PALPAATIO tarkoittaa tutkimusmenetelmää, jossa lääkäri käsin tunnustelemalla
tutkii potilasta (latinan sanasta palpare). On myös lääketieteen sana PALPITATIO, joka tarkoittaa tykytystä, esim. palpitatio cordis = sydämentykytys
Osoitteessa http://www.tohtori.fi/laakarikirja/ on lääkärikirja ja lääketieteen sanasto, josta myös yllämainitut termit löytyvät.
Harri Heinon teoksesta Mihin Suomi tänään uskoo löytyy lyhyesti
Summit Lighthousesta ja sen vaikutuksesta Suomessa. Tietoja löytyy kuitenkin lähinnä
nettisivuilta (esim. http://www.kolumbus.fi/summit.lighthouse/esitteemme.htm),
joista saa myös yhteystietoja Suomen Nuoriin Mystikoihin ja linkkejä
muualle maailmaan. Lisätietoja voi myöskin kysyä Kirkon tutkimuskeskuksesta
(p. 03-2190111). Suomen ev.lut. seurakunnan kotisivuilta (http://www.evl.fi/)
on mahdollisuus kysyä uususkonnoista myös sähköpostitse.
Ennen todellakin ilmestyi kirja, johon oli koottu kansalaisten verotustietoja. Enää ei sellaista kirjaa julkaista. Tilastotietoa verotuksesta saa Tilastokeskuksen (http://stat.fi) sekä Veroviraston (http://www.vero.fi) sivuilta. Tarkempia tietoja on kysyttävä paikallisesta verotoimistosta.
1980-luvun verokalentereita on pääkaupunkiseudun kirjastoissa käsikirjastokäytössä. Voit etsiä Plussa-tietokannasta nimekkeellä Verokalenteri.
Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan ehdotuksesta valtioneuvosto teki asiasta päätöksen ja päivää ruvettiin viettämään vuonna 1987. Päivän ajankohdaksi valittiin Lapin sodan (1945)päättymisen vuosipäivä. Veteraanipäivälle on haluttu antaa rauhantahtoinen leima ja ajankohdaksi on valittu sodan päättymisen muistopäivä ja nimenomaan saksalaisia vastaan käydyn sodan päättymispäivä. Lähde: Karjalainen, Sirpa: Uusi ajantieto (1989)
Volatiliteetti = arvopaperin, valuutan tms. varallisuushyödykkeen
hinnan vaihtelevuus; mitataan yleensä keskihajonnan avulla ja
ilmoitetaan vuosikohtaisesti, vuosittain. (Lähde: Nurmi, Timo,
Uusi suomen kielen sanakirja, 1998).
Sanontaa ei löytynyt mistään perinne- eikä muusta suomen kielen sanakirjasta. Ainoa lähde, mistä sana "munalöylyt" löytyi, on Internetissä Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnan kotisivuilla, leikkimielisellä Möd Knuller vastaa -palstalla (http://www.siba.fi/Opiskelijajarjestot/Saymaa/9905/mod.html).
Kollegiaalisen konsultoinnin tuloksena päädyimme arveluun, että munalöylyt tarkoittaa äärettömän kovia löylyjä. Asiaa voi yrittää tiedustella Suomen Saunaseurasta (http://www.sauna.fi/default.htm) tai Kansanrunousarkistosta (http://www.finlit.fi/kra).
Kysymästäsi aiheesta ei löydy vielä kovin paljoa tutkimustietoa. Yksi keino voisi olla haastatella opettajia ja kirjastonhoitajia ja tehdä vähän pohjatutkimusta.
Kirjastot.fi -palvelun 'Sensuuri ja sananvapaus'-sivulle http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/sensuuri.htm on koottu tätä aihetta käsitteleviä linkkejä, joista valtaosa on englanninkielisiä. Sieltä löydät myös juuri opettajille ja kirjastonhoitajille suunnattua aineistoa aiheesta. Sivuilla on tietoa mm. esto-ohjelmien käytöstä.
Lehtiartikkelitietokannasta Aleksista löytyi kuitenkin mielestäni ihan mielenkiintoisen ja sopivan tuntuisia artikkeleita aihettasi ajatellen. Aleksi on maksullinen tietokanta, mutta voit käyttää sitä Tampereen kaupunginkirjastossa ilmaiseksi joko cd-rom-…
Kerroit tarvitsevasi tietoja päättötyötäsi varten. Ensimmäiseksi sinun kannattaisi keskustella päättötyösi ohjaajan kanssa. Häneltä voisit saada materiaalia, jonka avulla pääset alkuun.
