Valitettavasti en löytänyt kysymästäsi kirjasta mitään tietoa - en kansallisbibliografiasta, enkä Kymijoen seudun kirjastotietokannoista sen paremmin kuin Varastokirjastostakaan.
Ehkä kyseessä on jokin omakustanne tai pienpainate, mutta valitettavasti en pysty sinua tässä asiassa auttamaan.
Astrid Lindgrenin Eemeli-kirjat ilmestymisjärjestyksessä:
EMIL IN LÖNNEBERGA, 1963 - Vaahteramäen Eemeli , NYA NYSS AV EMIL I LÖNNEBERGA, 1966 - Eemelin uudet metkut, ÄN LEVER EMIL I LÖNNEBERGA, 1970 - Eläköön Eemeli, DEN DÄR EMIL, 1972 - Se Eemeli, se Eemeli, NÄR EMIL SKALLA DRA UT LINAS TAND, 1976 - Eemeli ja Liinan poskihammas, NÄR LILLA IDA SKULLE GÖRA HYSS, 1984 - Eemeli ja pikku Iidan metku , EMILS HYSS NR 325, 1985 - Eemelin metku n:o 325, INGET KNUSSE, SA EMIL LÖNNEBERGA, 1986 - Eemeli ei kitsastele,EMIL MED PALTSMETEN, 1995 - Eemelin sada puu-ukko, EMIL OCH SOPPSKÅLEN, 1997 - Eemeli ja keittokulho ( http://www.kirjasto.sci.fi/alindgr.htm) .
Lisäksi on ilmestynyt erilaisia kokoelmia. Eemelin juhlat nimistä kirjaa en löytänyt.…
Tampereen kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitse selaus hakutavaksi ja pääset varsinaiselle hakusivulle ja voit etsiä haluamiasi kirjoja useilla eri tavoilla. Muiden kirjastojen tietokantoja löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi kohdasta kirjastot ja kokoelmat.
Kirja on Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastossa, Turun kauppakorkeakoulun kirjastossa ja Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun kirjastossa.
Kaukolainamaksu on noin 30 mk riippuen lähettäjäkirjastosta.
Kannattaa tarkistaa saatavuus Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastosta puh. 43138422 ja noutaa kirja sieltä.
Er fråga är ganska omfattande, men här några länkförslag: http://www.narpes.fi:8000/svensk/inneh.htm . http://www.folkbiblioteken.fi/linkkikirjasto/selaus2.asp?taso=1&id=442 . I biblioteket finns det information om utbilding i klassen 38.
Du kan gå med hjälp av webben in på stadsbiblioteks materialdatabas http://www.libplussa.fi Välj t.ex. Helsingfors som stadsbibliotek och vidare "ämnesord eller klass". Skriv in t.ex." pedagogik historia" eller bara klassen, som är 189 (uppfostrans och pedagogikens historia). Som sökresultat får du ett antal publikationer bland vilka du kan välja och vraka. Du kan också klicka dig till fullständiga uppgifter beträffande varje titel och även få reda på om boken är utlånad. (Kontakta biblioteket när du sållat färdigt i materialet !)
Hei,
Finelib (eli Kansallinen elektroninen kirjasto)on Helsingin yliopiston kirjaston yhteydessä toimiva palveluorganisaatio, joka solmii lisenssisopimuksia maan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen (ja vuoden alusta myös yleisten kirjastojen) puolesta. Se ei tarjoa palvelujaan yksityishenkilöille.
The new Grove Dictionary of Music and musicians on tällä hetkellä yleisön käytettävissä mm. Helsingin yliopiston sekä Sibelius-Akatemian kirjastojen työasemilla ilmaiseksi.
Lisätietoja: Finelib, palvelupäällikkö Kristiina Hormia-Poutanen, email kristiina.hormia@helsinki.fi sekä Macmillan Publishers http://www.macmillan-reference.co.uk
Kirjasarjassa Työ ja tulevaisuus kuvataan eri ammatteja. Siitä löytyy teos Työ ja tulevaisuus: palveluteollisuus, siivousala...vartiointiala. Mutta ko. teoksessa on vain yleisesti vartiointityöstä (6 sivua). Teoksessa Vartijan perustieto, toim. Timo Kerttula on artikkeli myymäläturvallisuudesta ja myymälävahtimestarin/myymäläetsivän työstä. Kirjan saatavuuden Oulun kaupunginkirjastossa voit katsoa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Kirjastoilla on eritasoisia varastointivelvotteita. Vaikka jotain lehteä olisikin jossain kirjastossa sidottuina vuosikertoina ei niitä siellä välttämättä säilytetä loputtomiin. Mutta sitten on erikseen kirjastot joiden tehtävänä ja velvotteena on myös varastointi.
Esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston varastossa Rakennustaito löytyy vuodesta 1906 alkaen. Samoin Kuopion varastokirjastossa on jo kyseisen lehden vuosikerrat. Sen sijaan Helkan (Helsingin Yliopiston aineistotietokanta) mukaan näyttää siltä että Helsingin Yliopiston kirjastossa osa Rakennustaito-lehden vuosikerroista puuttuu. Kehotan ottamaan yhteyttä kirjaston tietopalveluun HYK-tietopalvelu@helsinki.fi, saatte tarkempia tietoja miten edetä asiassa.
Saara Kesävuoresta (ent. Saara Sarkkinen) löytyy tietoa pirkanmaalaisia kirjailijoita esittelevältä sivulta: http://www.tampere.fi/kirjasto/kesavuor.htm. Lehtiartikkeleita Sarkkisesta löytyy seuraavista lehdistä: Tyyris Tyllerö 2/89, Teatteri 9-10/ 90, Anna 40/95.
Työsuojeluhallinnon sivuilta osoitteessa http://www.doshnet.fi/hallinto/tyosuhdetieto/ löytyy työsuhdetietoa kotitaloustyöntekijöiden asemasta. Sieltä löytyy myös palvelupuhelintiedot, johon voi soittaa kysyäkseen työsuhdeasioista ja työehtosopimuksista. Numero on 0200 66 122. Laki kotitaloustyöntekijän työsuhteesta on myös olemassa ja se löytyy verkosta Finlexistä osoitteesta http://finlex.om.fi/ Valitse kohta lainsäädäntö ja saat esiin hakulomakkeen, johon voit kirjoittaa kotitaloustyöntekijä ja vastaukseksi tulee em.laki. SDK-kohdasta löydät lain koko sisällön, joka on jo vuodelta 1977, mutta SMUR-kohdasta löydät kaikki ne kohdat, joilta osin laki on muuttunut vuosien myötä. Viimeisin muutos on tapahtunut tammikuussa 2001.
Elämänkerran Tove Janssonista on kirjoittanut Tordis Örjasaeter. Kirjan nimi on: Tove Jansson-Muumilaakson luoja; 1987.
Myös mm. seuraavista teoksista löydät tietoa Tove Janssonin elämästä:
Aejmelaeus, Salme: Kun lyhdyt syttyvät-Tove Jansson ja muumimaailma; 1994.
Kruskopf, Erik: Kuvataiteilija Tove Jansson; 1992.
Kivi, Mirja: Muumilaakso-tarinoista museokokoelmaksi; 1998.
Tolvanen, Juhani: Muumisisarukset-Tove ja Lars Jansson - Muumipeikko-sarjakuvan tarina; 2000.
Osoitteesta http://www.rovaniemi.fi/aurora/ näet miten nämä kyseiset kirjat ovat Rovaniemen kirjastossa saatavissa.
Eino Pietolasta on niukasti saatavana tietoa painettuna.
