Kyseinen runoilija lienee Bo Setterlind. Häneltä ei ole suomeksi ilmestynyt omaa runoteosta, mutta hänen runojaan löytyy suomennettuna kahdesta kokoomateoksesta:
Teoksesta Suurempi kuin sydämeni löytyvät runot: Ennen huomispäivää, Ikuisuuden aaltopituus, Näkyvä ja näkymätön, Ovikello soi. Teoksessa Lähteenkirkas hiljaisuus ovat runot: Henkäys Efesosta, Kieltäjä kohtaa Herran, Luola. Molempien kirjojen runot on valikoinut ja suomentanut Anna-Maija Raittila. Kumpaakin kirjaa löytyy Lahden pääkirjastosta sekä muutamasta lähikirjastosta, tarkemmat saatavuustiedot voi katsoa Riimi-tietokannasta http://kirjasto.lahti.fi
Täältä Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy kaikkiaan 17 Uutta-Seelantia käsittelevää kirjaa maantieteen luokasta 48.54, tässä niistä esimerkkejä:
Wheeler, Tony: New Zealand: a travel survival kit , 1994 (kustantajana tunnettu matkaoppaiden tekijä Lonely Planet)
Let's go: New Zealand, 1998 ja 1999
New Zealand 2000
Niven, Cristine: Auckland, 2000 (käsittelee lähinnä maan pääkaupunkia)
Uuden-Seelannin luontoa käsittelee teos
Kauneimmat kansallispuistot osa 1
Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa aineistorekisteristämme osoitteesta
http://www.jkl.fi/kirjasto , samalla voit myös tehdä haun käyttämällä asiasanaa Uusi-Seelanti.
Helsingin kaupunginkirjasto ylläpitää internetissä Monikulttuurinen kirjasto -sivustoa. Osoitteeseen http://www.lib…
Muutamia teoksia tekoaltaista/patoaltaista koskien Suomea:
- Patoaltaat kiintoaines- ja ravinnekuorman kerääjinä : Säkylän Pyhäjärven valuma-alue. Turku : Lounais-Suomen ympäristökeskus, 2000. Gradun tiivistelmä http://users.utu.fi/hejonu/tiivistelma.htm .
- Pasilasta Vuotokselle : ympäristökamppailujen uusi aalto. 1994.
- Kokko, Tapani: Uusiutuvaa saasteetonta energiaa, 1994.
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html voit katsoa asiasanalla tekoaltaat.
Lehtiartikkeleita väestöön ja ympäristöön liittyen löytyi Aleksi tietokannasta useita (käytössä Oulun kaupunginkirjastossa käsikirjastossa). Esimerkiksi:
- Levamo, Tiina-Maria: Olipa kerran valkoinen mies, joka rakensi Afrikkaan padon…
Internetissä olevaa suomenkielistä aineistoa okkultismista voit löytää esimerkiksi seuraavista paikoista:
- Ev.lut.kirkon sivuilta, joilta löytyy tietoa myös ns.uususkonnoista. http://www.evl.fi/
Valitse sivuilta linkki "www-palveluja", sieltä linkki "kirkko uskontojen maailmassa", sitten linkki "tietoa uskonnoista" ja linkki "New Age -liikkeen aatehistoriallista taustaa..."
- Uskontojen uhrien tuki ry:n sivuilla on myös tietoa mm. okkultisista käsitteistä.
http://home.icon.fi/usk-uhri/teosofia.html
Lisää okkultismiin liittyviä Internet -sivuja voi etsiä esimerkiksi Google-haulla http://www.google.com
Hakusanana voi käyttää esimerkiksi "okkultismi" -sanaa.
Vaasan alueella sinun kannattaa katsoa Internet-aineistohakua osoitteessa http://lib.vaasa.fi:8080
Kohtaan aihe/kohde voit kirjoittaa joko lukutaito tai kirjoitustaito; materiaaliksi valitse cd-rom; kieleksi suomi ja kirjastoksi Vaasa. Esimerkiksi asiasanalla lukutaito saat tulokseksi yhdeksän romppua:
HESSU KISSAN AAKKOSTARINAT , KALLEN KUVITUSTALO , LAIVAKATIN MATKASSA , LILLIN JA LASSEN SEIKKAILUT , OTAVAN ROMPPU-AAPINEN : KIRJAIMISTA SANOIKSI 1 , OTAVAN ROMPPU-AAPINEN : SANOISTA LAUSEIKSI 2 , OTAVAN ROMPPU-AAPINEN : LAUSEISTA TARINOIKSI 3 , SANA-HIIRI , VELHOKISSA KLORIDI KLAVIATUURI JA KADONNEET AAKKOSET.