Myös oman oppilaitoksen kirjaston puoleen kannattaa kääntyä; sieltä uskoisin löytyvän ainakin yleistä aineistoa SWOT-analyysistä. Jos olet raumalainen, Raumaa koskevaa tilasto- ja muuta tietoa löydät helpoimmin Rauman kaupunginkirjastosta. Esimerkiksi Rauman kaupungin toimintakertomuksessa on ajankohtaista tilastotietoakin.
SWOT-analyysin kuvaus löytyy internetissä esim. osoitteesta http://www.tekes.fi/julkaisut/opas/aloitus/swot.html
Kirjastojen lisäksi voit kääntyä suoraan Satakuntaliiton ja Satakunnan TE-keskuksen puoleen ja kysyä heiltä aineistoa…
Aihe on aika laaja ja siitä löytyy paljon kirjallisuutta. Suosittelen hakemaan
yleisten kirjastojen tietokannoista ja kauppakorkeakoulujen tietokannoista
hakusanoilla (asiasanakenttä):"messut", "markkinointi", "mainonta", "myynninedistäminen".
Seuraavalla sivulla on koottuna mm. kaikkien korkeakoulu- ja erikoiskirjastojen
tietokantojen osoitteet: http://hul.helsinki.fi/tilke/
Yleisten kirjastojen kohdalla suosittelen maakuntakirjastojen yhteishakua:
http://www.kirjastot.fi/monihaku/maakuntakirjastot.htm sekä
Helsingin seudun kirjastojen hakua (sekä yleiset että erikoiskirjastot):
http://www.kirjastot.fi/monihaku/pkseutu.htm
Messuja käsittelee mm. Keinonen, Susa: Menesty messuilla yrityksen opas.
Internetistä esim. Altavistasta tai…
Kun Waltarin teos "Tanssi yli hautojen" ilmestyi 1944, siitä kirjotettiin mm. seuraavat arvostelut: Lauri Viljanen: HS 11.11.44 ja Suomen Sos.dem. 10.12.44., V.A. Koskenniemi : Valvoja 1944 s.370, Toivo Pekkanen: Suomalainen Suomi 1944 (Suomalaisuuden liiton vuosikirja) s. 545, Toimi Havu: Uusi Aura 10.12.44, Huugo Jalkanen: Uusi Suomi 19.11.1944. Kirjaa arvosteltiin myös Aamulehdessä 5.11.44 ja Turun sanomissa 17.3.45.
Vähän uudemmat arviot on julkaistui Parnassossa 1986 ; (36) ; 7 ; 396-402 ja 1986 ; (36) ; 8 ; 456-465. Molemmat kirjoitukset on kirjoittanut Pekka Suhonen ja kirjoitusten otsikot ovat Ulla Möllersvärdin hääyö, osat 1 ja 2. Vanhoja sanomalehtien artikkeleita voi lukea mikrofilmeiltä Helsingin pääkirjastossa, sieltä…
Yleisten kirjastojen nuottikokoelmissa on perin vähän 1960-lukua vanhempaa populaarimusiikin nuottiaineistoa, joten mainitsemiasi 1950-luvulla ilmestyneitä vihkosia ei todellakaan ole. Kipparikvartetin ohjelmistoon kuuluneita lauluja löytyy kuitenkin monista nuottikokoelmista. Hakeminen on kohtalaisen työlästä, koska niitä on etsittävä kappaleiden nimillä.
Jos Kipparikvartetin ohjelmisto (siis laulujen nimet) on tuttua, voit etsiä niitä PLUSSA-tietokannasta http://www.libplussa.fi/. Kannattaa valita tarkennettu haku, jossa voi valita nimekkeen (kappaleen nimi) ja nuottijulkaisut. Mikäli laulujen nimet eivät ole tiedossa, voit ensin etsiä vaikkapa Kipparikvartetin CD-levyn "Unohtamattomat" tai "Muistoissamme" samaisesta tietokannasta,…
Turun kaupunginkirjastosta löytyy nuorten jalkapalloilun lopettamismotiiveista seuraava teos: Mirja Kalliopuska, Pauli Miettinen & Hannele Nykänen: "Putoanko pelistä?".
Käsikirjaston artikkelitietokannasta (CD-KATI) löytyy useita viitteitä asiasanoilla "jalkapallo" ja "lopettaminen" sekä "urheilu" ja "lopettaminen", esim. Veijo Kilpeläinen ja Petteri Laine: "Nuorten jalkapalloilijoiden ja uimareiden poisjättäytyminen lajinsa parista" (pro-gradu, J:län yliopisto) ja Jari Moberg: "Urheiluharrastuksen aloittamisen ja lopettamisen syyt sekä urheiluharrastusmotiivien muutokset 10-15-vuotiailla" (pro-gradu, J:län yliopisto). Näitä pro graduja voi kysyä Turun yliopiston kirjastosta tai Turun kaupunginkirjastosta kaukolainoina.
