Leena Landerista ei ole omaa elämäkertaa. Seuraavista teoksista löytyy jotain:
- Kotimaisia nykykertojia, toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. Kirjastopalvelu, 1997
- Miten kirjani ovat syntyneet 4 : virikkeet, ainekset, rakenteet /toim. Ritva Haavikko, Hki: WSOY, 2000.
Saatavuuden Oulun kaupunginkirjastossa voit katsoa aineistotietokannastamme http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Aleksi-tietokannasta pari esimerkkiä:
- Lander, Leena: Miten kirjani ovat syntyneet, Parnasso 2000:2, s. 156-165
- Kylänpää, Riitta: Se poikakodin tyttö. Anna, 2000:33, s. 62-68
Aleksi on lehtiartikkelitietokanta, joka on Oulun kaupunginkirjaston käsikirjastossa asiakkaiden käytössä. Siitä löytyy myös kirja-arvosteluja. (Käsikirjastossamme on…
Maria Vaara syntyi Kuhmossa 29.12.1931 ja kuoli Oulussa 23.6.1992. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Käpylän yhteiskoulusta 1953 ja toimi kirjastonhoitajana ja opettajana Kainuussa 1953-1970. Oulussa hän asui vuodesta 1977 lähtien. Gummeruksen Kaarlen päivän palkinnon hän sai 1976. Vaara kirjoitti romaaneja, runoja ja kuunnelmia. Hänen teosluettelonsa löydät helpoiten sivulta http://www.ouka.fi/kirjasto/itsenkir.htm#VaaraM
SKS:n julkaisemassa teoksessa Suomen kirjailijat 1945-1980 löytyy Vaarasta lisää henkilötietoja, teosluettelo (ei kattava) sekä arvosteluosasto (kirja-arvosteluluettelo).
Suomalaisia naiskirjailijoita käsittelevässä teoksessa Sain roolin johon en mahdu (SKS 1989) on myös käsitelty Maria Vaaraa ja hänen tuotantoaan.
Nuotit kyseiseen Martti Helan säveltämään ja Siionin kannel -kokoelmaan kuuluvaan lauluun (SK 456) löytyvät ainakin teoksesta Hengellisiä lauluja ja virsiä : nuottipainos. 1979. Lisäksi kappale pitäisi löytyä kokoelmasta Siionin kannel : yksiääninen nuottipainos. 1990. Nuottien sijainnin ja saatavuuden voi tarkistaa Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Tarkoitat varmaan Eppu Nuotion lasten runokirjaa:Ollaan Ananas ja kookos? Sitä löytyy meilkein kaikista kaupunginkirjaston toimipisteistä.
http://www.libplussa.fi/ -osoitteesta voit tarkistaa lähimmän kirjastosi, mistä sitä löytyy.
Vanhojenpäivän perinteestä löytyi seuraavista kirjoista:
Alsta, Tuulikki: Lukion perinnejuhlat. 1991.
Soila, Juhani: Penkinpainajais- ja pukujuhlaperinne lukiossa. 1986.
Saarikoski, Helena: Kouluajan kivoin päivä. 1994.
Äidinkielenopettajainliiton vuosikirja 32 ( Virtanen, Leea: Koulun piilo-opetukset : koulun perinne tutkimuksen kohteena). - Tätä en voinut tarkistaa, sisältääkö aiheesta.
Suuri perinnekirja : suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt. 1999.
Kirjat löytyvät Joensuun kaupunginkirjastosta.
Tällaisia artikkeleita löytyi:
Grünthal, Kaja
Vanhojenpäivänä kuri palaa tanssien
Julkaisussa: Tanssi 17 (1996) : 1, s. 13-14
Jarva, Ullariitta
Kerran elämässä! : vanhat juhlivat arvokkaasti ja kalliisti…
James Alfred Wight, kirjailijanimeltään James Herriot, syntyi 3.10.1916 ja kuoli 23.2.1995. Hän valmistui eläinlääkäriksi 1939 ja avioitui Joan Danburyn kanssa 5.11.1941. Herriotin teokset perustuvat hänen omiin kokemuksiinsa maalaiseläinlääkärinä.Teoksen Kaikenkarvaiset ystäväni toisessa luvussa kerrotaan, että kirjan minäkertoja, James Herriot, on valmistunut eläinlääkäriksi 1937 ja on nyt matkalla Yorkshireen tapaamaan tulevaa työnantajaansa Siegfried Farnonia. Teoksen lopussa Herriot avioituu Heleninsä kanssa. Siten kirjan tapahtumat ajoittunevat 1930-luvun loppuun ja 1940-luvun alkuun.