Samalla pystyt myös katsomaan, onko haluamaasi romppua saatavilla tällä hetkellä jossain kirjastossa.
Kysymyksenne on aika laaja ja ilmeisesti olette jo perehtyneet kirjastostamme (aineistotietokanta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html ) löytyvään aineistoon. Asiasanalla parisuhde löytyy noin parisataa viitettä.
Suomen kansallisbibliografiasta (asiakkaidemme käytössä käsikirjastossa) muutamia esimerkkejä:
-Näkökulmia perheeseen /Jukka Antikainen, Marja-Leena Haataja, Merja Korhonen (toim.): Jyväskylä : Gummerus, (Raportteja/Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus), 1994.
- Parempi avioliitto. Hki : Helsingin NMKY. Osa 1: Avioliittoleiri Pieksämäellä 13.-20.7.1996. (565 s) 1996. Osa 2 Avioliittotyön jatkoseminaarit (348 s.) 1999
- Ritamies, Marketta: Ensimmäiset parisuhteet: Hki : Väestöntutkimuslaitos, 1996
-…
Hei!
Ainakin seuraavasta osoitteesta löytyy tietoa:
http://www.info.uta.fi/kurssit/a9/astrid/ Kyseessä on tietokanta Astrid Lindgrenin teoksista ja sivuilta löytyy myös muuta tietoa kirjailijasta. Suomenkielisiä sivuja ei ole kovinkaan paljon, mutta sitäkin enemmän vieraskielisiä sivuja. Makupalat-linkkihakemistossa ositteessa http://www.makupalat.fi/kirjat1a.htm löytyy linkkejä Astrid Lindgren -sivuille. Osoite -litanian http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/19971114/kult/971114ku02.ht… takaa löytyy Hesarin uutisarkiston juttu kirjailijasta.
Eeva Kilvestä löytyy hyvin tietoa internetin kautta, sivuilta http://espoonkirjasto.mork.net/kirjailijat/suomi/kilpi.htm ja
http://www.lappeenranta.fi/kirjasto/carelica/kirj/kilpi.html sekä
http://www.wsoy.fi/www/yleinenk.nsf/Kotisivut/galleria+etusivu (kohdasta Kirjailijat aakkosjärjestyksessä)
Myös Pekka Tarkan kirjasssa Suomalaisia nykykirjailijoita. T 1990 löytyvät perustiedot Eeva Kilvestä.
Kasvava aikuinen TV:sarjan verkosivut ovat osoitteessa:
http://www.yle.fi/tv1ope/kasvava
Sarjasta ei ole valmisteilla videota mm. tekijänoikeudellisista syistä.
Kasvava aikuinen kirjaa on saatavilla useissa pääkaupunkitiedon kirjastoissa.
Ajantasaiset saatavuustiedot voi tarkistaa osoitteesta
http://www.libplussa.fi
Kansainvälisestä vapaaehtostoiminnan vuodesta 2001 löytyy tietoa Suomen YK-liiton sivuilta. Näille suomenkielisille sivuille pääsee osoitteesta http://www.vapaaehtoiset.org/ . Kirjallista aineistoa voi kysyä kysyä niin ikään Suomen YK-liitosta. Yhteystiedot: Suomen YK-liitto, Unioninkatu 45 B, 00170 Helsinki
puh. 09 - 135 1402, fax. 09 - 135 2173, sähköposti: toimisto@ykliitto.fi.
Suomen Kuntaliiton ylläpitämässä Suomen kunnat sivustossa http://www.nls.fi/kartta/tuotteet/a3suomi.pdf on kartta jossa näkyy Suomen kunnat, maakunnat ja läänit. Kartta on pdf-muodossa ja saat sen suuremmaksi, eli kuntien nimet näkyviin, alhaalla vasemmalla olevan %-valikon avulla. Samat kartat löytyvät myös Suomen Kuntaliiton julkaisemasta Tietoja kunnista - kunnittain ja alueittain tilastosta (2000). Julkaisu löytyy ainakin suurimmista kirjastoista.
