Suomen kansallisbibliografiatietokannasta FENNICAsta http://fennicaw.lib.helsinki.fi löytyi Salme Setälän suomentamasta E.T.A. Hoffmannin sadusta kaksi painosta, joilla on eri kuvittajat:
Pähkinänrusentaja ja hiirikuningas Maximilian Liebenweinin piirtämin kuvin. Hämeenlinna : Karisto, 1918. Alkuteos: Nussknacker und Mausekönig.
ja
Pähkinänsärkijä Kuv. Matti Kota. Gummerus, 1982. Alkuteos: Nussknacker und Mausekönig. Ilm. aiemmin 1918 nimellä Pähkinän rusentaja ja hiirikuningas.
Alkuperäinen versio tästä Mccartneyn nätistä akustisesta kappaleesta löytyy The Beatles nimiseltä levyltä, joka Valkoisena tuplanakin tunnetaan. Myös jonkin aikaa sitten ilmestyneistä Anthology-kokoelmista kolmannella on jonkinlainen versio kappaleesta, joskin alkuperäinen lienee laadukkaampi. Kumpaakin levyä löytyy useampi kappale pääkaupunkiseudun kirjastoista. Saatavuus kannattaa tarkistaa plussasta.
Sherlock Holmesilla itsellään ei ilmeisesti ollut koiraa. Eräässä Holmes-tarinassa esiintyy Pompey-niminen koira (joka muistuttaa beaglea ja ajokoiraa). Pompeyn Holmes lainaa MR. Jeremy Dixonilta. Tarinan nimi on "The Adventure of the Missing Three-Quarter" ja se löytyy osoittesta: https://sherlock-holm.es/stories/pdf/a4/1-sided/miss.pdf
Pääkaupunkiseudun (Espoo, Helsinki, Vantaa ja Kauniainen) kirjalainoja ei voi toistaiseksi uusia netin kautta. Olemme uusimassa kirjastojärjestelmäämme ja tämä palvelu tulee käyttöön aikaisintaan vuonna 2002. Lainoja voi uusia puhelimitse ma-pe 12-18 puh. 0600-060504, 5,80 mk/min+ppm.
Viime syksynä on joku muukin etsinyt esitelmän aihetta Måns Gahrtonista. Hänelle on vastattu ja vastaus löytyy "Kysy kirjastonhoitajalta" -arkistosta.
En löytänyt aiheeseen mitään uutta tietoa, joten siteeraan vastauksen tähän: (valitettavasti suomen kielellä aineistoa ei löydy)
Suomessa Tammi kustantaa Gahrtonin kirjoja. Sieltä saimme tietää, että Gahrton on ruotsalaisen lastenkirjakustantamon toimitusjohtajia, perheellinen ja hauska mies.
Suomenkielistä tietoa kirjailijasta ei löydy verkosta, ainoastaan kirjaesittelyitä.
Ruotsinkielellä löydät tietoa mm. seuraavista linkeistä.
http://www.bok.bonnier.se/carlsen/forfattare/mans_gahrton.htm
http://www.sr.se/p1/program/sommar/000714.htm
Ensin muutamia kirjailijaluetteloita, jotka löytyvät Internetistä:
http://www.ouka.fi/kirjasto/itsen.htm
( Otsikko: Itsenäisyytemme ajan oululaista kaunokirjallisuutta)
http://www.ouka.fi/kirjasto/lastetu.htm
(Otsikko: Kirjoja ja kirjailijoita Oulusta lapsille ja nuorille)
http://www.rovaniemi:fi/taide/kirjasto/kirjail/alku.htm
(Otsikko: Tervetuloa Lapin kirjailijasivuille)
http://www.tornio.fi/kirjasto/tlaakso/kirja/hakemist:htm
(Otsikko: Tornionlaakson kirjailijoita)
http://www.kajaani.fi/kirjasto/Semi100v/lista.htm
(Otsikko: Kajaanin seminaarin kasvatit kirjailijoina)
Pohjoisista naiskirjailijoista tutkimuksia:
JÄISET laakerit ; artikkeleita pohjoisista naiskirjailijoista. Toim. Sinikka Tuohimaa…
Opetusministeriö jakaa säveltaiteen kirjastokorvauksia. Kirjastokorvausapurahaa maksetaan korvauksena siitä, että teoksia on saatavana kirjastoissa ilmaiseksi. Apurahoja myönnetään musiikin tekijöille eli säveltäjille, sanoittajille ja sovittajille, joiden teoksia on julkaistu nuotteina tai äänitteinä sekä musiikin esittäjille, joiden esityksiä on tallennettu äänitteille.
Säveltaiteen kirjastokorvausapurahoista päättää opetusministeriö apurahalautakunnan esityksestä. Lautakuntaan kuuluu edustajia Suomen muusikkojen liitosta, Suomen säveltäjistä sekä Säveltäjät ja sanoittajat ELVIS ry:stä.
