Valitettavasti Turun kaupunginkirjaston kotisivujen linkeissä ei ole sähköpostipalvelimien vertailuja. Niistä löytyy kyllä linkkejä ilmaisiin sähköpostipalveluihin ja sähköpostin käytön opastusta osoitteessa http://www.turku.fi/kirja/linkit/uudet.html#spohje. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistostakaan
ei löytynyt vertailuja.
Elina Karjalaisesta ei ole paljon tietoa internetissä. Linkkejä, joissa olisi kerrottu kirjailijasta itsestään eikä hänen kirjoistaan, oli vielä vähemmän. WSOY:n sivujen kirjailijaesittelyistä löytyy kuitenkin jotain tietoa hänestä:
http://www.wsoy.fi/www/galleria.nsf/ed0973a57093db86c22565e10029dece/0e…
Kirjassa Aikamatka Itä-Hakkilan vuosikymmeniin ei käsitellä katujen historiaa muuten kuin kertomalla teiden nimienmuutoksista. Parhaiten saat tietoja Vantaan katujen nimihistoriasta Helsingin pitäjä-julkaisuista, joita ilmestyy vuosittain. Niitä on saatavana ainakin Tikkurilan kirjastosta. Lisäksi voit ottaa yhteyttä Vantaan kaupunkisuunnitteluyksikön erikoissuunnitteluosastolle, josta varmasti saat lisätietoja.
Aiheesta on kirjoitettu paljonkin.
Kai Ekholmin toimittamassa teoksessa Kielletyt kirjat.1996 on asiaa selvitetty näin: "Haanpää ei suostunut WSOY:n vaatimiin novellikokoelmaa Kenttä ja kasarmi koskeviin poistoihin. Kirjan kustansi sosialidemokraattinen Kansanvalta. Kenttä ja kasarmi (1928, N) loukkasi isänmaallisia piirejä ja aiheutti Haanpään kustannuskiellon 1930-35.
Markku Envallin teoksessa Kirjailijoiden kentät ja kasarmit (1984) on s. 30-36 analysoitu Kenttää ja kasarmia ja sen saamaa julkisuutta otsikolla Pentti Haanpää I : Rumilukset tasavallan julkisivulla. Saman teoksen lopussa on luettelo lehtiartikkeleista, joissa asiaa on käsitelty.
Vesa Karosen teoksessa Haanpään elämä (1985) luvuissa Kenttä ja kasarmi (s.40-52) sekä "…
Kirjatietoa Eeva Joenpellosta löytyy seuraavasti: Kotimaisia nykykertojia 3, BTJ Kirjastopalvelu 2000 ja
Pekka Tarkka: Suomalaisia nykykirjailijoita, Tammi 2000. Nämä teokset löytyvät Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta. Lisäksi muun muassa seuraavissa lehdissä on artikkeli Eeva Joenpellosta: Kotiliesi 2000/19, Helsingin Sanomat 2000-08-27, Suomen Kuvalehti 2000/36.
Valitettavasti Frederikistä ei ole olemassa omaa elämäkertaa. Hänestä löytyy muutama sivu teoksessa: Bagh, Peter von: Iskelmän kultainen kirja, 1986. Kirjan saatavuuden meiltä Oulun kaupunginkirjastosta voit katsoa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html . Vuoden alkupuolella Anna-lehdessä on ollut artikkeli:Siistonen, Miia: Reetu von Retee: macho, joka löysi markkinarakonsa, 2001:3, s. 90-94, 96, 98, 100. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat linkeistä http://www.makupalat.fi/music.htm löytyi Frederik sivuja pari http://www.smok.com/reetu/index.html ,http://www.smok.com/reetu/index.html .
Moderni avantgarde taidemusiikki sisältää runsaasti perinteisistä menetelmistä poikkeavilla keinoilla tuotettua musiikkia. Uudenlaisten äänien ja sointivärien tuottamiseen on käytetty instrumenttien soittotapojen laajentamisen lisäksi mm. tietokoneita, live-elektroniikkaa, kattiloita, risuja jne. Tähän liittyy myös kysyjän mainitsema ”preparoitu” piano. Pianon kielien päälle on aseteltu mm. ketjuja, laseja ja muovinpalasia.
Eräs keskeisimmistä ja rohkeimmista ilmaisukeinojen uudistajista on säveltäjä John Cage (1912-1992). Uskonkin, että koulun musiikkitunnilla on soitettu hänen teoksiaan. Kirjastoissa on aiheesta runsaasti materiaalia mm. CD-levy ”John Cage: Sonatas and Interludes for prepared piano.” Muita keskeisiä uusia sointivärejä…
Suomalaisen voimistelun historiaa on käsitelty ainakin seuraavissa julkaisuissa:
- Urheilumme kasvot; osa 4 (1973)
Kirjassa on esitelty suomalaisia voimistelijoita ja lisäksi siinä on Erkki Saarisen kirjoittama laaja artikkeli voimistelun historiasta.
