Kannattaisi tutustua esim. seuraaviin internetistä löytyviin sivuihin MCL - Multi Cultural Library www.lib.hel.fi/mcl/.
Sivuilta löytyy englanniksi Suomea ja Helsinkiä koskevaa tietoa. Korttelikaiku, http://www.2000.hel.fi/korttelikaiku/, kertoo lasten omin kuvin ja sanoin eurooppalaisten ja myös Helsinkiläisten lasten elämästä, myös englanniksi.
Mainio sivu voisi olla myös suomalaisten koulujen kotisivuille ohjaava www.edu.fi/koulut/. Useimmat sivut ovat suomeksi, mutta myös englanninkielisiä sivuja löytyy, esim. Cygnaeuksen koulu Porissa, www.cedunet.com/koulut/cygnaeus/ ja Jyväskylän Norssin ala-aste, www.norssi.jyu.fi/a-aste/. Selaamalla sivuja löytyy varmaan muitakin ja usein sivuilta löyttyy myös havainnollisia kuvia.
Suomea…
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta löytyi seuraavat kirjaviitteet, jotka käsittelevät metron historiaa: Kankaala: Helsinki-metro, 1976; Helsingin historia vuodesta 1945, s.490-496. Lisää aiheesta saattaa löytyä kirjoista: Herranen: Från hästomnibussar till metro ja Laakso: Metro ja kaupunkirakenne - Helsingin metron vaik... ja saman tekijän toisesta teoksesta: Metro ja kaupunkirakenne-seurantatutkimus. Lisäksi metron historiasta löytyi seuraavat lehtiartikkelit:
Kun Helsinki sai metron : tohtori Reino Castrén on maanalaisen isä, mutta lapsi ei ole hänen : runkolinjasta salateitse lopulliseen päätökseen 1955-1969 (Auto & liikenne) Sainio, Martti HS 1999-05-08
"...olinhan siellä minäkin" (Auto & liikenne) Eloniemi,…
Tutustumisen arvoinen teos on Arvonimet Suomessa 1917-1985. Teoksesta löytyy yleistä tietoa arvonimistä, niiden historiasta, millä edellytyksillä myönnetään ja kenelle, miten haetaan.
Internetistä valtioneuvoston sivuilta http://www.vn.fi (tarkempi osoite: http://www.vn.fi/tpk/fin/instituutio/manninen_3.html) löytyy myös lyhyesti arvonimien hakemisesta.
Arvonimien hinnat (maksettavat leimaverot) löytyvät uusimmasta verolaista (Verolait 2000 > oma erillisjulkaisu Suomen laista).
Kohdat: Ve 404 Leimaverolaki 10§ ; Ve 405 VNp (=Valtioneuvoston päätös) leimaverolain soveltamisesta 4§. Verolait 2000-teosta voi kysyä kirjastosta.
Rautatie-teoksesta löytyy vajaa kymmenen sivua tekstiä Juhani Niemen kirjasta Juhani Aho.SKS 1985. Lisäksi Rautatietä käsitellään lyhyemmin ainakin Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historiassa. O 1981. Lisäksi teoksessa Suomen kirjallisuus 4.SKS 1965 on useamman sivun verran tekstiä Rautatiestä.
Teoksessa Suomen kirjallisuus 5. SKS 1965 on parin sivun verran tietoa Yhdeksän miehen saappaista. Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historiassa on myös käsitelty tuota Haanpään teosta noin sivun verran. Pelkästään Pentti Haanpäästä on myös ilmestynyt useita teoksia, esim. Pirkko Vallinojan kaksiosainen Pentti Haanpää.
Lammin historiasta löytyy jonkin verran tietoja Lammin kunnan kotisivuilla http://www.lammi.fi/ ,mutta saadaksesi kaiken mahdollisen selville kannattaa tutustua seuraaviin teoksiin:
Lammin pitäjän historia 1.Ruotsin vallan loppuun.(Lammin kunta, 1989) ja Lammi: kuvia ja kertomuksia pellavapitäjästä (Lammin kunta, 1989) sekä Stenius, Kirsti: Lammin kirkko: seurakunnan vaiheita (Lammin seurakunta, 1990).
Kiinnostavia ovat varmasti myös Uljas Kiurun kokoamat ja toimittamat Lammilaisia sotakuvatarinoita (Lammin kunta, 1997) ja Lammin henkilötarinat. Kysy kirjojen saatavuutta / kaukolainamahdollisuutta lähikirjastostasi.
