Yleiset kirjastot muodostavat Suomessa koko maan kattavan kirjastoverkon, jolla on edelleen yhteydet maailmanlaajuisiin tietovarantoihin. Kysymystäsi voisi jäsentää siten, että ensin selvitetään valtakunnan tasolla olevia yleisten kirjastojen keskitettyjä palveluja ja sitten kaupungin/kunnankirjastojen palveluja, asiakkaan näkökulmasta. Yleisten kirjastojen yhteiset, keskitetyt verkkopalvelut on esitetty osoitteessa http://www.kirjastot.fi/ . Parhaan kuvan saat asiasta, kun itse tarkastelet sivuja. Eräs yleisten kirjastojen tärkeä palvelumuoto on jäsennellä tietoverkoissa olevaa materiaalia ja helpottaa sen löytämistä. Sivuilla on erikseen otettu esim lapset huomioon. Tiedottaminen ja asiakkaiden opastaminen tiedonhaussa ja…
Jussi-Pekka Toivosesta löytyy tietoja Heitä luetaan -kirjasta (Kustannus-Mäkelä, 1990). Hänen ensimmäinen kirjansa julkaistiin Kontakti-sarjassa (Kauppiaitten Kustannus, 1970), jolloin J-P Toivonen oli vasta 11-vuotias. Kontakti-sarjassa ilmestyi myöhemmin useita hänen kirjojaan. Ne herättivät silloin suurta huomiota. Turun kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastolla on siltä ajalta Pirkka-lehdestä ja Turkulaisesta koottuja lehtileikkeitä.
Koska vastausta kysymykseen ei löytynyt tavallisimmista tietokannoista (FENNICA, MANDA) eikä käytettävissä olleista painetuista bibliografioista, olen tiedustellut lastennäytelmää nimelta Kaiku Suomen nuorisokirjallisuuden instituutista, http://www.sni@sci.fi ja kirjastoalan keskustelulistalta. Ilmoitan myöhemmin vastauksesta. Ellei asia selviä näiden tahojen kautta, neuvon kääntymään seuraavien järjestöjen puoleen: Suomen näytelmäkirjailijaliitotto, http://www.sunklo.fi , Suomen Harrastajateatteriliitto, http://www.kolumbus.fi/harteatt/ , Työväen Näyttämöiden Liitto, puh 09-406432, Ink-company, puh 09-440163, fax 09-440120.
Rousseaun teoksen nimi on Du contrat social ou principes du droit politique. Suomennoksen nimi on tarkka käännös : Yhteiskuntasopimuksesta eli
Valtio-oikeuden johtavat aatteet.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy yli sata tietoyhteiskunta-aiheista kirjaa, joista kuitenkin vain muutamat näyttävät käsittelevän tietoyhteiskunnan sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Näistä esimerkkeinä ovat "Tietoyhteiskunta seisakkeella" (1999), "Tuleva tuhat" (1999) ja Yrjö Ahmavaaran "Hyvinvointivaltion tabut" (1998). Lisää nimekkeitä löydät selaamalla kirjaston
aineistorekisteriä osoitteessa http://www.turku.fi/kirja . Käytä hakusanaa tietoyhteiskunta.
Kotimaisten aikakauslehtien viitetietokannasta Aleksista löytyy joitakin aiheeseen sopivia artikkeleita, kuten esimerkiksi Mäkinen, Eija: "Syrjäytyvätkö ikäihmiset tietoyhteiskunnasta" (Kotiliesi 1999:20, s. 22-28), Ekberg, Jan: "Sekä Euroopan että Suomen…
Löytyy ainakin seuraavat teokset:
Kirjastot ja internet
1997 toim. Ari Haasio ja Juha Piukkula,
Kirjastot verkossa
1999 toim. Ari Haasio ja Juha Piukkula,
Verkostoituvat kirjastot
2000, toim. Ari Haasio ja Juha Piukkula.
