Facebookista löytyi useampi ryhmä: Kirjeenvaihto ja kirjeystävät, https://www.facebook.com/groups/21909903224, Kirjeenvaihto, https://www.facebook.com/groups/42720228267, Kirjeenvaihtoa harrastavat, https://www.facebook.com/groups/148430098515374. Niistä voisi kysellä. Yleisistä keskusteluista ja deittipalstoilla löytyy juttuseuraa, mutta ne voivat olla vähän eri tyyppisiä kuin haet.
Pääkaupunkiseudun yhteisestä kirjastojärjestelmästä kyselemiesi
järjestöjen julkaisuja ei löytynyt.
Kyseisten järjestöjen julkaisuja voi tiedustella suoraan
yhdistyksiltä. Isänmaallisen oikeiston kotisivut löytyy
osoitteesta http://www.saunalahti.fi/~iory/
Itsenäisen Suomen liitosta en valitettavasti löytänyt
kotisivuja, olisitkohan mahdollisesti tarkoittanut
Isänmaallista kansallis-liittoa? Sen kotisivut löytyvät
osoitteesta http://kauhajoki.fi/~ikl/index.html
Kannattaa katsoa myös sivujen likkilistat.
http://kauhajoki.fi/~ikl/linkit.htm
Kysymäsi BBC:n tuottaman tv-sarjan "Onedin line" tunnussävel on osa "Adagio" (tarkemmin Spartacuksen ja Frygian adagio) venäläisen Aram Hatsaturjanin baletista "Spartacus". Populaareissa yhteyksissä se saattaa esiintyä myös nimellä "Love theme from Spartacus".
Get on! -antologia sisältää 101 rocklyriikan parasta Suomesta ja ulkomailta. Jokaisesta artistista/tekstistä on myös lyhyet kommentit.
Sisällysluettelo:
Esipuhe
1. Esi-isät ja rock'n'roll-kapinalliset
Hiski Salomaa: Lännen lokari
Hank Williams: Mansion on the hill
Billie Holiday: Strange fruit
Woody Guthrie: Pretty Boy Floyd
Frank Sinatra: I've Got You Under My Skin
Howlin' Wolf: Back Door Man
Carl Perkins: Blue Suede Shoes
Elvis Presley: Heartbreak Hotel
Chuck Berry: No Money Down
Timo Jämsen: Tuollainen tyttö
Tapio Rautavaara: Päivänsäde ja menninkäinen
2. Rauhaa ja rakkautta?
Bob Dylan: Like a Rolling Stone
The Beatles: A Day in the life
The Rolling Stones: Sympathy for the Devil
Martti "Huuhaa" Innanen: Elsa, kohtalon lapsi
Danny:…
Tässä joitakin määritelmiä kysymistäsi termeistä:
1.Uusmedia =digitaalista multimedianomaisista viestimistä käytetty nimitys. Toisaalta on sanottu, ettei termi ole oikea, koska mitään uutta mediaa ei ole keksitty. On vain perinteisten medioitten (esim. kuva ja ääni) uusia muotoja eli digitaalisia formaatteja.
2.Hypermedia=hyperteksti. Elektroninen tekstidokumentti, jonka sanat toimivat hiirellä napsautettaessa linkkeinä ja siirtävät lukijan tekstissä uuteen kohtaan. Lukijan ei tarvitse kahlata tekstiä perinteiseen tapaan alusta loppuun, vaan hän voi siirtyä nopeasti kohdasta toiseen. (lisätietoa: Petteri Järvinen:Tietotekniikan termit, 1996, s. 215-216)
3.Konseptisuunnittelija=Joissakin yrityksissä käytössä oleva ammattiryhmä, joka vetää…
Kyselit tietoja puukaasumoottorista ja sen kehityksestä. Etätietopalvelun arkistosta - http://tietopalvelu.kirjastot.fi/ - löytyy asiasanalla häkäpönttöautot kaksi vastausta. Vastauksissa mainittu R. Boijerin kirja Puukaasu autoissa vuodelta 1940 on Helsingin pääkirjaston varastossa. Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa Plussa-tietokannasta. Muut vastauksissa mainitut kirjat voit hankkia luettavaksesi Kaukopalvelun välityksellä. Osoite internetissä on http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/kaukop.htm.
Kirja voisi olla vuonna 1981 Jyrki Maunulan toimittama runoteos Puheenvuoro kaatuneille. Runot ovat talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden kuviteltuja monologeja. Kirjaa on saatavissa kirjastoista eri puolelta Suomea.
Helsingin kaupunginkirjastossa toimistotekniikkaa käsittelevät kirjat ovat luokassa 674.4. Voit selata aiheesta olevaa aineistoa antamalla Plussa-tietokantaan (kirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi linkki) hakusanaksi toimistotekniikka tai suoraan luokan 674.4. Kirjastojen asiakastyöasemilla on käytössä lehtiartikkelitietokanta Aleksi josta voit hakea esim. hakusanalla toimistotekniikka lehtiartikkeleita. Uudistuva konttori- niminen lehti, joka käsittelee mm. toimistotekniikkaa ja toimistotyötä tulee pääkirjastoon Pasilaan ja Rikhardinkadulle.
