Koivuhaka kuuluu Tikkurilan suuralueeseen, sijaiten sen läntisellä reunalla Veromiehen ja Viertolan kaupunginosien välissä. Tikkurilaa puolestaan pidetään Itä-Vantaan keskuksena, joten sen perusteella sanoisin Koivuhaan olevan osa Itä-Vantaata.Monet pitävät Helsinki-Vantaan lentokenttää Vantaan itä- ja länsiosiin jakajana ja koska Koivuhaka sijaitsee lentokentän itäisellä puolella, senkin puolesta kaupunginosa on Itä-Vantaata. Liitteenä linkki kaupunginosien ja suuralueiden rajoihin, joissa Koivuhaan sijainnin suhteessa Tikkurilaan ja muihin kaupunginosiin sekä lentokenttään näkee tarkemmin.Vantaan kaupunginosien ja suuralueiden rajat
Juuli Niemen runokokoelma Tuhat tytärtä kertoo sisaruudesta.Anja Vammelvuolla on syntymättömistä kaksosista, jotka olivat niin kohteliaita, etteivät voineet ohittaa toistaan ulos tullessaan, kehoittivat toista menemään ensin. Runo alkaa: "Tunnette kai sen jutun raskaanaolevasta kreivittärestä / joka eli yhdeksänkymmentä vuotta eikä koskaan / synnyttänyt." Runo löytyy ainakin kokoelmasta Vammelvuo: Valitut runot, Otava 1968.Kaksi vaikuttavaa kirjaa:Pohl, Peter & Kieth, Ginna: Sinä ja minä ikuisesti. Kyseessä on vanhempi nuortenkirja, jossa on identtiset kaksostytöt ja haikea tarina. Toinen kaksosista kirjoittaa itse runoja ja osoittaa niitä mm. kuolleelle siskolleen. Runot ovat tekstin lomassa ja osa tarinaa.Crossan, Sarah: Yksi.…
Tässä listattuna romanttisia kirjoja, joissa on hevosia:Lyla Sage: Done and Dusted Takaisin satulaan (2025, aloittaa Rebel Blue -ranch -sarjan)Elsie Silver: Täydellinen (2025, aloittaa Chestnut Springs -sarjan)Jojo Moyes: Tähtien antaja (2020) Elina Aaltonen: Älä anna minun pudota (2020), Anna minun tuntea taas (2021), Älä yritä suitsia minua (2024)Veera Nieminen: Kottikärrykaruselli (2022)Marianne Roivas: Rakkaudesta lajiin (2022)Nicholas Evans: Hevoskuiskaaja (1998)Nora Roberts: Rehellinen petos (1996) Johanna Marttila: Helkalan kartano -sarja (ensimmäinen osa Reipas tyttö saa paikan, 1987)
Julkaisua näkemättä tai tietämättä, mikä julkaisu on kyseessä, yksiselitteistä vastausta ei pysty antamaan. Teoksesta vastuussa oleva tekijä pyritään aina löytämään. Se voi olla yrityskin, jolloin roolista riippuen se merkitään joko 110- tai 710-kenttään. RDA:n hakutiedot -sivustolta löytyy hyvin ohjeita tekijyyden päättelyyn ja merkitsemiseen: https://wiki.helsinki.fi/xwiki/bin/view/rdasovellusohje/RDA-kuvailu%20MARC%2021%20-formaatilla/RDA-sovellusohje/RDA%20hakutiedot/
Teksti on ensimmäinen säkeistö Zacharias Topeliuksen runosta ”Finlands namn” (13 maj 1848). Runo julkaistiin ruotsiksi 20. toukokuuta 1848 sanomalehdessä Helsingfors Tidningar ja löytyy muun muassa Topeliuksen teoksesta Ljugblommor II (1850) ja kokoelmateoksesta Ljungblommor (2010).Runo löytyy kokonaisuudessan ruotsiksi myös Svenska Litteratursällskapet i Finlandin sivulta: Zacharias Topelius skrifter.Runon on suomentanut Otto Manninen nimellä ”Suomen nimi” (Toukokuun 13:s päivä.) Runo löytyy muun muassa Zacharias Topeliuksen teoksesta Kootut teokset. 11, Runoja (1931) sivuilta 164–165.Linkki Vaski-verkkokirjastoon: Kootut teokset. 11, Runoja
