Kysymäsi kappale on varsinaiselta nimeltään "Suite del Sur, prelude in memory of my wife Olga". Tätä tietoa kokonaisuudessaan ei valitettavasti näy oikeastaan missään muualla kuin painettuna itse nuotissa, joten ei ihme ettet tietoa löytänyt. Kappale tunnetaan kuitenkin yleisesti myös hakemallasi nimellä "Prelude for Olga", mutta sitäkään ei ole missään luetteloissa. Ainoa pääkaupunkiseudun kirjastoissa oleva nuotti on seuraava:
Tekijä: MOREL, JORGE
Nimeke: PRELUDIT,KITARA / MOREL
Aineistolaji: NUOTTI
Julkaisutiedot: CHORUS, 1987
Tunniste: 20525001
Kieli: UND
Espoon luokka: 78.65
Nuotti on saatavana Espoon pääkirjaston (Leppävaara, p.81657615) ja Tapiolan (p.81657302) kirjaston musiikkiosastoilta.
Dragonlance-sarja koostuu kronikoista, legendoista ja saagoista.Sarjaan kuuluvia lukuisia teoksia voi hakea Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1008955372 kirjoittamalla sarjan nimi "Dragonlance" kohtaan "teoksen nimi". Muita Margaret Weisin sarjoja ovat Kuolemanportti ja uusin Mustamiekka.
Muita fantasiasarjakirjailijoita ovat mm. David Eddings, Tad Williams, Robin Hobb, Raymond Feist, Robert Holdstock, Brian Jacques, Anne McCaffrey sekä suomalainen Taru Väyrynen. Lisätietoa sarjoista saat teoksista Niclas Bengtsson: Mielikuvituksen rajaton riemu: bibliografia ja johdatus fantasiakirjallisuuteen (2000) ja Ulla Virtanen (toim.): Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (2001).
Kysy…
Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosaston kokoelmissa on sopraanolle,
altolle, tenorille ja bassolle sovitettu (toim. Hjalmar Braxen) "Harpunsäveliä".
Kaunokirjallisuudesta löytyy runsaahkosti kuvauksia, jotka ovat melko särmikkäitä ja/tai raadollisia. Tässä muutamia hillitympiä teoksia ja lisäksi pari tietoteosta, jotka voisivat sopia tähän yhteyteen:
(Kertovat homojen ja lesbojen ihmissuhteista - eivät välttämättä sisällä suoria tai varsinaisia rakastelukohtauksia):
Esseet ja kaunokirjallisuus:
Nuutinen, Olli: Kommentteja kahteen elämään; Larsson, Jukka: Kantaja; Leavitt, David: Kiintymyksiä; Larsson, Jukka: Viettelijä; Forster, E.M.: Maurice; Larsson, Jukka: Kiusaaja; Leavitt, David: Perhetanssit; Ojala, Ossi: Toisenlainen rakkaustarina; Jansson, Tove: Nukkekaappi ja muita kertomuksia; Saisio, Pirkko: Kainin tytär; Ääriviivasi ihollani - naisten rakkausrunoja; Jansson, Tove: Reilua…
Kattavia tilastoja perheväkivallan yleisyydestä Suomessa ei tunnu löytyvän. V. 1998 julkaistiin tässä suhteessa merkittävä selvitys naisiin kohdistuvasta perheväkivallasta : HEISKANEN, Markku : Usko, toivo, hakkaus : kyselytutkimus miesten naisille tekemästä väkivallasta. Yleinen käsitys on, että väkivallan tekijöistä 90% on miehiä ja väkivalta kohdistuu useimmiten naiseen. Joitakin tilastoja ja arvioita lytyy esim. nettiosoitteista http://www.kaapeli.fi/~parviain/ansa/luku2.html#a1
http://www.intermin.fi/suom/laanit/eslh/yksikot/sosiaali/naiset/tutkimu…
http://www.stat.fi/tk/el/suomturv.html
Seuraavassa muutamia julkaisuja, joista saattaisi olla apua :
NOTKO, Marianne : Väkivalta parisuhteessa ja perheessä. 2000.
KOSKI, Helena : Ulos…
Taina Iduozeen tutkielma Etniset vähemmistöt ja kirjastot - Monikulttuurisuus Helsingin kaupunginkirjastossa (1997) on julkaistu myös verkossa: http://www.lib.hel.fi/mcl/julkaisut/tutkielma/index.html Kannattaa tutustua myös tutkimuksen lähdeviitteisiin. Tieteellisten kirjastojen käyttöä käsittelee Soile Hirvasniemen gradu Ulkomaalaiset opiskelijat Oulun yliopiston kirjastopalveluiden käyttäjinä. Oulu 2000.
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi on koonnut linkkilistan monikulttuurisuusaineistoista ja kirjastoista: http://www.alli.fi/tieto/nuorisotyo/monikult/kirjasto.html
Aleksi-artikkelihaulla löytyivät mm. seuraavat artikkeliviitteet:
Verho, Seppo:Monikulttuurisuus nousussa Vantaan kirjastossa . Kirjastolehti 2000;4;18
Asp, Kristiina:…
Määrätystä aiheesta aineistoa hakiessa kannattaa käyttää ns. asiasanoja. Asiasanoilla on kuvailtu teosten sisältöjä. Tässä tapauksessa käypiä sanoja ovat työyhteisöt ja seksuaalinen käyttäytyminen. Näin hakien pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta löytyy mainitsemasi Haavio-Mannilan Työpaikan rakkaussuhteet lisäksi Kaisa Kauppisen Flirtti, häirintä, jännite - seksuaalinen ahdistelu työpaikalla (2001) ja Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan moniste vuodelta 1987 Sukupuolinen ahdistelu ja häirintä.