Lisätietoja kirjailijasta ja hänen elämästään saat Graham Lordin vuonna 1997 ilmestyneestä elämäkerrasta James Herriot - the life of a country vet.…
hei,
Erilaisia pukuhistorian teoksia sekä tietoa kampausten historiasta löydät Helsingin yleisistä kirjastoista luokasta 919.9. Hyviä teoksia ovat esimerkiksi John Peacockin Länsimainen puku kautta aikojen Otava 1991 tai Wolfgang Bruhnin Pukuhistorian kuvasto, 1981.
Tässä lisäksi pari teosta, jotka löytyivät plussasta http://www.libplussa.fi/
asiasanoilla "pukeutuminen" ja "1600-luku"
Waugh, Norah; The cut of women's clothes -1600-1930, Theatre Arts Books, New York, [n. 1998?]
Hart, Avril; Historical fashion in detail - the 17th and 18th centuries. V&A Publications, London, 1998.
lisäksi muusta muodista:
Utrio, Kaari; Bella donna - kaunis nainen kautta aikojen. Helsinki 2001
Skolnikov, S. P; Historialliset päähineet, kampaukset ja…
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on useampia teoksia, joissa on nukenvaatteiden teko-ohjeita.
Niitä löytää aineistorekisteristämme asiasanalla "nukenvaatteet". Voit myös hakea asiasanoilla "käsityöohjeet" ja "nuket" tai "nuket" ja "vaatteet". Teokset sijaitsevat pääasiallisesti pääkirjastossa ja Lastenkirjastossa.
Vanhoja käsityölehtiä saa lainaksi mm. pääkirjastosta, kuten esim. Suuri käsityökerho (vuodet 1975-1992 epätäydellisesti varastossa) tai Suuri käsityölehti (v. 1992-2000). Uusia Turun kaupungin- kirjastoon tulevia käsityölehtiä ovat esim. Novita, Kauneimmat käsityöt ja Uudet käsityöt.
Kaukolainapyyntö täytyy tulla tekemään Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston neuvontaan henkilökohtaisesti, koska kaukolainamaksu (4 €) peritään tilauksen yhteydessä. Lisäksi peritään lainanantajakirjaston vaatimat maksut tilausta noudettaessa. Ennen kuin kaukolainatilauksen voi jättää, täytyy tarkistaa, ettei teosta löydy mistään Turun kirjastoista. Yleisenä käytäntönä on myös, että kaukolainatilaus tehdään mieluiten sen oppilaitoksen kirjastoon, jossa opiskelija opiskelee. Kotisivumme hakemistosta sanalla "kaukopalvelu" löytyy lisätietoja aiheesta http://www.turku.fi/kirjasto/
Ainakin Helena Anhavan kokoelmasta Kun on nuorin (1985) löytyy lapsinovelleja, esim. niminovelli Kun on nuorin. Lapsen näkökulmasta kirjoittaa myös Bo Carpelan kokoelmassa Muistan, uneksin (1980).
Sana syöpä on 1. partisiippi verbistä syödä.Taudin nimenä käytetään myös verbin tekijämuotoa syöjä.
Sormessa tai ihossa olevasta syövästä on käytetty jo 1600-luvulta ruotsinkielestä peräisin olevaa nimeä koiso, joka on eri murteissa myös koisa, koi, koiska, koisio, koisu. Teoksessa Suomen sanojen etymologinen alkuperä syövälle annetaan myös rinnakkaisnimi ruumiinkoi.
Lönnrotin Suomalaisen talonpojan kotilääkäri neuvoo (s.109) kuinka hoidetaan syöpäpahka, ruumiinmadon alku.
Monte-Criston kreivi on Alexandre Dumas vanhemman teoksissa kirjoitettu ceellä (Le comte de Monte-Cristo). Samoin suomennoksissa, tosin jotkut käyttävät mieluummin koolla kirjoitettua muotoa.
Vakiintunut tapa on kuitenkin kirjoittaa nimi siinä muodossa kuin se on edellisen kappaleen alussa. Ja kuten tekstistä jo ilmenee kirjoitetaan kreivi pienellä alkukirjaimella.