Linnanneitojen elämästä tietoja kannattaa hakea hieman kiertoteitse, sillä linnanneidot itse eivät juurikaan ole olleet historiankirjoituksen kohteena. Aiheesta löydät hakemalla tietoa ritarilaitoksesta, linnoista, aatelista tai/ja keskiajan kulttuurihistoriasta. Eli siitä ajasta ja niistä paikoista missä ja milloin linnanneidot olivat ja elivät.
Tästä aihealueesta kertovat mm. seuraavat kirjat:
Derry: Karmea totuus keskiajasta (1999)
Sindt, Ulf : Ritarit (1998)
Gravett: Keskiajan ritarit (1996)
Clare, John: Ritarit (1992)
Feodalismi - uuden ajan käsite, keskiajan ilmiö, maailmanhistorian kategoria (1997)
Toinen tie on hakea tietoa naisten asemasta ja naishistoriasta. Oivallisia lähteitä ovat
Kaari Utrion Eevan tyttäret - Eurooppalaisen…
Voit hakea tietoa Itävallasta Porin kaupunginkirjaston Santsi-aineistorekisteristä osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll .
Valitse Pikahausta luokkahaku, Itävallan luokka on 44.4.
Myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista osoitteesta www.makupalat.fi/maat2.htm löytyy Itävalta-linkkejä.
J.S. Bachin Preludi ja fuuga Es-duuri BWV 552 löytyy levyltä Organ favorites ja se kuuluu Helsingissä Rikhardinkadun, Lauttasaaren, Töölön, Pitäjänmäen, Kannelmäen, Oulunkylän, Itäkeskuksen ja Kontulan kirjastojen kokoelmiin.
BWV 553-560 Kahdeksan pientä preludia (Acht kleine Präludium und Fugen) kuuluu Pääkirjaston (Pasila) ja Suutarilan kirjaston kokoelmiin. Asuinpaikkaasi lähinnä voit kuunnella näitä levyjä Töölön ja Pasilan kirjastojen musiikkiosastoilla.
Salme Saure on kirjoittanut hänestä kirjan Laila Hietamies läheltä.
Internetistä osoitteesta http://www.makupalat.fi klikkaamalla kohtaa Kirjallisuus näet linkin Suomen kirjallisuus yleensä. Välittömästi tämän alapuolella on linkki Kirjailijat ja runoilijat, klikkaa tätä. Täältä löydät kaksi linkkiä Laila Hietamiehestä.
Ensimmäinen suomalainen romaani on Fredrika Wilhelmina Carstensin Murgrönan (suomeksi Muratti) vuodelta 1840. Ensimmäisenä suomenkielisenä romaanina pidetään Aleksis Kiven Seitsemää veljestä, joka ilmestyi 1870.
Tietolähteinä käytetty Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historiaa sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tietopalvelua.
Suomen kielen perussanakirjan mukaan viisaus-sanan merkitykset ovat: (1.). järkevyys, ymmärtämys, syvällinen tietämys, esim. elämänviisaus, (2.). oppi, tieto, tietämys, esim. kirjaviisaus ja (3.). viisas ajatus, lausuma, esim vanha viisaus sanoo...
Joitakin vinkkejä asiaan: NissonForum/KvinnoForumin lehti Gaba sekä saameksi että norjaksi. Juuri ilmestynyt Aigi ii mana - dat boahta. Poronhoitajanaisista
tehdyt muutamat tutkimukset, tietyt lehtiartikkelit (Saamelaiskirjastossa Lappi-
osastolla lehtileikkeissä). Myös Karasjoella pidetyt naisseminaarit joista raportit saamelaiskirjastossa. Aiheesta toki löytyy tutkimuksia (myös Barentsin alueen yliopistojen naistutkijoitten yhteistyöprojektijulkaisut) mutta koska aihe on laaja on tutkimusta etsittävä monelta suunnalta
http://lapponica.rovaniemi.fi
osoite jossa saamelaisbibliogafia erikseen haettavissa
(Suoemn saamelaisen erikoiskirjaston ylläpitämä aineistorekisteri Rovaniemellä)