Suomennettu lause "Ensin he ovat välinpitämättömiä, sitten he nauravat sinulle, seuraavaksi he taistelevat sinua vastaan ja lopulta sinä voitat" on yleisesti siteerattu ja liitetty Mahatma Gandhiin. Ei ole kuitenkaan löytynyt todisteita tai kirjallisia lähteitä siitä, että Gandhi olisi koskaan sanonut tai kirjoittanut sitä.Lauseen alkuperäksi mainitaan Nicholas Kleinin puhe Amalgamated Clothing Workers of America -ammattiliiton kokouksessa vuonna 1918. Hänen siteerataan sanoneen: "First they ignore you. Then they ridicule you. And then they attack you and want to burn you. And then they build monuments to you."Tämä tieto sisältyy mm. Wikipedian artikkeliin Nicholas Kleinista. Sen lähteistä löytyy myös linkkejä artikkeleihin, joissa…
Satakunnan työllisyysalueen muodostavat Harjavalta, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen ja Ulvila. Satakunnan työllisyysalueen vastuukuntana toimii Porin kaupunki.https://www.pori.fi/tyo-ja-yrittaminen/satakunnan-tyollisyysalue/
Kielitoimiston ohjeiden mukaan numeron ja prosenttimerkin väliin kuuluu suomenkielisissä teksteissä välilyönti.Prosenttimerkki (%) - Kielitoimiston ohjepankki
Tarkoitat varmaankin Vesipisaroiden laulu -nimistä kappaletta, jota on esittänyt mm. Jamppa Tuominen ja Eija Sinikka.Nuotti on ladattavissa PDF-tiedostona Oulun kaupunginkirjaston Veikko Juntusen -nuotit kokoelmasta. Tässä suora linkki kappaleeseen. Avaa/lataa tiedosto kohdasta "Linkki nuottiin".
Hei,Kirjassa Pöytä koreaksi kerrotaan seuraavaa: "Maaseudulle pöytäveitsi ja -haarukka kotiutuivat hitaasti. Miesväki käytti ruokapöydässä omia puukkojaan: joskus emäntäkin kantoi linkkuveistä hameen taskussa. Veitsen puutteessa perunat kuorittiin lusikanvarren ja peukalon avulla." (s. 220)Samalla sivulla kerrotaan, että kansanelämän kuvaaja Johannes Häyhä kertoo, että talonpoikaistalossa esim. rovastille oli katettu puulautaset ja kirkastetut puukkoveitset ja pahoiteltu, ettei talossa ollut pöytäveitsiä. Tästä voi päätellä, että puukkomainen veitsi oli käytössä. "Vasta kotimainen teollinen valmistus toi metalliset lusikat, veitset, ja haarukat koko kansan ulottuville ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen voi sanoa niiden olleen useimmissa…
Ohjaan tässä viranomaisen puoleen: henkilötietorekisteriä pitää Suomessa yllä DVV, eli Digi- ja väestötietovirasto. Heidän sivuillaan (klikkaa tästä), kohdassa "Syntymäaika ja -paikka" kerrotaan, ettei syntymäaikaa tallenneta rekisteriin, mutta sitä voi kysyä joko synnytyssairaalasta tai Kansallisarkistosta. Lähde: DVV Tarkasta omat henkilötietosi | Digi- ja väestötietovirasto