College-nimitystä käytetään Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa eriasteisista oppilaitoksista. Isossa-Britaniassa se on ensinnäkin vanhimpien yliopistojen Oxfordin ja Cambridgen opiskelu- ja asuinyhteisöjen nimi. Toisekseen 1800-luvun lopulta lähtien sanalla on tarkoitettu toisaalta korkeakouluja, joilla on pelkkä opetustehtävä, toisaalta amattillisia korkeakouluja. Kolmanneksi se on joidenkin public schoolien nimitys (esim. Eton College).
Yhdysvalloissa college-nimitys nykyisin tarkoittaa yleensä erilaisia korkeakouluja, jotka osin vastaavat eurooppalaisia yliopistoja. Ne ovat yleensä sisäoppilaitoksia, jotka sijaitsevat laajalla campuksella. Vastaus on tiivistelmä Facta 2000-tietosanakirjasta, josta voi lukea aiheesta enemmän.
Terry Brooksista ei todellakaan löydä tietoa kirjoihin kirjoitettuna. Kyllä tässä tapauksessa täytyy turvautua internetiin. Ihmemaa-hakupalvelu osoitteessa http://www.fi antoi muutamia suomenkielisiä viitteitä (hakusanoina terry brooks)
Englanninkielellä löytyy kyllä runsaasti lisätietoa. Esimerkiksi Google- tai Yahoo-hakupalvelut antavat hyviä tuloksia. Google on osoitteessa www.google.com ja Yahoo www.yahoo.com. Hakusanoiksi "terry brooks" lainausmerkkien ympäröiminä, niin viitteitä ei tule ihan valtavia määriä. Mielenkiintoisilta vaikuttivat sivut osoitteessa http://www.terrybrooks.net.
Arto-lehtiartikkelitietokannasta voi etsiä kirjallisuusarvosteluja
Terry Brooksista. Arto on käytettävissä täällä Tampereen kaupunginkirjastossa…
Hyviä lähdeteoksia ovat esim. seuraavat:
Kemppinen, Pertti: Nuoruuden taikaa: kurkistuksia nuorisokulttuureihin. 1998,
Törmäävät tulkinnat: kirja nuorista ja nuoruudesta. 1991 ja
Ala-Ketola, Marja: Hippejä, jippejä , beatnikkeja. 1985.
Lisää teoksia löydät Tampereen kaupunginkirjaston aineistohausta valitsemalla Aineisto, Tarkka haku, asisana: nuorisokulttuuri.
Verkosta löydät myös Nuorisotutkimus-lehden sivut (http://www.alli.fi/alli/ntutk.html), joilla on lehden sisällysluettelot sekä lähinnä pääkirjoitusten koko teksti.
Satu on ilmeisesti Sakari Topeliuksen Kasper (Kasperi) ei saanut oppia mitään. Turun Kaupunginkirjaston Lasten-ja nuortenkirjaston kirjoista se löytyy seuraavista lukukirjoista: Alakansakoulun lukemisto (Immi Hellen ym., Valistus 7.p.1944); Haavio, Martti ym.: Kultainen lukukirja (WS 5.p.1965; Lapsuuden kultamailla (Aukusti Salo, Otava 4.p.1924); Kansakoulun lukukirja I (K.A.Horma ym, WS 16.p. 1948).
Tietosanakirjan Facta 2001 mukaan eläimiin kohdistuva neuroottinen pelko on zoofobia. Tiettyihin eläimiin kohdistuvat pelot nimetään seuraavasti: kissat-ailurofobia, hämähäkit-araknofobia, sammakot-batrakofobia, hyönteiset-entomofobia, koirat-kynofobia, hiiret-musofobia, käärmeet-ofiofobia, linnut-ornitofobia. Doraphobia tarkoittaa eläinten turkin tai nahan pelkoa. Täytettyjen eläinten pelkoa koskevaa sanaa ei löytynyt.
Listoja fobioista löytyy myös Internetistä (esim. The Complete List of Phobias http://people.ne.mediaone.net/podolski/phobias.htm ja Phobias http://igwanarob.home.att.net/phobias.htm ), mutta niistäkään ei löytynyt täytettyjen eläinten pelkoa.
