Wikipediaan on koottu luettelo vallankaappauksista. Viimeisen 20 vuoden aikanakin niitä on tapahtunut melkoinen määrä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_vallankaappauksista_ja_vallankaa…
Niin ikään valtioiden sotilaallisista menoista löytyy wikipedian listaus. Arviot perustuvat Tukholman kansainvälisen rauhaninstituutin ja brittiläisen International Institute for Strategic Studies -ajatushautomon keräämiin tietoihin vuosilta 2012 ja 2011.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioiden_sotilaallisista_menoi…
Valitettavasti sanan alkuperää ei löytynyt. Löysin Virittäjän artikkelin, jossa oli muitakin vastaavia mainittu, lantapaukku ja böndepaukku, mutta paukun käyttöä ei siinä selitetty, https://journal.fi/virittaja/article/download/40499/9925/28007&ved=2ahU…
Etymologisessa sanakirjassa böndepaukun kohdalla ei myöskään ole selitystä tuolle paukulle, mutta sen rinnalla esiintyy muoto paakku, https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=E…. Ehkä näillä on yhteys.
Asiasta voisi kysyä kielineuvonnasta, mutta he ovat tällä hetkellä joulutaoulla, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta.
Kirjastot yleensä tekevät pitkäaikaisia hankintasopimuksia aineistovälittäjien kanssa. Kannattaa olla suoraan yhteydessä näihin välittäjiin.
Suomen kirjastopalvelu Oy myy ja välittää aineistoa ja palveluita kirjastoille. Voit lähettää ilmoittaa heille tiedot kirjastasi sähköisellä lomakkeella tai sähköpostilla :
https://www.kirjastopalvelu.fi/tietoa-kustantajille
Myös Kirjavälitys Oy välittää kirjoja kirjastoille. Heille voi lähettää tiedot kirjastasi osoitteeseen hankintapalvelut@kirjavalitys.fi
Lisätietoa:
https://www.kirjavalitys.fi/kustantaja/hankintapalvelut-kustantajalle/
Ilmeisesti raja merkittiin maastoon ensimmäisen kerran Täyssinän rauhan 1595 jälkeen, tosin tällöinkin oli epäselvyyttä rajalinjasta Lapissa. Valtakunnanrajaa valvottiin pitkään varsin huonosti tai ei ollenkaan. Ennen Suomen itsenäistymistä valtakunnanrajaa valvoi tullilaitos eli nykyisen kaltaista rajavartiointia ei ollut. Rajavartiolaitos perustettiin itsenäistymisen jälkeen. Rajalinja on myös muuttunut historian aikana monia kertoja.
Lisätietoa:
Itärajan vartijat -kirjasarja
Nokki, Janne: Tulli Karjalassa. Salakuljetusta ja tullivalvontaa Karjalan kannaksella (2017)
Rajavartiolaitoksen verkkosivut
Helmet-tietokannasta löytyy esimerkiksi seuraavia kenkien historiaan ja valmistukseen liittyviä kirjoja:
Joitakin jalkineiden historiaan liittyviä kirjoja Helmet-tietokannasta
Teoksen nimi: Golden kicks : the shoes that changed sport
Tekijä: Coles, Jason, kirjoittaja
Kirjasto: Helmet-kirjastot
Julkaistu: 2016
ISBN: 9781472937049 kovakantinen
Teoksen nimi: Vintagekengät : kenkämuodin vuosikymmenet
Tekijä: Cox, Caroline
Kirjasto: Helmet-kirjastot
Julkaistu: 2009
ISBN: 9789511237303 kovakantinen
Teoksen nimi: Fifty shoes that changed the world
Tekijä: Design Museum.
Kirjasto: Helmet-kirjastot
Julkaistu: 2009
ISBN: 9781840915396 kovakantinen
Teoksen nimi: Nahkateollisuuden kaksi vuosisataa : teollinen…
Monilla kulttuureilla, etenkin pohjoisella pallonpuoliskolla, on ollut erilaisia suomalaisen saunan kaltaisia puhdistautumis- ja rentoutumispaikkoja. Ja siten luonnollisestikin myös omakielinen nimityksensä tälle paikalle. Pohjoisena kansana ruotsalaisillakin on ollut saunansa, jota kutsutaan ruotsiksi bastuksi. Bastu on lyhennelmä sanasta badstuga (suom. kylpytila).
Englannin kielessä sauna on lainasana suomesta. Englanninkielisissä kulttuureissa ei ole ollut omasta takaa saunaperinnettä, joten englantiin ei ole syntynyt myöskään tarvetta omakieliselle sauna-sanalle. Sama tilanne on muissakin kielissä, jotka ovat lainanneet sanan suomen kielestä.
Sauna – Wikipedia
Sauna vai tupa? ’Stuba’, kylpytilat ja juhannusihme keskiajan…
OmaKanta on ainut palvelu, josta voi keskitetysti saada potilastietoja. Kaikkia tietoja OmaKannassa ei ole, sillä siinä ovat potilastiedot siitä lähtien, kun terveydenhuollon yksikkö on liittynyt Kanta-palveluihin.
Potilastieojasi voit kysyä niistä terveydenhuollon palveluista, joita olet käyttänyt. Syntymätiedot siis siitä sairaalasta, jossa synnyit jne.