Jos lisäksi haluat tutustua Internetin tarjontaan, niin sivulta
http://www.kirjastot.fi (kirjastoala) löytyy runsaasti tietoa. Esimerkiksi "tutkimuksia ja selvityksiä tietoverkoista ja Internet-käytöstä kirjastoissa".
Onnea tutkielmallesi!
Re (myös Ra) oli muinaisegyptiläinen auringon ja auringonjumalan nimitys. Reta palvottiin kaikkialla Egyptissä mutta eritoten Heliopolissa. Myöhemmin häneen samastettiin useita jumalia. Ren symbolina oli auringonkehrä ja kulttisymbolina obeliski. Joitain muitakin jumalia, sellaisia kuin Amon, tyhjyyden jumala, Osiris, kasvien kasvamisen ja Horus, taivaan jumala, palvottiin koko Egyptin alueella. Kullakin jumalalla oli kuitenkin useita ilmenemismuotoja, ja niistä jokainen vastasi erästä kyseisen jumalan lukuisista ominaisuuksista. Amon-Ressä esimerkiksi painottui erityisesti se puoli Amonia, joka tässä lähinnä muistutti Retä. (Tiedot perustuvat tietosanakirjoihin Facta 2001 ja Spectrum).
Internetosoite http://www.virtual-egypt.com/…
Nopeasti hakien löysin AltaVistan avulla ( www.altavista.com/ ) fraasilla "olympiska spelen" Ruotsin olympiakomitean sivuston http://www.sok.se/ , josta löytyy ruotsiksi mm. olympialaisten historiaa sekä tietoa kesä- ja talviolympialaista eri vuosilta.
Et maininnut mitkä löytämäsi sivut eivät mielestäsi olleet kunnollisia, toivottavasti tämä ei ole yksi niistä!
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta LINDA antaa yhdistelmähaulla tilitoimistot ja historia kirjan nimeltä Ajan taseella 30, 1968-1998 : 30-vuotisjuhlakirja ja -matrikkeli, 170 sivua, julkaisija Kirjanpitotoimistojen liitto. Edelleen haku järjestöhistoriikit ja tilitoimistot antaa kirjan nimeltä Kirjanpitotoimistojen liitto r.y. 20 vuotta, jonka sisällöstä mainitaan:S. 5-29 Tavoitteista totta, S. 31-37 Hyvä tilitoimistotapa, S. 39-105 Tilinpäätösmuistio, S. 107-152 Tase-erittely- ja liiketietomalli. Julkaisija Kirjanpitotoimistojen liitto, 1988. LINDA-tietokannan mukaan edellinen kirja löytyy Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta, Oulun yliopiston kirjastosta ja Åbo Akademin kirjastosta sekä jälkimmäinen kirja Joensuun, Lapin ja Oulun…
Toimialaluokitus on "tilastotoimen yleisimmin käytetty ja laajimmalle levinnyt luokitusstandardi" ja siksipä Tilastokeskuksen sivuilla osana yleisiä tilastoluokituksia esitellään myös toimialaluokitus
http://www.tilastokeskus.fi/tk/tt/luokitukset/opas.html#k1 periaatteineen ja rakenteineen. Lisää tietoa saat Tilastokeskuskuksen julkaisemasta kirjasta Toimialaluokitus 1995.
Mitä mahdat "kaikella muulla tiedolla" tarkoittaa? Linnanmäestä on Eeva-Kaarina Holopainen kirjoittanut historiikin. Nimenä on Saisko lipun karuselliin - Linnanmäki 1950-1990 (1990). Onkohan kyseisestä kirjasta lähdeluetteloineen apua?
Ulkomaisia tietokantojen ja kirjastoluetteloiden löytyy osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/tietokannatulk.html
Ruotsissa on käytössä Libris, kansallinen kirjastotietojärjestelmä http://www.libris.kb.se/enkel.sokning.html voit kokeilla esim. Valfria sökord-hakua sanoilla television tai telekommunikation tässä muutama viite: TV-etik, mediejuridik och mediepolitik Wersäll, Britt-Louise - Kristianstad, 2000. Televerksamhet - Statens institut för kommunikationsanalys - SIKA, Statistiska centralbyrån - SCB Stockholm, 2000.