John Steinbeckin Hyvien ihmisten juhla (Cannery Row) on ilmestynyt 1945 ja suomennettu 1951 (Jouko Linturi). Arvostelut kirjasta kirjoitetaan yleensä vähän jälkeen sen ilmestymisen, arvosteluja löytyy siis ajankohdan lehdistä. Vuodesta 1972 Kirjastopalvelu on julkaissut Kirjallisuusarvostelut-lehteä, siihen on koottu Suomessa kirjoitetut arvostelut. Arvosteluja voi etsiä myös ALEKSI artikkeliviitetietokannan avulla. Mutta tässä tapauksessa kaipaamiasi arvosteluja (= mikä vastaanotto on ollut) ei löydy noin vain - sinun olisi saatava käsiisi kirjan ilmestymisajankohdan lehdet. Kysy alan lehdistä ja lehtien säilytyksestä lähikirjastostasi.
Projektien läpiviennistä on runsaasti kirjoja. Esim. kirjassa Projektin suunnittelu ja ohjaus/Risto Pelin (1990) on tehtävien työmäärän arvioinnista sekä ajallisen ja taloudellisen edistymisen arviointia.
Osoitteessa http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm voit tehdä hakuja maakuntakirjastojen aineistotietokantoihin, kirjoita asiasanaksi projektit, niin saat lisää kirjallisuusviitteitä. Suosittelen, että käyt lähikirjastossa selailemassa projekteihin liittyvää kirjallisuutta.
Verkossa olevia sanakirjoja voit hakea esimerkiksi Linkkikirjastosta http://linkkikirjasto.lib.hel.fi kohdasta Pikalinkit ja sieltä Aihe
sanakirjat. Listalta numero 11 Mofile Place ja numero 17 Svensk-finskt lexikon näyttäisivät sopivilta.
Laila Hietamiehen elämästä löytyy tietoa painetussa muodossa ja internetissä. Hänen henkilöhistoriaansa löytyy teoksesta Saure, Salme Laila Hietamies läheltä (Otava 1998; löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista) sekä Kotimaisia nykykertojia (Gummerus, 1997) sekä internetistä Otavan sivuilta (osoite: www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat ) ja Lappeenrannan kirjaston sivuilta (osoite http://w.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/hietam.html. Samoista lähteistä löytyy myös tietoa Laila Hietamiehen tuotannosta ja hänen saamistaan palkinnoista. Laila Hietamies -bibliografia löytyy myös erikseen painettuna Sjöblom, Simo Laila Hietamies -bibliografia 1972-1999 (Seaflower, 2000). Yhteystietoja ei Otavan sivuilta löydy eikä myöskään…
Helsingin kaupunginkirjastolla on useita kymmeniä toimipisteitä, niiden yhteistiedot löydät täältä, http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut . Kirjastohakemiston, https://hakemisto.kirjastot.fi/search, löydät kaikki Suomen kirjastot. Jos sallit hakemiston paikantaa mobiililaitteesi, saat näkyville lähimmän kirjaston.
Kirjapainot lähettävät sanomalehtien vapaakappaleet Helsingin yliopiston kirjastoon. Kirjastossa on lähes täydellinen kokoelma suomalaisia sanomalehtiä vuodesta 1771. Sanomalehtiä voi lukea mikrofilmeiltä kirjaston lehtisalissa. Kuvaamattomia lehtiä voi tutkia Fabianian lehtisalissa. Tarkemmat tiedot Helsingin yliopiston kirjastosta löydät osoitteesta http://renki.helsinki.fi/hyk/. Klikkaa kohtaa palvelut ja avautuvalta sivulta Erityisaineisto/ sanoma- ja aikakauslehdet.
Ehkä jo oletkin käynyt Suomen sukututkimusseuran nettisivuilla, mutta liitän kuitenkin osoitteen tähän eli http://www.genealogia.fi/. Sivuilta löytyy kaikkea hyödyllistä ja kivaa sukututkimusta harrastavalle.
Osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm
voit hakea maakuntakirjastojen aineistoa. Kirjoita asiasanaksi kantele ja valitse lajiksi video tai cdlevy. Osoitteesta
http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp
pääset yksittäisten kaupungin- ja kunnankirjastojen sivuille. Listasta ilmenee onko kyseisen kijaston aineistotietokanta käytettävissä.
Maria Jotunista löydät tietoa mm. seuraavista kirjoista, joissa
käsitellään sekä hänen elämäänsä että teoksiaan: Suomen kirjallisuus 5: Joel Lehtosesta Antti Hyryyn / toim. Annamari Sarajas, Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: suomalaisten kirjailijain elämäkertoja, "Sain roolin johon en mahdu" : suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja /toim. Maria-Liisa Nevala,
Kansallisgalleria : Suuret suomalaiset 3: Nuori tasavalta 1920-1945.
Lisäksi on useita kirjoja, joissa käsitellään Jotunin kirjoittamia
teoksia. Lähimmässä kirjastossasi on varmaan joitain niistä. Myös artikkelitietokannoista (Kati) löytyy paljon Jotunista ja hänen tuotannostaan kertovia aikakauslehtiartikkeleita. Artikkelitietokantaa voi käyttää kirjastossa.
Jean Untinen-Auel ei ole julkaissut ainakaan vielä jatko-osia Luolakarhun klaani -sarjaan. Netissä kyllä liikkuu huhuja jopa kuudennesta osasta, mutta huhut voivat perustua pelkälle toiveajattelulle. Auelin kirjojen kustantaja on Random House (http://www.randomhouse.com ); sen luetteloa kannattaa aika ajoin käydä katsomassa. Ja ihailijasivuille varmaan myös tulee tieto heti, kun kirja ilmestyy englanniksi: http://www.geocities.com/~auelpage/auel.html.