Tässä muutamia lehtiartikkeleita::
AHVENAINEN, Ritva: Sinimustat 30-luvun Suomessa. Kaltio (1984) nro 1, s. 37-38
(Arvostelu Eino Pietolan teoksesta "Kytösavun aukeilla mailla)
TAIPALE, ilkka: Salatut sotavangit. Ydin (1987) nro 7-8 s. 45
(Arvostelu Eino Pietolan teoksesta "Sotavangit Suomessa 1941-1944)
HONKANEN, Anne: Eino Pietolan työhuoneessa sota on edelleen läsnä: 79-vuotiaan kirjailijan
tahtoa ei sairauskaan murra
Etelä-Suomen sanomat 25.7.1999
(kirjailijan haastattelu)
TALLIMÄKI, Jouko: Ei…
Kirjailija Marilyn Kayesta on kysytty tietoja aikaisemminkin. Kysymykseen on vastattu 4.2.2001, ja vastaus löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta kirjoittamalla hakuriville Marilyn Kaye. Lisäyksenä tuohon vastaukseen: kirjailijan koko nimi on Marilyn Janice Kaye. Tämä tieto löytyy internet -osoitteesta http://www.magicdragon.com/UltimateSF/authorsK.html#Ka Jos tarvitset lisätietoja, sinun kannattaa ottaa yhteyttä kirjailijan suomalaiseen kustantajaan, joka on WSOY. Sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.wsoy.fi
Merja Jalosta löytyy tietoa mm. kirjoista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita / toim. Loivamaa (1995) ja Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän (1995); nettiosoitteista http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/jalomerja.html ja http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990602-161135.html sekä artikkeleista:
Pappilan ponitytöt kilpailussa / Merja Jalo & Marvi Jalo (Kaleva 1998-07-21, Kirja-arv.)
Vaara Raudikkotiellä (Lapset ja yhteiskunta 1988, Kirja-arv., nro 11, sivu 29)
Naamiaisratsastus (Virke 1988, Kirja-arv., nro 4, sivu 41)
Suomenkielistä tietoa Belgian ruokakulttuurista löytyy seuraavista teoksista:
Suomalainen ruokapöytä, osa 7 : ... ja muiden maiden keittiöt (1982)
Autti, Marja: Makuja maailmalta (1996)
Eurooppalaisessa keittiössä, toim. Vuohelainen (1994)
Lahden pääkirjaston kokoelmissa on myös muutama englanninkielinen belgialainen keittokirja:
Blais, Denis: Belgi cookbook (1997)
Elkon, Juliette: A Belgian cookbook ((1996)
Internetistä löytyi ainakin yksi suomenkielinen sivu: http://www.mtv3.fi/varikasarki/makuja/reseptit/etninen/belgia.html
Buchi Emechetasta löytyy hyviä linkkejä. Tässä muutama:
http://landow.stg.brown.edu/post/nigeria/emecheta/emechetaov.html
http://www.arts.uwa.edu.au/AFLIT/EmechetaEN.html
http://www.arts.uwa.edu.au/AFLIT/EmechetaEN.html.
Omaelämäkerta Head above water löytyy ainakin Helsingin kaupunginkirjastosta. Sen saat luettavaksesi muutamassa päivässä tekemällä kaukolainapyynnön kotikirjastostasi.
Nora Robertsista löytyi valitettavasti hyvin vähän suomenkielistä tietoa. Kustannusosakeyhtiö Gummeruksen kirjailijasivuilla
http://www.gummerus.fi/kustannus/Kirjailija/Kaankauno.htm on kerrottu hieman hänestä.
Kirjassa Twentieth-century romance and historical writers (1990), joka on Joensuun kaupunginkirjastossa käsikirjastossa, kerrotaan, että Nora Roberts on amerikkalainen salanimellä kirjoittava kirjailija. Hän on syntynyt Washington D-C.:ssä ja saanut koulutuksensa Montgomery Blair High Schoolissa Silver Springsissä Marylandissa. Hän on avioitunut v. 1968 Ronald Aufdem-Brinken kanssa ja v. 1985 Bruce Wilderin kanssa ja hänellä on kaksi poikaa. Ammatiltaan hän on sihteeri.
Englanninkielistä tietoa kirjailijasta voit hakea internetistä…
Sitaatin suomennos löytyy Rilken teoksesta Kirjeitä nuorelle runoilijalle (Tai-teos 1993), jonka saksankielinen alkuteos Briefe an einen jungen Dichter ilmestyi Leipzigissä 1929. Liisa Enwald on suomentanut 23.4.1903 päivätyn kirjeen ko. kohdan seuraavasti:
"Suokaa arvostelmillekin oma kasvunsa, hiljainen ja häiriötön, sillä sen on, kuten jokaisen edistysaskeleen, saatava ponnistaa esiin syvältä minkään estämättä tai kiirehtimättä. Kaikesta ollaan raskaana ja sitten se synnytetään."