Lisää tietoa OmaKanta-palvelusta https://www.kanta.fi/
"Jos pappeja vaan puuttuis niin maa ja taivas muuttuis" alkaa työväenlaulu, jonka Mikko Perkoila on levyttänyt nimellä "Jos pappeja ei oisi". Laulun sävelmä on kansansävelmä ja sanoittaja on tuntematon. Laulu sisältyy Mikko Perkoilan cd-levylle "Punikin kirjelaatikko ja muita työväenlauluja" (Roimamusiikki, 2009). Esitys on kuunneltavissa myös YouTubessa.
Laulu on nimeltään "Desiderio" tai "Kaipaus". Sen on säveltänyt Vittorio Mascheroni ja suomeksi sanoittanut Reino Helismaa. Sen ovat Fennon mukaan levyttäneet Vieno Kekkonen, Seija Lampila, Metro-tytöt ja Ulla Vilpas vuonna 1957. Vieno Kekkosen, Seija Lampilan ja Metro-tyttöjen esitykset voi kuunnella YouTubesta. Laulun sanat sisältyvät vihkoseen "Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä", osaan 29 (Fazerin musiikkikauppa, 1957, s. 15).
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
http://www.fono.fi
Fenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi
Aivan tarkkoja ja luotettavia tietoja asiasta ei pysty löytämään. Wikipedia listaa aseita, joita Venäjän arvellaan käyttäneen. Le Monden mukaan molemmat maat käyttävät valtavat määrät drooneja, jopa 10 000 kuukaudessa. Center for Strategic and International Studies on koostanut diagrammeja eri ohjustyypeistä, joita Venäjä on käyttänyt - tietojen mukaan Venäjä olisi ampunut useita satoja ohjuksia kuukaudessa.
Joulukuusia voidaan myrkyttää erilaisilla valmisteilla. Lisätietoa: Joulupuukirja - Joulupuun kasvatuksen perusteet Suomessa (2007), luku 7 (s. 101 ->).
Ihan kuvauksen mukaista kirjaa ei löytynyt, mutta valkoisia kirjankansia koiralla tai ylipäätään kirjoja mustavalkoisen koiran kuvalla löytyi runsaasti. Eniten kuvausta muistutti kirja Bim mustakorva, mutta siinä koira ei kyllä ole bordercollie. Voit yrittää etsiä kirjaa itse Kirjasampon kansikuvahaulla - kirjoita hakuun esimerkiksi "koira valkoinen" tai "bordercollie".
Topeliuksen Koottujen teosten eri osien sisältö löytyy esimerkiksi Vaski-verkkokirjastosta. Klikkaa kirjan nimeä, niin pääset kirjan tietoihin, missä sisältö on kerrottu kohdassa "muut nimekkeet". Ihan kaikkien kirjojen kohdalla sisältöä ei välttämättä ole luetteloitu tietokantaan, joten kannattaa tarkistaa myös Kansalliskirjaston vastaavat tiedot.
Yläkulman pyöristyksen tarkkoja mittoja ei löydy virallisesta NHL-sääntökirjasta tai Suomen jääkiekkoliiton sääntökirjasta. NHL-sääntökirjassa on määritelty, että maali pitää tehdä putkesta, jonka ulkohalkaisija on 2 3/8 tuumaa eli noin 6 cm. Putken seinämän paksuus pitää olla 0,15 tuumaa eli noin 0,4 cm. Silmämääräisesti näyttää siltä, että nurkka on 90 asteen kulmassa ja putki on pyöristettynä noin 25 cm matkalta, tämä on kuitenkin vain arvio.
Tässä joitakin Helmet-kirjastoista löytyviä teoksia, joissa käsitellään hovissa tai hoveille työskennelleitä taiteilijoita.
Valtonen, Pekka : Hullun keisarin hovissa - alkemisteja, tähtitieteilijöitä ja taiteilijoita Rudolf II:n Prahassa
- sukellus 1600-luvun Eurooppaan ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijan hoviin
Kämäräinen, Eija (toim.): Pinx: maalaustaiteen mestareita 1 : Kirkon ja kuninkaan kunniaksi
- tietokirja suurista kirkko- ja hovitaiteilijoista
Aartomaa, Ulla: Naisten salonki : 1700-luvun eurooppalaisia naistaiteilijoita
- tietokirja naistaitelijoista, joista osa sai jo 1700-luvulla toimeksiantoja hoveista
Guy, John: …
Löydät elokuvien esitystietoja ja muutakin tietoutta Elonet.fi-tietokannasta. Tietokannan mukaan Kummisetä I on esitetty Suomessa ensimmäisen kerran 29.9.1972. Esi-iltateattereina oli Gloria ja Boston.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_101513
Muiden elokuvien tiedot voit hakea tietokannasta : https://elonet.finna.fi/
Suosittelen, että otat yhteyttä näyttelyiden järjestäjiin ja tiedustelet heiltä.
Kennelliiton sivulta löydät tietoa koiranäyttelyistä. Yksittäisen näyttelyn sivulta löydät myös yhteystiedot. Suosittelen kysymään yhteyshenkilöiltä.
https://www.kennelliitto.fi/koiraharrastukset/koiranayttelyt