Yksityiskohtaista tietoa saat opetusministeriön nettisivuilta osoitteesta http://www.minedu.fi/opm/avustukset/hakuajat (voi myös tulostaa hakulomakkeen…
Tietoa näyttää olevan paljonkin päiväkotien, mutta vain vähän päivä- ja iltapäiväkerhojen uskontokasvatuksesta ja siihen liittyvistä näkemyksistä. Tässä kuitenkin joitakin tietokannoista löytyneitä julkaisuja. Mukana on hieman vanhempaakin, koska uutta oli niin vähän.
Korkeakoulukirjastojen LINDA -tietokannasta ja FENNICA -tietokannasta http://fennicaw.lib.helsinki.fi/ löytyy hakusanoilla uskontokasvatus päiväkerho* iltapäiväkerho* mm.
Päiväkerhon perhetyö / toim. Anja Porio ; julk. Suomen pyhäkouluyhdistys. Lasten keskus, 1987.
Vuorinen, Maija: Virren asema lasten ja varhaisnuorten uskontokasvatuksessa : tutkimus virren asemasta Tuusulan seurakunnan päiväkerhoissa ja pyhäkouluissa sekä kunnan päiväkodeissa ja ala-asteen kouluissa 1987-…
Tässä lyhyesti Isaac Newtonin esittämät mekaniikan peruslait:
Ensimmäisen eli jatkavuuden lain mukaan kappale pysyy paikallaan tai etenee suoraviivaisesti vakionopeudella, ellei siihen vaikuta ulkoisia voimia. Toisen eli dynamiikan peruslain mukaan voiman F vaikuttaessa kappaleeseen tämän nopeus muuttuu yhtälön F = ma mukaisesti, missä a on kappaleen kiihtyvyys = dv/dt ja m sen massa. Kolmannen eli vaikutuksen ja vastavaikutuksen lain mukaan kaksi kappaletta vaikuttaa toisiinsa yhtä suurilla mutta vastakkaissuuntaisilla voimilla.
Ja tässä muutama nettiosoite:
http://didactical.physics.helsinki.fi/kfr/materiaali/mekaniikka/mekanii…
http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/5luonnontieteet/fysiikka/…
Perusteellisempaa tietoa saat…
Seuraavista rautateiden historiaa koskevista teoksista löytyy varmaan jonkin verran tietoa asemarakennuksistakin:
-Muistomerkki puusta perinnöksi, juhlakirja Pekka Kärjelle 16.4.2000.
[Helsinki], Museovirasto, 2000
-Kiiskinen, Kyösti, Rautahevon kyydissä junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon. Jyväskylä Gummerus, 1996
- Valanto, Sirkka, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920, Hki, Museovirasto, 1982
Mahtaisiko Ypäjän asemasta löytyä jotain teoksesta Jokioisten rautatie 100 vuotta liikenteelle avaamisesta, [Helsinki], Museorautatieyhdistys.
Sinun kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä Ypäjän kirjastoon, heillä on varmaankin kotiseutukokoelma, josta saattaisi löytyä kirjallisuutta myös asemasta. Yhteystiedot: Osoite Perttulantie 59, 32100…
Kyllä yliopiston kirjaston tieto pitää paikkansa. Yleisissä kirjastoissa asiakkaan pyynnöstä tilataan hänen käyttöönsä toisesta kirjastosta sellaista aineistoa, jota ei ole omassa kirjastossa. Mikäli asiakkaan pyytämää teosta ei löydy Suomesta, kaukopalvelu tilaa teoksen sieltä mistä sen nopeimmin tavottaa.
Kaukopalvelu on kirjastojen ja tietopalveluyksiköiden välistä lainaus- ja jäljennepalvelutoimintaa. Kun kerrot lähikirjastossasi minkä teoksen käyttöösi tarvitset, voit jättää loput meidän huoleksemme. Pyytämäsi teos laitataan sieltä mistä se voidaan tavoittaa, tässä tapauksessa mahdollisesti Venäjän kirjastosta.
Kaukopalvelu on maksullista toimintaa, esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastossa Pohjoismaiden ulkopuolelta tilattu laina…
Hyvä ystävä! Ystävyydestä löytyy kyllä useita tietokirjoja, mene vain rohkeasti kirjastosta kysymään!
Tässä muutamia esimerkkejä: Alberoni: Ystävyys. Otava 1986; Cicero: Vanhuudesta-- Ystävyydestä--Velvollisuuksista, WSOY 1998; Dotterweich: Ystävyyden käsikirja, Buster 1998; Elämän käyttöohjeita--miten pysyä ystävinä, SLEY 2000; Iloitse hyvistä ihmissuhteista, Valitut palat 1995
Kirjaston hakuohjelmalla löydät vielä lisää, kirjoita vain asiasanaksi ystävyys.