Tanskan kuninkaallisen kirjaston REX http://rexwww.kb.dk/english.html palvelu jäi tarkistamatta, koska yhteyttä ei muodostunut. Voit varmaankin käyttää tässä samaa kansainvälistä sanaa television.
Englannissa on…
Tanskan musiikkikonservatorioiden ja musiikkiopintoja tarjoavien yliopistojen osoitteet ja esittely löytyvät osoitteesta http://cwis.auc.dk/ivuc/danmarkskort/frame.phtml?kategori=int . Opo-oppaan laajat sivustot, jotka koskevat opiskelua, koulutusta ja työtä Tanskassa löytyvät osoitteesta http://opo.narpes.fi:8000/Finsk/danmark.htm#t .
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy muutamia kirjoja Finnairista:
Haapavaara, Heikki: Aika lentää--Finnair 75 |.Finnair, [Helsinki], 1998
Hytönen, Yki: Viisi vuosikymmentä lennossa--Finnairin lentoemäntien ja
stuerttien työn historia 1947-1997. Edita, Helsinki, 1997
Aerosta Finnairiin . [Finnair], [Helsinki], 1993
Näiden saatavuuden voit tarkistaa aineistohausta http://www.libplussa.fi
Aleksi-artikkelihaulla löytyy paljon kiinnostavia artikkeleita.
Kilpailukyvystä esim. Jukka Saastamoisen artikkelit
Lentoliikenne ryhmittyi neljään leiriin (Suomen kuvalehti 1999: 22),
Finnair miettii vastavetoa (Suomen kuvalehti 1998:6)
Sinun kannattaa tulla kirjastoon kysymään muistakin viitteistä.
Korkeakoulujen Linda-tietokannasta löytyi myös…
"Nainen ja mies, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet", sanotaan avioliittolain 1. pykälässä. Avioliiton esteet selostetaan saman lain §:issä 4 - 9 ja esteiden tutkinta §:issä 10 - 13. Jos avioliittoon aikova on ulkomaalainen, häntä koskevat vastaavat asiat selostetaan laissa eräistä kansainvälisluontoisista perheoikeudellisista suhteista §:issä 2, 4, 6, 15, 17, ja 47 sekä vastaavan asetuksen §:issä 1 - 8. Nämä tekstit ovat Suomen laki -teoksen I osassa tunnuksinaan Si 201, Si 205 ja Si 206. (Tämä käy ilmi aakkosellisen hakemiston aiheista avioesteet ja kihlaus.)
Aihepiirisi tapakäytäntö selviää Sirkka Lassilan teoksesta Uusi käytöksen kultainen kirja. Se on Varkauden kaupunginkirjastossa sekä…
Seuraavat teokset löytyvät LINDAsta, joka on yliopistokirjastojen yhteinen tietokanta ja jota voit käyttää yleisissä kirjastoissa ja yliopistokirjastoissa: Reitti, Jarmo: Yrityksen sidosryhmät, Helsinki: Taloustieto, 1979; Mattila, Marjatta: Yritysjohto ja sidosryhmät: johdon tiedontarve, Espoo: Teknillinen korkeakoulu, 1983 ; Niittykangas, Hannu: Kehittyvän toimintaympäristön piirteitä etsimässä, Jyväskylä: University of Jyväskylä, 1994. Etsiessäsi näitä teoksia ja muita aiheeseesi liittyviä viitteitä, voit käyttää hakusanoina sanoja sidosryhmät, yritykset, toimintaympäristö, vuorovaikutus.
ALEKSI-lehtitietokannasta, joka on kotimainen artikkelitietokanta, löytyy vastaavilla hakusanoilla viitteitä lehtiartikkeleihin, jotka liittyvät…
Tietoyhteiskunnasta on kirjoitettu todella paljon ja monesta näkökulmasta. Toivottavasti sinulla on aikaa käydä kirjastossa tutkimassa, mitä aineistoa sieltä löytyy. Asiasanalla tietoyhteiskunta löydät kirjaston aineistotietokannasta runsaasti viitteitä. Sähköisestä kaupankäyntiä käsitteleviä kirjoja löytyy mm. asiasanalla verkkokauppa. Jos lähikirjastossasi on käytettävissä artikkeliviitetietokantoja (Arto tai Aleksi), voit niissä käyttää samoja asiasanoja.