Tässä listattuna väitöskirjoja, jotka käsittelevät J. V. Snellmania:Lauri Kallio: J.V. Snellmans Philosophie der Persönlichkeit https://finna.fi/Record/helka.9930632073506253?sid=5166352553Eero Ojanen: Henki ja sivistys : paikallisuuden näkökulma J.V. Snellmanin ajattelussa Saima-lehden 1844-1846 Kuopiota käsittelevän aineiston valossa https://finna.fi/Record/helka.9930202303506253?sid=5166352553Heli Rantala: Sivistyksestä sivilisaatioon : kulttuurikäsitys J. V. Snellmanin historiallisessa ajattelussa https://finna.fi/Record/uef.9911338103705966?sid=5166352553Matti Virtanen: Fennomanian perilliset : poliittiset traditiot ja sukupolvien dynamiikka https://finna.fi/Record/anders.990859?sid=5166352553Heikki Lehmusto: Juhana Vilhelm Snellman…
Kaunis maa -kappaleen nuotteja on tiedusteltu palvelussa aiemminkin ja tulos oli, ettei tästä kappaleesta ole nuottia saatavilla. Kappaleen on säveltänyt Matti Sihvonen. Saman nimisestä kappaleesta löytyy nuotteja, mutta se ei ole tämä Jamppa Tuomisen ja Esko Rahkosen esittämä laulu (en löytänyt tietoa, että Eero Aven olisi laulanut tätä), vaan Jarmo Jylhän ja Ilari Voiton sävellys.Aiemman vastauksen näet tästä linkistä.
Voisiko kyseessä olla Régine Deforgesin teos Nunnien kapina (Gummerus 1989), joka sijoittuu 1500-luvun Ranskaan. Kirjan takakansiteksti kertoo:"Mies löytää metsästä pienen tytön, jonka susilauma on kasvattanut. Hän vie tytön läheiseen nunnaluostariin, jossa lapsi kasvaa neidoksi. Onnellinen elämä päättyy, kun luostarin perustaja kuolee. Silloin Vanda ja neljäkymmentä muuta nunnaa karkaavat luostarista."
Pohjan Tornio -lehti on ilmestynyt vuosina 1978-1991. Lehden vuosikerrat ovat luettavissa mikrofilmattuina Kansalliskirjastossa.Pohjan Tornio | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu
Autoliiton artikkelissa Millainen pyöräteline autoon? sanotaan, että "on tärkeä varmistaa, ettei teline pyörineen ylitä vetokoukulle suurinta sallittua painoa". Moottori-lehden Aion V -testissä sanotaan: "Auton vetomassa on nolla kiloa, eli vetokoukkua autoon ei saa asentaa." Toisaalta, Tuulilasi-lehdessä 7/2019 julkaistussa kolumnissaan Faktat kateissa Vesa Linja-aho kirjoittaa: "Moni näennäisen yksinkertainenkin asia voi olla hankala selvittää. Esimerkiksi täyssähköautot ja peräkärryn vetäminen: halvimpiin malleihin ei vetokoukkua saa – ja jos saa, sitä voi käyttää vain fillarin kuskaamiseen, kun vetomassaksi on tyypitetty 0 kg." [kursiivi lisätty] Klaus Hanhikosken vetokoukkujen jälkiasennusta koskeva insinöörityö puolestaan toteaa (…
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.) : 1943 kertoo että 8a oli äkillinen nivelreumatismi (Polyarthritis s. febris rheumatica acuta) ja 54 puolestaan sydänlihaksen sairaudet (Myodegeneratio cordis. Myocarditis chronica). Vapautuksen syy vaikuttaisi viittaavan Päämajan, mahdollisesti järjestelyosaston, kirjelmään 6.8.1943. Se saattaa liittyä esimerkiksi vanhempien ikäluokkien kotiuttamiseen. Alkuperäisiä Päämajan asiakirjoja säilytetään Kansallisarkistossa, josta kirjelmän sisältöä voi tiedustella tietopyynnöllä.
