Sepelkyyhky on kyllä pulun näköinen, mutta eri laji.Luontoportti kertoo pulusta näin: "Kaupunkien kesykyyhky eli pulu on kehittynyt kalliokyyhkystä (C. livia), joka on alkuperältään eteläeurooppalainen kyyhkylaji. Lajin ulkonäkö vaihtelee suuresti. Kalliokyyhkysmäisten pulujen erottaminen uuttukyyhkystä voi olla hankalaa. Kesykyyhkyllä on siivellä kaksi mustaa poikkijuovaa, sen yläperä on valkoinen ja siiven alapinta on vaalea. Koivet ovat punertavat, nokka on harmaa ja tyviosalta vaihtelevasti valkoinen. Silmän värikalvo on oranssinpunainen." Linkki sivustolle.Luva.fi sivustolla on hyvät kuvat eri kyyhkylajeista. Linkki sivustolle.Pulu-nimen arvellaan tulevan linnun pulputtavasta ääntelystä, mutta se on kiistanalainen selitys. Pulu nimen…
Etsimäsi kirja voisi olla David Bentley Hartin yhdessä poikansa Patrick Robert Hartin kanssa kirjoittama MacGorillanlinnan arvoitus (KimBook, 2020). Se on humoristinen, tyylilajin klassikoita kunnioittava, skotlantilaiseen linnaan sijoittuva kaikenikäisille sopiva dekkari, jonka kaikki keskushahmot ovat pehmoeläimiä. Myös Tim Davysin Amberville: Paluu alamaailmaan (Tammi, 2009) saattaisi olla etsimäsi kirja. Myös tässä, synkemmän sävyisessä rikoskertomuksessa tarinan hahmot ovat pehmoleluja.
Mbps on lyhenne englanninkielisestä ilmauksesta megabits per second, eli suomeksi megabittejä sekunnissa. Bitti on sähköisen tiedon pienin yksikkö. Se on merkki, joka voi saada arvon nolla tai yksi. Megabitti tarkoittaa miljoonaa bittiä.Esimerkin tiedonsiirtonopeus 480 Mbps tarkoittaa siis, että kyseinen yhteys pystyy siirtämään 480 miljoonaa merkkiä sekunnissa.Lähteet:https://termipankki.fi/tepa/fi/haku/mbpsBitit, bytet, tavut ja pikselit sekoittavat Internetin käyttäjiä
Ohjeet tien lisäämiseen tai korjaamiseen Google Mapsissa löytyvät tältä sivulta: https://support.google.com/maps/answer/10271004?hl=FI&ref_topic=3093612
Valitettavasti runo on kirjastonhoitajalle tunnistamaton, eikä ole olemassa tietokantaa, josta runot löytyisivät niiden loppusanojen perusteella. Hakukoneilla (Google, DuckDuckGo) ei myöskään löydy mitään. Kysymys jää julkisesti esille, jos joku muu tunnistaisi runon.
Englanninkielinen lause "On Monday he ate through one apple" on suomennettu "Maanantaina se söi reiän läpi omenan" (suom. Kaija Pakkanen). Kirja luetaan kokonaisuudessaan suomeksi esimerkiksi alla olevalla YouTube videolla.LinkitSiinan TaikaStudio/Siinan SatuSohva: Pikku toukka paksulainen https://www.youtube.com/watch?v=fMjS1C70nJYAnimaatiosatu englanniksi (The very hungry caterpillar): https://www.youtube.com/watch?v=Jr-SJj29Oxg
Eepos-kirjastoilla, joihin Kauhavankin kirjastot kuuluvat, ei ole enää käytössä Kirjastokinoa. Sen tilalle on tammi-helmikuun vaihteessa otettu käyttöön Cineast-elokuvapalvelu, joka toimii kirjastokortin tunnuksella ja pin-koodilla samalla tavalla, kuten Kirjastokino ennen. Cineastin löydät tämän linkin takaa.Kirjastokortin numero on kirjastokortissasi oleva kirjaimista ja numeroista muodostuva sarja. Se voi olla kortin etu- tai takapuolella riippuen siitä millainen kirjastokortti sinulla on käytössäsi. Pin-koodi on puolestaan nelinumeroinen korttiisi liitetty salasana. Mikäli pin-koodi on unohtunut, sen voi tarkistaa käymällä lähimmässä Eepos-kirjastossa paikanpäällä. Puhelimitse tai sähköpostilla pin-koodia ei tietosuojasyistä voida…
Elonet-sivuston mukaan Psykon ensimmäinen televisioesitys meillä oli TV1:n ohjelmistossa 4. helmikuuta 1974.Psycho | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi)
Muistellut säkeet ovat Monta naista -sikermän viidennestä runosta, kokoelmasta En osaa seisahtaa (Kirjayhtymä, 1969). Painopaikka on Simonpaino Oy, Helsinki.