Valitettavasti tätä mahdollisuutta ei ole Helsingissä. Pianoa voi kysyä Vantaan Tikkurilan kirjastosta http://www.vantaa.fi/kirjasto/ tai Espoon Leppävaaran kirjastosta http://www.espoo.fi/kirjasto/ . Pianoa kannattaa myös kysyä Työväenopistolta http://www.hel.fi/tyovis/
Kannattaa kysyä seuraavaa Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskuksen (STAKES)http://www.stakes.fi/ julkaisua: Laiho Saara: Urhea Pikku-Nalle. Kirja kertoo perheväkivallasta lapsen näkökulmasta. Kirjaa voi hakea Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta http://www.turku.fi/kirja/kirjasto/
Kannattaa myös ottaa yhteyttä lasten etuja ajaviin järjestöihin Pelastakaa lapset http://www.Pela.fi/ ; Mannerheimin Lastensuojeluliitto http://www.mll.fi/ ; Lastensuojelun Keskusliitto http://www.lastensuojelunkeskusliitto.fi/ ja kysyä mitä julkaisuja heillä mahdollisesti on.
Kaukasia käsittää Georgian, Armenian ja Azerbaidzanin tasavallat. Kaukasuksen pohjoisosat kuuluvat Venäjän federaatioon. Tässä tietoja kyseisistä valtioista:
Armenia: pinta-ala 29 800 neliökilometriä,asukkaita 3 765 000 (1996), asukastiheys 116,2 as/neliökm, pääkaupunki Jerevan. Azerbaidzan: pinta-ala 86 600 neliökm.,asukkaita 7 570 000(1996),as.tiheys 87 as/neliökm., pääkaupunki Baku. Georgia: pinta-ala 69 700 neliökm., asukkaita 5 361 000(1996), as.tiheys 77 as/neliökm., pääkaupunki Tbilisi.
Lisätietoja esimerkiksi osoitteessa http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm
Kiitos kysymyksestäsi! Voit etsiä kirjallisuutta aiheesta Seitti-kirjastojen aineistohaulla, osoitteesta http://seitti.sjk.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form1 Laita ensimmäiseksi asiasanaksi opiskelu ulkomailla ja toiseksi asiasanaksi Eurooppa.
Internetistä löytyy esim. Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen, Cimon sivuilta runsaasti tietoa opiskelusta ulkomailla, osoitteesta http://www.cimo.fi/ Muita hyödyllisiä linkkejä opiskelusta ulkomailla löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista http://www.makupalat.fi/kasvatu2.htm
Seinäjoella Sinua voi auttaa myös Etelä-Pohjanmaan Eurooppa-tiedotus, joka sijaitsee matkakeskuksessa, osoitteessa Valtionkatu 1. Se on avoinna ma-to klo 8.30-12.00 ja 12.30-16.30. Voit ottaa myös puhelimitse…
Kysymys on hyvin laaja, mutta tässä lyhyesti muutamia seikkoja:
-Tietotekniikka on helpottanut ja nopeuttanut olennaisesti lainauksenvalvontaa, esim. myöhässä olevan aineiston seurantaa.
- Aineiston luettelointi ja aineistorekisterin ylläpito on tietotekniikan myötä nopeutunut ja tehostunut; kortistolaatikoista on voitu luopua.
- Aineiston valinta ja hankinta on kehittyneen tietotekniikan avulla voitu rationalisoida.
- Tietopalvelussa tietotekniikka on merkinnyt suurta muutosta, esim. se on mahdollistanut kirjastoaineiston reaaliaikaisen selaamisen kirjastossa ja myös internetin välityksellä kotona (esim. pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohaku). Monissa kirjastoissa on mahdollisuus myös internetin välityksellä tarkistaa kotona omat…
Heikki Marjasesta ei löydy juuri lainkaan tietoja. Kustannusliike Kariston sivuilta http://www.karisto.fi (kustannusliike > kirjailijat) löytyy seuraava teksti: "Heikki Marjanen (s. 1958) asuu perheensä kanssa Espoossa ja työskentelee monikansallisessa yrityksessä. Hän on ollut mukana vapaaehtoisessa nuorisotyössä yli kaksikymmentäviisi vuotta. Heikki Marjasella on vankka partiolaistausta, ja hän harrastaa edelleen retkeilyä ja vaeltamista sekä veneilyä, merta ja musiikkia." Marjanen on kirjoittanut toistaiseksi vain yhden kirjan: Hessu ja Keke ja Amazonin arvoitus. Hänestä ei vielä ole tietoja hakuteoksissa. Lehtiartikkeleitakaan ei löytynyt.
Jos haluat tietoa joistakin muista nuortenkirjailijoista, kannattaa katsoa internetistä…