- Huippu-urheilun maailma; osa 3 (1979)
Voimiselusta kertovassa artikkelissa kerrotaan lähinnä suomalaisesta voimistelijasta Heikki Savolaisesta ja sivutaan yleisesti voimistelun historiaa.
- Halila, Aimo: Suomen voimistelu- ja urheiluliitto SVUL 1900-1960 (1960)
- Jyväskylän naisvoimistelijat 80-vuotta: 1917-1997
Suomen voimistelu- ja liikuntaseurojen sivuilta http://www.svoli.fi/ löytyy myös lyhyt historiikki erityisesti naisliikunnasta ja SVoLi:n historiasta.
Lisää materiaalia voisi etsiä…
Voit tehdä haun kirjaston aineistohakusivuilla (riimiw.lappeenranta.fi) asiasanalla Jamaika. Ikävä kyllä lähes kaikki tulokseksi tulevat kirjat ovat englanninkielisiä ja ainoa suomenkielinen (Maailma tänään, osa 4) on lainassa, eräpäivä 6.4. Parhaat tiedot Jamaikan historiasta on kirjassa Jamaica. -Apa Publications, 1997. Suomeksi Jamaikan historiasta on lyhyesti kirjoissa Maailmantieto 4 ja Maailma jossa elämme 2. Onnea ryhmätyölle!
Temppelin nimi on Dalada Maligawa eli Temple of the Tooth, "Buddhan hampaan temppeli". Tietoa temppelistä löytyy internetistä mm. osoitteesta http://www.connectedtraveler.com/kandy.html/ . Tietoa löytyy myös matkaoppaista esim. Insight Guidesin Sri Lanka.
Lastensuojelulaitosten vierihoitoa käsitellään Kaisa Tervonen-Arnkilin toimittamassa teoksessa Vaikeahoitoisten lasten ja nuorten hoitomenetelmiä lastensuojelulaitoksissa (1999). Lisäksi Otto Masasen ja Tapio Vilenin lopputyöstä Lastenkotilapsen elämänvaiheet ennen sijoitusta (1999) löytyy tietoa myös Kustaavan lastenkodissa sovelletusta vierihoidosta:
http://www.qnet.fi/kustaala/histut.htm
Jälkimmäisen eli Arthur C. Clarken. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta löytyy muuten osoitteesta http://www.libplussa.fi/ , sieltä tällaisiin kysymyksiin saa vastauksen vielä nopeammin.
Tietoa Agatha Christien elämästä löydät näppärästi oheisesta osoitteesta
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/agatha.htm, joka tarjoaa myös kirjallisuusviitteitä sekä linkkejä muuhun www-aineistoon.
Liikkeelle voisi lähteä, jos aihe on vieraampi, taustatiedon etsimisestä. Itse jouduin näin tekemään, ja hakusanalla ias-standardit löysin Googlella (http://www.google.com) aiheesta taustatietoa. Vesa-verkkosanastosta (http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html) löytyy asiasana tilinpäätös ja sille suppeampia ja rinnakkaistermejä. Ne ovat hyvä lähtökohta tietokantahaussa.
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta (http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1) löytyy jo useita teoksia tilinpäätöshakusanalla, ja tulosjoukkoa voisi rajata vuosilukurajauksella uusimpiin teoksiin. Samaten kannattaa kokeilla luokkahakua luokalla 69.21 vastaavan vuosilukurajauksen kanssa.
Jyväskylän yliopiston kirjaston tietokannassa (http://www.hyper.…
Hei!
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kirja nimeltään Kansainvälinen tilinpäätöskäytäntö. tekijänä on Päivi Räty ja kirja on julkaistu 1996. Se on luokassa 69.21. Muutoin ei kokoelmistamme ainakaan vielä löydy paljoa tietoa ko. aiheesta. Internetistä löytyi tietoa IAS-standardeista esim. osoitteesta http://www.rata.bof.fi/suomi/julkaisut/julkaisusarja/kannanotot/k036200… löytyy Rahoitustarkastuksen kannanotto asiasta. Kokeile Google-hakupalvelua osoitteessa http://www.google.com ja laita hakusanoiksi kansainvälinen tilinpäätös ja toisiksi hakusanoiksi IAS standardit ja saat mielestäni hyviä viitteitä, jotka johtavat asiassa eteen päin.
Runo on todellakin Eeva Kilven. Runon nimi on Elämän evakkona ja se on alunperin julkaistu kokoelmassa Laulu rakkaudesta (1972), mutta löytyy esimerkiksi teoksesta Perhonen ylittää tien -- kootut runot 1972-2000 ja antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla 2 (1987) sekä Suomussalmen lukion nettissivuilta osoitteesta http://edu.suomussalmi.fi/lukio/bjarmia/tekstit/runo.htm