Lisäksi…
On olemassa tietokanta nimeltä LISA, johon on koottu kirjastotieteen ja informatiikan tutkimuksia. LISA on käytettävissäsi mm. Helsingin kaupunginkirjastossa - kysy lähikirjastosi tilannetta.
Yleisten kirjastojen etusivulta (www.kirjastot.fi) klikkaa KIRJASTOALAN AMMATTISIVUT > KIRJASTOALAN HAKEMISTOJA. Täältä löydät valtavan määrän linkkejä. Esimerkiksi kannattaa klikata THE PUBLIC LIBRARIAN siltä riviltä, jolla ensimmäisenä linkkinä on EARLweb, sitten LIS resources on line (sivun vasemmassa laidassa), sitten LIBRARY AND INFORMATION SCIENCES, joka on listan ensimmäinen linkki.
Tampereen yliopiston informaatiotutkimuksen laitoksen tutkimussivulla kannattaa varmaankin käydä (http://www.info.uta.fi/tutkimus/tutkimus.html).
Juuri kysytyllä nimellä – Alestalo-Uusitalon aikakausijaottelu 1986 – ei löytynyt materiaalia. Kanavassa 1987:5 (löytyy Helsingin pääkirjaston varastosta) on Matti Alestalon kirjoittama artikkeli ”Suomen luokkarakenne 1980-luvulla”, jossa on taulukko ”Suomen ammatissa toimivan väestön luokkarakenne 1950-1980”. Tässä taulukossa on vuosipylväitä, lieneekö se kyseinen aikakausijaottelu?
Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen avoimen yliopiston verkko-opintoihin kuuluu sivusto http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiol/, josta pääsee kiinnostaviin artikkeleihin. Mainittuihin sivuihin kuuluu myös http://www.uta.fi/tyt/avoin/verkko-opinnot/sosiol/luokkar.htm, jossa on artikkeli ”Suomen luokkarakenne” (kirjoittajan nimeä en…
HIM- yhtyeestä löytyy esim seuraavia lehtiartikkeleita:
Soundi 1997 : 11, s. 70-71 (HIM: me ollaan parempia kuin Marilyn Manson)
Soundi 1998 : 1-2
Soundi 2000 : 1-2
Suosikki 1998 : 12
Rumba 1997 : 21, s. 9 (HIM: oot sä tuulen viemää)
Rytmi 1998 : 3, s. 20-24 (Metallista kultaa-Hiili Hiilesmaa, sis. Ville Valon haastattelun)
Helsingin Sanomat 24.1.2000 (HIM pelaa markkinoiden ehdoilla ja välttää ikäviä yllätyksiä)
Helsingin Sanomat 19.1.2000 Kulttuuri (HIM-yhtyeen Join me -single nousi Saksassa lista…)
Helsingin Sanomat 27.1.2000 Kulttuuri Lyhyesti ( HIM-yhtyeen levy ei soi Saksan tietokoneissa)
Suomenkarjasta on ilmestynyt vuonna 1991 Lauri Myllylän teos Suomenkarja maan alkuperäinen karjarotu. Kirja on mm. Oulun yliopiston kirjaston kokoelmassa.
Seuraavassa asiasta lisäksi muutama lehtiartikkeli:
Romppanen, Helena: Maatiaislehmien arvostus nousee (Suomen luonto 1999 ; 8, s. 24-27),
Romppanen, Helena: Suomenkarja on kelpo vaihtoehto (Maatilan Pellervo 1999 ; 12, s. 72-75),
Kantanen, Juha: Suosimalla suomenkarjaa perinnöllinen muuntelu säilyy (Omavarainen maatalous 1995 ; 6, s. 18-20),
Koskela, Vesa: Kyyttöjen puolesta (Eläinmaailma 1993 ; 9, s. 24-31),
Kantanen, Juha: Maatiaislehmät kukin omaa rotuaan (Pellervo 1991 ; 8 ; liite),
Särö, Erkki: Katoaako suomenkarja? (Eläinmaailma 1991 ; 9, s. 48-49),
Pesonen, Merja:…
Onko kyseessä Vanajan keskiaikainen kivikirkko? Sen itäpäädyssä on
tiilikoristelun yhteydessä kaksi vaakunataulua, joista toinen esittää Tott-suvun vaakunaa ja toinen on kulunut tunnistamattomaksi
(mahdollisesti kyseessä on Posse- tai Sture-suvun vaakuna). Tott-vaakuna viitannee Olavinlinnan rakennuttajana tunnettuun Eerik Akselinpoika Tottiin (n. 1417-81). Lisätietoja Knut Draken artikkelissa teoksessa Vanajan historia I (1976).