Löysin runon Ronkaisen omasta blogikirjoituksesta "Paluu tähän hetkeen", eikä hän ainakaan siinä kerro, että se olisi poiminta esimerkiksi hänen laajemmasta teoksestaan.https://www.onnessa.com/onblogi/paluu-tahan-hetkeen1
Ei löydy tietoa kyseisestä sanasta painetuista suomenkielen sanakirjoista.Voitte tiedustella sanan aluperästä Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämältä sana-palvelulta: https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sanojen_alkuperasta
Historiantutkimuksen eräs perustavanlaatuisimmista kysymyksistä on ollut jo pitkään se, mitä tutkimuksen mahdollisuuksista puolueettomuuteen pitäisi ajatella. Keskustelun yhdessä ääripäässä ovat he, joiden mukaan historiantutkimus voi olla täysin puolueetonta, kun taas toisessa ääripäässä ovat he, joiden mukaan historiantutkimus on vääjäämättä puolueellista. Asiaa koskeviin erimielisyyksiin sisältyy kuitenkin paljon nyansseja, sillä "puolueellisuus" on käsitteenä monitulkintainen, ja puolueellisuuden voi ajatella vaikuttavan historiantutkimukseen monessa eri kohdassa. Tämän historiantutkimuksen teoreettisia lähtökohtia ja menetelmiä koskevan kysymyksen voi eräällä tavalla ajatella olevan perustavammanlaatuinen kuin historian lukemisen…
Englanniksi Kanaalisaarille sijoittuvaa kirjallisuutta löytyy enemmän kuin suomeksi - ymmärrettävistä syistä. Löysin kuitenkin jo mainitsemiesi teosten lisäksi muutaman suomennetun teoksen, jotka sijoittuvat vähintään osittain Kanaalisaarille:Victor Hugo - Meren ahertajatElizabeth Goudge - Vihreän delfiinin maaJack Higgins - Taistelu kunniasta
Ratsastukseen keskittyvä Hevosurheilu Ratsastus ilmestyy vain digitaalisella alustalla, joten sitä ei ole mahdollista lukea paperilehtenä. Kyseinen julkaisu ei tällä hetkellä kuulu kirjastojen e-lehtivalikoimaan. Hevosurheilu-lehti sen sijaan on luettavissa ePress-palvelussa E-kirjasto | helmet.fi (finna.fi).Tässä uutinen muutoksesta: Ratsastus siirtyy kokonaan verkkoon (hevosurheilu.fi)Hevosurheilu-lehden digitaalinen palvelu löytyy osoitteesta ratsastus.hevosurheilu.fi.
Tutkiskelin sekä karjatalousaiheista että kansantapoja esittelevää lähdeaineistoa siinä toivossa, että olisin löytänyt asialle selkeän järki- tai uskomusperäisen selityksen. Ensinmainitut – kuten esimerkiksi muuten erinomaisen seikkaperäinen Laina Vehasen Karjaväen kirja – neuvovat kyllä usein käsin lypsettäessä tekemään sen lehmän oikealta puolelta, kuitenkaan antamatta syitä tai perusteluja käytännölle. Lypsämiseen liittyvistä uskomuksista tai karjataioista en taas löytänyt minkäänlaista kannanottoa kysymykseen siitä, millä puolella lehmää lypsäjän tulisi olla. Lopulta vanha Suomen maatalousseurojen aikakauslehden Maan numero osasi antaa ihmetyksen aihetta antaneelle tavalle mitä suurimmassa määrin yksinkertaisen selityksen…
Goodreads.com-sivuston mukaan kyseessä on George R. R. Martinin kirjoittama lause, jonka lausuu hahmo Tyrion Lannister Tulen ja jään laulu -kirjasarjassa. Kirjasarjan on suomentanut Satu Hlinovsky. Kollegani muisti, että lause saattaisi esiintyä ensimmäisessä osassa Miekkamyrsky. Kirjan voit lainata Helmet-kirjastosta.Kirjasarjaan perustuva televisiosarja Game of thrones puolestaan on esitetty suomeksi tekstitettynä. Hypable-sivuston mukaan sama asia on muotoiltu tv-sarjassa (S01E01, Winter is Coming) näin: “Let me give you some advice, bastard. Never forget what you are. The rest of the world will not. Wear it like armor, and it can never be used to hurt you.”Lähteet:Goodreads.com. https://www.goodreads.com/quotes/tag/tyrion-…
Etsin Finna.fi-hakupalvelusta hakusanalla "ISO 24495-1" ja nähtävästi ainoa kappale teoksesta Selkeä kieli. Osa 1, keskeiset periaatteet ja ohjeet = Plain language. Part 1, governing principles and guidelines sijaitsee Lapin korkeakoulukirjastossa. Teos on tällä hetkellä lainassa, eräpäivä 20.6. Voit tehdä kaukolainapyynnön kaukopalvelulomakkeella, jonka linkki on Helmet-kirjastojen Kaukopalvelu-sivulla https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu. Kaukolainan hinta Helsingissä on 4 euroa.Nettisivujensa mukaan SFS Suomen standardit ry:n kirjasto tosiaan palvelee yksittäisiä asiakkaita erikseen sovittavina aikoina.Lähteet:Finna.fi. https://finna.fi/Helmet.finna.fi. https://helmet.finna.fi/ SFS Suomen standardit. https://sfs.fi/
E. N. Setälä ei ollut ainoa suomen kielen oppikirjojen tekijä, mutta käytetyin kyllä – ainakin tamperelaisissa kouluissa. Varsinkin oppikoulut nojautuivat vahvasti Setälään, kansakouluissa hajontaa oli enemmän. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka "Setälän kielioppi" on nimenä saavuttanut miltei käsitteen aseman, Setälä oli tosi asiassa tehnyt useita paljon käytettyjä äidinkielen oppikirjoja – Suomen kielioppi oli vain yksi monesta.Tamperelaisissa kansakouluissa 1920- ja 30-luvuilla tavallisimmat lukukirjat olivat Valistuksen lukukirja ja Kansakoulun lukukirja. Kansakoululaisten Setälä oli Lyhyt äidinkielen oppikirja. Sille rinnakkaisia tai vaihtoehtoisia kirjoja olivat esimerkiksi A. Kannisen Äidinkielen opas, K. Merikosken Omin voimin…
