Asekaapeista on kirjoitettu alan lehdissä uuden aselain voimaantulon aikoina (esim. Ase 1998; 2, s. 58-59 ja Ase & erä 1998; 2, s. 38-41). Aihetta on käsitelty myös seuraavissa lehtiartikkeleissa: Erä 1988; 10, s. 70-71 ja Ase & erä 1990; 4, s. 72-73. Edellä mainittujen lehtien vuosikertoja selaamalla voi löytyä lisää tietoa, tietokannoissa ei viitteitä ollut.
Kirjoja, joissa aihetta käsiteltäisiin, en löytänyt. Internetin hakupalveluista
Alta Vista toi asekaappi-hakusanalla muutamia kymmeniä sivuja, joiden joukossa oli mm. kaappien maahantuojan kotisivu.
Kirjallisuutta:
Juntikka, Ilse: Rantapyjamasta bikineihin : uima-asuja 1880-1990-
luvuilta (Pohjois-Pohjanmaan museo julkaisuja 15.) Oulu 1997.
Tässä myös 1800-luvun ranta-asuista. Kirjallisuusluettelo kirjasen
lopussa kannattaa katsoa.
Selin, Jaakko: Kiinalaiset jalat (luvussa Uimapuvun tarina).Otava
1997.
Rowland-Warne: Costume. London 1992. Kuvia s. 34-35.
Seuraavat kirjat mm. Taideteollisen korkeakoulun kirjastossa:
Lansdell, Avril: Seaside fashions 1860-1939. Buckinghamshire 1990.
Martin, Richard: Splash : a history of swimwear. New York 1990.
Davanzo Poli, Doretta: Beachwear and bathing-costume. Modena 1995.
Ilmeisesti tarkoitat paperin kuivaamista sen valmistuksen yhteydessä. Ainakaan itse en löytänyt Internetistä mitään matemaattista kaavaa, mutta seuraavassa osoitteessa on selostettu kuivaamisen tekniikkaa http://www.sceg.com/sce&g/business_solutions/technology/ezipdry.htm .
Voisit myös etsiä kirjoja Teknillisen korkeakoulun kirjastosta http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/.
Pääkaupunkiseudun lasten cdrommit löytyvät Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi/). Pelkästään Kauniaisten romppukokoelmaa ei voi erikseen hakea, hakutulos näyttää saatavuuden kaikkien neljän kunnan kirjastoissa. Tee ASIASANAhaku ja kirjoita asiasanaksi LAPSET. Valitse pudotusvalikosta vaihtoehto (Näytä:) VAIN CD-ROMEJA. Tuloksena on n. 200 viitettä, rajaamalla kielen vielä suomeen viitteitä tulee n. 100 kappaletta.
PALPAATIO tarkoittaa tutkimusmenetelmää, jossa lääkäri käsin tunnustelemalla
tutkii potilasta (latinan sanasta palpare). On myös lääketieteen sana PALPITATIO, joka tarkoittaa tykytystä, esim. palpitatio cordis = sydämentykytys
Osoitteessa http://www.tohtori.fi/laakarikirja/ on lääkärikirja ja lääketieteen sanasto, josta myös yllämainitut termit löytyvät.
Måns Gahrton on kirjoittanut useampia nuortenkirjoja, jotka kertovat Evasta ja Adamista. Suomeksi niistä on ilmestynyt Eva ja Adam - ollako vai eikö olla yhdessä, Eva ja Adam - kertomus koulusta, kavereista ja rakkaudesta. Kevään 2000 aikana ilmestyy kolmas kirja; Eva ja Adam, rakkaat viholliset. Kirjojen saatavuutta voit tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Här finns det några böcker som finns till exempel i Östra centrums biblioteks referensbibliotek (barn- och ungdomsavdelning) : Vem är vem i barn- och ungdomslitteraturen, De läses än - från Louisa Alcott till Erik Zetterström, De översätts för barn. Boken Klassiker för dig 3 finns i huvudbibliotekets (i Böle) referensbibliotek (barn- och ungdomsavdelning).
Kauhukirjallisuuden vaiheet selviävät hyvin seuraavista lähteistä:
Kirjallisuus, tunteet ja keskipäivän demoni, Suomalaisen Kirjalli-
suuden Seura, 1999 s. 39-63 Ilkka Mäyrä: Nykykauhun iloiset pirut -
kauhukulttuurin muuttuva minähirviö, Missä mennään? Kirjallisuuden
lajeja ja ilmiöitä, Tampereen yliopisto, 1999 s. 48-56 Ilkka Mäyrä:
Riemuitseva hirviö - Pahan voimien poetiikkaa, Haamulinnan perillisiä,
Kirjastopalvelu, 1992 s. 9-39 Matti Savolainen: Gotiikka eilen ja tänään.
Kirjat ovat Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Verkosta ei tosiaan löytynyt ainakaan suomenkielisenä mitään yleistajuista vasenkätisyyteen liittyvää. Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyy seuraavia kirjoja: Coren, Stanley: Left hander--everything you need to know about left-handedness (John Murray, London, 1993) ja Laaksonen, Marja Leena: Vasenkätiset ( Kustannus-Mäkelä, Karkkila, 1985). Seuraavia kirjoja voi taas tiedustella kaukolainoiksi: Sattler, Johanna Barbara : Der umgeschulte Linkshänder : oder Der Knoten im Gehirn (Donauwörht : Ludwig Auer, 1995 ); Paul, Diane: Living left-handed (London : Bloomsbury, 1990).