Tässä on muutamia viitteitä, joiden avulla pääset seminaarityösi teossa alkuun:
Kirjoja:
- Reijo Savolainen: Tietoverkot kansalaisen käytössä : internet ja suomalaisen tietoyhteiskunnan arki (1998);
- Risto Linturi: Tietoyhteiskunta 2005 : muuttujat ja skenaariot (1998)
- Tieto ja…
Kirjallisuutta aiheesta löydät tekemällä haun aineistotietokannasta, tässä tapauksessa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä tietokannasta http://www.libplussa.fi/, seuraavasti:
Valitse asiasana-haku ja kirjoita hakulaatikkoon asiasanoiksi taloudellinen integraatio eurooppa historia, saat 10 viitettä joidenka käyttökelpoisuuden ja saatavuuden saat selville samantien. Enemmän aineistoa löydät haulla taloudellinen integraatio ja Eurooppa, mutta joukossa on varmasti paljon tarpeetonta.
Katso myös Eurooppa-tiedotuksen sivuja, esim. http://www.eurooppa-tiedotus.fi/perus/ Siinä on Reijo Kemppaisen Suomi Euroopan unionissa perusteos, jonka alalukuna on mm. Euroopan talousyhteisön synty.
Mitään tutkimuksia koululaisten kielimatkoista en löytänyt yliopistojen (LINNEA) enkä tarkastelemieni ammattikorkeakoulujen tietokannoista. Sen sijaan lehtiartikkeleita aiheesta on kohtalaisesti:
Pohtokari, Camilla: Kielikylpyjä Jerseyn rannoilla. Et-lehti, 2000: 3, s. 124-127
Jutila, Tarja: Maaseudun naiset englannin kieltä oppimassa. Koti, 2000:1, s. 34-35
Jansa, Kirsi: Maailman näkemisen nälkä vie vaihto-oppilaaksi ja kielimatkalle (Vinkkejä, kokemuksia, ongelmatilanteita. - Mahdollisuudet Yhdysvalloissa 1999. - Kielikursseja Englantiin). Kuluttaja, 1998: 6 s. 16-20
Leander, Alex: Kaken tehokas kielimatka : Cambridge. Matkalehti : loma- & liikematkailun-9rikoislehti, 1999:4, s. 6-9
Kononen, Silja: Kesäksi kielikurssille (…
Helsingin, ja koko pääkaupunkiseudun, kirjastoista löytyy runsaasti italiankielistä kaunokirjallisuutta.
Yhteisestä aineistotietokannasta Plussasta ( http://www.libplussa.fi/ ) voit katsoa eri kirjailijoiden, aiheen
tms mukaan mitä italiankielistä on olemassa. Kannatta tässä tapauksessa käyttää "monipuolista hakua", jolloin voit rajata kielen mukaan.
Antiikin taiteista, myös rakennustaiteesta on kirjoitettu vuosisatojen saatossa runsaasti.
Asiasanoilla Kreikka arkkitehtuuri tai antiikki arkkitehtuuri löytyi seuraavaa:
Durando, Furio: Splendours of ancient Greece. London, Thames and Hudson, 1997
Antiikin ja klassismin kuvitettu rakennussanasto, [Espoo], Teknillinen korkeakoulu, 1989
Winckelmann, Johann Joachim: Jalosta yksinkertaisuudesta kirjoituksia antiikin taiteesta ja arkkitehtuurista, Helsinki, VAPK-kustannus, 1992
Nathaniel Harris: Antiikin Kreikka. Gummerus. 2001
John Camp - Elizabeth Fisher: Antiikin Kreikan maailma. Otava 2004.
Roland Martin, Greek architecture. 1988.