Ässät-yhtyeen cd-levyä "Punakenkäinen tyttö" ei näytä olevan missään Helsingin kirjastossa, mutta muutamassa Espoon kirjastossa se on. Jos levy on hyllyssä, niin puhelimitse sen voi pyytää lähetettäväksi mihin tahansa Helsingin kirjastoon - lähetys kestää muutaman päivän. Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi/) saat selville, missä levy on paikalla: valitse "tarkennettu haku", kirjoita nimekkeeksi levyn nimi ja tekijäksi yhtyeen nimi.
Kysymiäsi Kubrickin elokuvia ei kirjastoista löydy. Kubrickin ohjauksista löytyy esim. Useista yleisistä kirjastoista löytyvät seuraavat videot:
Barry Lyndon; Spartacus; Hohto; Full Metal Jacket; 2001 avaruusseikkailu ja Kellopeliappelsiini.
Kirjastot tilaavat videoelokuvat tiettyjen hankintakanavien ja niiden tarjoamien valmiiden listojen kautta. Sieltä tilataan sen mukaan, mitä on tarjolla. Tekijänoikeuskysymykset ovat niin vaikeita, ettei kirjastoilla ole mahdollisuutta hankkia elokuvia näiden listojen ulkopuolelta kuin poikkeustilanteissa. Yleiseen kirjastoon ei siis kannata jättää edes tilausehdotusta toivomistasi elokuvista.
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteisestä Plussa-aineistohakusta (http://www.libplussa.fi/) löytyi ainakin seuraavat alla luetellut Espanjan arkkitehtuuria käsittelevät teokset.
Arkkitehtuuriin on erikoistunut mm. Teknillisen korkeakoulun kirjasto (avoinna lukukausien aikana 1.9. - 31.5. ma-pe 8.00-21.00 la 9.00-16.00, käyntiosoite: Otaniementie 9, kokeile myös Netissä päivystävää informaatikkoa
http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/Palvelut/info.html
Palvelua saavat käyttää myös muut kuin TKK:ssa opiskelevat. Kirjastossa on joitain tietolähteitä, jotka ovat käytettävissä vain TKK:n alueella.
Tekijä: Zerbst, Rainer
Nimeke: Gaudí 1852-1926 Antoni Gaudí i Cornet, a life devoted to architecture
Julkaisutiedot:…
Anni Polva on itse kirjoittanut kolme muistelmateosta:
Kun olin pieni, Hyvästi lapsuus ja Elettiin kotirintamalla.
Hänestä löytyy lisäksi tietoja teoksista: Heitä luetaan. 1981 ja Kotimaisia naistenviihteen taitajia. 1999; näissä käsitellään "aikuiskirjailija" Polvaa. Nuortenkirjailijana häntä on esitelty teoksissa: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 1995 ja Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän. 1996. Kaikki nämä teokset, tai ainakin osa niistä, löytynevät useimmista kirjastoista.
Lisäksi Anni Polva on itse kertonut itsestään Infoplaneetan sivulla http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/polva.html
Tietoa Hollannin ruokakulttuurista suomeksi näyttää tosiaan olevan erittäin vähän. Löysin vain yhden lehtiartikkelin ja kaksi kirjaa: Hollantilaista ruokakulttuuria, Leena Löyttyniemi, Kotitalous, 1995, 10, 52-53// Rydelius, Ellen: Herkkupaloja kahdeksasta maasta, 1957// Kultainen keittokirja OSA: 3 : Ruoka- ja keittotieto 1 : A - Maiti, WSOY, 1988.
Kirjojen ja lehden saatavuuden voit tarkistaa lähimmästä kirjastostasi. Lisäksi sinun kannattaa katsoa kattavista matkaoppaista, mitä niissä sanotaan maan ruokakulttuurista. Vinkkinä se, että Alankomaat on suuri juustojen vientimaa.
Voit myös ottaa yhteyttä Haaga-Helian kirjastoon, jossa on ravintola-alan koulutukseen liittyvää kirjallisuutta: https://www.haaga-helia.fi/fi/kirjasto-ja-…
On suomennettu. Se löytyy ainakin teoksesta Tolstoi, Leo, Valitut kertomukset, osa II (WSOY, 1998, myös aiempia painoksia ainakin vuodelta 1963) nimellä Ivan Iljitsin kuolema.