Vasenkätisyydestä on kirjoitettu myös lehtiartikkeleita, tässä uusimpia: Kodin Kuvalehti 1998/15: Hietaniemi, Helena: Ero vai ei?; Duodecin 1997/4 :…
Internetistä voit katsoa sivuja, joiden osoite on:
http://www.mtv3.com/matkalla/includet/faktat/viro2.html#nahtavaa
Seuraavista kirjoista löytyy tietoa aiheesta:
Pullat, Raimo : Vanha Tallinna (1999)
Monta tietä menneisyyteen (Turun yliopisto)(199)
Matkakuumetta : Matkailun ja turismin historiaa(1994)
Maiste, Juhan : Ajan sydämessä. Matka Tallinnasta Tartoon (1993)
Rannu, Elena : Vanhan Tallinnan menneisyys (1990)
Nivanka, Erika : Vanha Tallinna (1996)
Jos jotain näistä kirjoista ei ole saatavissa omasta kirjastostasi,
uskoisin, että voit pyytää niitä kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Kauhua ei voi määritellä yksiselitteisesti, mutta
hyviä määritelmiä kauhusta ja kauhukirjallisuudesta löytyy kirjoista
Kauneudesta kauhuun, Gaudeamus, 1993 s. 255-271 Noel Carroll:
Kauhun olemus ja Haamulinnan perillisiä, Kirjastopalvelu, 1992
s. 9-39 Matti Savolainen: Gotiikka eilen ja tänään. Kirjat ovat Jyväskylän
kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Sanontaa ei löytynyt mistään perinne- eikä muusta suomen kielen sanakirjasta. Ainoa lähde, mistä sana "munalöylyt" löytyi, on Internetissä Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnan kotisivuilla, leikkimielisellä Möd Knuller vastaa -palstalla (http://www.siba.fi/Opiskelijajarjestot/Saymaa/9905/mod.html).
Kollegiaalisen konsultoinnin tuloksena päädyimme arveluun, että munalöylyt tarkoittaa äärettömän kovia löylyjä. Asiaa voi yrittää tiedustella Suomen Saunaseurasta (http://www.sauna.fi/default.htm) tai Kansanrunousarkistosta (http://www.finlit.fi/kra).
Harri Heinon teoksesta Mihin Suomi tänään uskoo löytyy lyhyesti
Summit Lighthousesta ja sen vaikutuksesta Suomessa. Tietoja löytyy kuitenkin lähinnä
nettisivuilta (esim. http://www.kolumbus.fi/summit.lighthouse/esitteemme.htm),
joista saa myös yhteystietoja Suomen Nuoriin Mystikoihin ja linkkejä
muualle maailmaan. Lisätietoja voi myöskin kysyä Kirkon tutkimuskeskuksesta
(p. 03-2190111). Suomen ev.lut. seurakunnan kotisivuilta (http://www.evl.fi/)
on mahdollisuus kysyä uususkonnoista myös sähköpostitse.
Ennen todellakin ilmestyi kirja, johon oli koottu kansalaisten verotustietoja. Enää ei sellaista kirjaa julkaista. Tilastotietoa verotuksesta saa Tilastokeskuksen (http://stat.fi) sekä Veroviraston (http://www.vero.fi) sivuilta. Tarkempia tietoja on kysyttävä paikallisesta verotoimistosta.
1980-luvun verokalentereita on pääkaupunkiseudun kirjastoissa käsikirjastokäytössä. Voit etsiä Plussa-tietokannasta nimekkeellä Verokalenteri.
Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan ehdotuksesta valtioneuvosto teki asiasta päätöksen ja päivää ruvettiin viettämään vuonna 1987. Päivän ajankohdaksi valittiin Lapin sodan (1945)päättymisen vuosipäivä. Veteraanipäivälle on haluttu antaa rauhantahtoinen leima ja ajankohdaksi on valittu sodan päättymisen muistopäivä ja nimenomaan saksalaisia vastaan käydyn sodan päättymispäivä. Lähde: Karjalainen, Sirpa: Uusi ajantieto (1989)
Volatiliteetti = arvopaperin, valuutan tms. varallisuushyödykkeen
hinnan vaihtelevuus; mitataan yleensä keskihajonnan avulla ja
ilmoitetaan vuosikohtaisesti, vuosittain. (Lähde: Nurmi, Timo,
Uusi suomen kielen sanakirja, 1998).
Yleisten kirjastojen nuottikokoelmissa on perin vähän 1960-lukua vanhempaa populaarimusiikin nuottiaineistoa, joten mainitsemiasi 1950-luvulla ilmestyneitä vihkosia ei todellakaan ole. Kipparikvartetin ohjelmistoon kuuluneita lauluja löytyy kuitenkin monista nuottikokoelmista. Hakeminen on kohtalaisen työlästä, koska niitä on etsittävä kappaleiden nimillä.
Jos Kipparikvartetin ohjelmisto (siis laulujen nimet) on tuttua, voit etsiä niitä PLUSSA-tietokannasta http://www.libplussa.fi/. Kannattaa valita tarkennettu haku, jossa voi valita nimekkeen (kappaleen nimi) ja nuottijulkaisut. Mikäli laulujen nimet eivät ole tiedossa, voit ensin etsiä vaikkapa Kipparikvartetin CD-levyn "Unohtamattomat" tai "Muistoissamme" samaisesta tietokannasta,…