Monika Fagerholmista löytyy tietoa seuraavista teoksista:
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita; Tammi, 2000; ISBN 951-31-1770-7
Kotimaisia nykykertojia 2; Btj Kirjastopalvelu Oy, 1998,; ISBN 951-692-421-2
Tietoa myös Internetin kautta mm. seuraavilta www-sivuilta:
Sanojen aika -kirjailijatietokanta ( http://kirjailijat.kirjastot.fi )
Kustannusosakeyhtiö Otavan kirjailijatietokanta ( http://www.otava.fi/default.cfm?cd=1014&depth=2&dept0=1003&dept1=1014&t… )
Väinö Linna - toisen tasavallan kirjailija -kirjassa on Väinö Varpion artikkeli: Sensuroitiinko Tuntematon sotilas? N.B. Stormbomin kirjoittaa Väinö Linna -kirjassa jonkin verran poistohaluista ja ajan keskustelusta. Kai Ekholmin toimittama Kielletyt kirjat kertoo sensuurista. Kalevi Kuitusen Näkymätön sensuuri ja muita kirjoitelmia -kirjassa on artikkeli Näkymätön sensuuri. Kirjastoissa on myös saatavana Väinö Linna: Sotaromaani - Tuntemattoman sotilaan käsikirjoitus.
Verkosta löytyy muutamia artikkeleita aiheesta, esim. Ylen kirjat-osassa Jukka Kuosmasen Väinö Linna, väärin kerrottu ja oikein suututtu!, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/08/vaino-linna-vaarin-kerrottu-ja… ja SKS:n Vähäisiä lisiä -blogissa Ossi Kokon Siitä puhe mistä…
Teoksessa Lempiäinen, Pentti: Pyhät toimitukset on selostus kummiuden kehityksestä toiselta vuosisadalta nykypäivään.
Tietoa löytyy myös teoksista:
Parviainen, Jorma: Kodin kirkolliset juhlat
Lempiäinen, Pentti: Kirja kummeille
tarkista saatavuustiedot pääkaupunkiseudun aineistorekisteristä http://www.libplussa.fi
hei,
Tässä muutamia teoksia josta voisi olla apua:
Bengtsson, Niklas; Kauhua ja kirmailevia kummituksia - kotimaisen kauhun varhaisia vaiheita ja 90-luvun kauhukirjallisuutta.
Hänninen, Harto; Verikekkerit - kauhun käsikirja. Otava, Helsingissä, 1996.
Haamulinnan perillisiä - artikkeleita kauhufiktioststa. 1760-luvulta 1990-luvulle. Toim. Matti Savolainen ja Päivi Mehtonen. Kirjastopalvelu, Helsinki, 1992.
Fear itself - the horror fiction of Stephen King 1976-82. Edited by Tim Underwood & Chuck Miller. Pan books, London, 1990.
Kirjoja voit kysyä lähikirjastostasi Helsingissä.
Katso myös Makupalojen englanninkieliset kauhulinkit:
http://www.makupalat.fi/kirjat1b.htm
lisäksi:
http://www.aamulehti.fi/aikapeili/lehdet/20011202/sa11.shtml…
Voit etsiä tietoa Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta osoitteesta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1010754681 asiasanoilla puolustuspolitiikka ja Suomi. Uusimpia kirjoja ovat muunmuassa Gustav Hägglundin Suomen puolustus (2001) ja Pekka Visurin Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan linjaukset (2001).
Puolustusministeriön sivuilta http://www.vn.fi/plm/puol.htm löytyy artikkeli Suomen puolustuspolitiikasta ja valtioneuvoston selonteko aiheesta.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy ainoastaan teos Madrick, Jeff: Yritysvaltaus liikemaailman painajainen (1988), joka pääasiallisesti käsittelee yritysvaltausta. "Yritysjärjestelyt" ja "yrityskaupat"-asiasanat antavat myös viitteitä, jotka ehkä sivuavat aihetta.
Sekä Åbo Akademin että Turun yliopiston tietokannoissa on kuitenkin useampia ja uudempia teoksia yritysvaltauksesta.
Verkosta saat myös useita viitteitä ylestietokannoista hakusanoilla "takeover", "yritysvaltaus", "yrityskaappaus" ja "nurkanvaltaus".
Pääkirjaston käsikirjastossa, 2.krs, voit selata artikkeliviitetietokantoja. Aleksi-tietokannasta tuli usempia viitteitä eri aikakauslehtiin, kuten esimerkiksi Talouselämään ja Lakimieheen.