Lehtiartikkeleita voi etsiä Aleksi tai Arto viitetietokantojen avulla (kysy lähikirjastostasi). Sama haku kuin edelle ja tuloksena esim.
Mäkelä, Matti: "Parinmuodostus työyhteisössä ryhmädynaamisena ilmiönä" Lehti Ryhmätyö 1992:4
Asiasanoilla…
TEKESillä on verkossa tietoa konsortiosta:
http://www.tekes.fi/rahoitus/yritys/juridi/konsortiosopimus.html
http://www.tekes.fi/eu/fin/julkaisut/eurotutkimus/euro/1000/sivut/konso…
Tässä artikkelista voisi myös olla apua:
Lehtinen, Maija: Konsortiosopimus. Eurotutkimus 2000:10, s. 20-21
Englanninkielisiä nettisivuja löydät esim. Googlella hakusanoilla consortium ja
agreement.
Kirjastosi liiketalouden ja sopimusoikeuden kirjoista löytyy varmaankin lisää tietoa. Hakusanat konsortiosopimus, konsortiosopimukset, konsortiot eivät tuottaneet tulosta yleisten kirjastojen eikä korkeakoulukirjastojen aineistotietokannoista.
Turmiolan Tommi niminen alkoholin kiroista kertova vihkonen ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1858.
Teosta suunnitteli toimikunta, jossa oli jäsenenä Suomen 1800-luvun johtavia kulttuurivaikuttajia.
Kirjoittajaa ei tiedetä. Kuvat piirsi Alexandra Frosterus-Såltin. Esikuvana on ehkä ollut englantilaisen George Cruickshankin vihkoset The Bottle ja Drunkard´s children.
Uudempia versioita ovat Turmiolan Tommin elämäkerta:kuvilla selitetty. Seinäjoen sarjakuvaseura.1983.
Kairimo, Jorma: Turmiolan Tommi: draamallinen sarjakuva. 1991. TTT-Kellariteatteri.1991.
Kuvia Turmiolan Tommin elämästä löytyy myös mm. osoitteista
http://www.stakes.fi/neuvoa-antavat/tapahtumat/T_Tkuvakooste.htm
http://www.raitis.fi/materiaalia/ohjelmia.shtml
Suomen kansan…
Samppa Ketolalta on todellakin ilmestynyt kaksi Vihreä Varis -sarjaa kuuluvaa nuortenkirjaa.
Valitettavasti emme löytäneet hakuteoksista mitään tietoja hänestä, ainoastaan muutaman kirja-arvostelun (Kirjallisuusarvosteluja C-sarja 1981/12, 1986/12). Nettihaku tuotti yhtä laihan tuloksen.
Leena Varhama
Lahden kirjasto / lasten- ja nuortenosasto
On käännetty. Alkuosan nimi on Krovavyi zakat nad Rimon ja loppuosan Rab velikogo sultana. Molempia osia on saatavana pääkaupunkiseudun kirjastoista, esim. Leppävaarasta tai Pasilasta.
Booknetin sivuilla on luettelo ja tietoa kotimaisista kirjoituskilpailuista osoitteessa http://www.booknet.fi/kalenteri/kirjoituskilpailut.htm
Lukukeskuksen verkkosivuilla on lista vireillä olevista kirjoituskilpailuista osoitteessa http://www.lukukeskus.fi/kehyskilpa.html
Sellaista sivua, johon olisi koottu ylioppilaspuheita, ei valitettavasti löytynyt, mutta eri lukioiden juhlissa pidettyjä puheita löytyi jonkin verran. Linkit puheisiin ovat alla, toivottavasti niistä on sinulle apua.
http://www.kaupunkiuutiset.com/pakinat/0023pakina.html
http://www.aamulehti.fi/aikapeili/lehdet/20010604/etusivu_3.shtml
http://www.geocities.com/tlouhel/yopuhe.htm
http://www.virolahti.fi/lukio/kalenteri/990605b.htm
http://www.kauhava.fi/lukio/puhe_itsenaisyys.htm
http://hauki2.haukipudas.fi/lukio/helena.html
http://www.edu.vaasa.fi/jubise/yojuhla.htm
Hei!
Uudessa kirjastossa on ajanmukainen musiikkiosasto, jossa on entiseen malliin lainattavia äänitteitä, nuotteja, musiikkikirjallisuutta ja musiikkilehtiä. Vanha Tiklaskiinteistön musiikkiosasto on suljettu.
Aukioloajat:
ma-pe 10-20, la 10-15
Terveisin
olli.makinen@vaasa.fi
Ensinnäkin: Karjalan lääniä ei ole olemassa, on Pohjois-Karjalan maakunta ja Itä-Suomen lääni. Joensuun seudulla puhutaan Pohjois-Karjalan murretta.
Varsinaisesti murteella kirjoitettuja uusia romaaneja ei ole, mutta pohjoiskarjalaiselta Hannu Pitkäseltä on äskettäin ilmestynyt kaksi Iliaksen julkaisemaa puoliksi omakustannetta: Elekee ennee. 1999 ; Tulukee tänne. 2000. Näissä puheosuudet on kirjoitettu täkäläisellä murteella. Myös Simo Hämäläinen ja Heikki Turunen käyttävät Pohjois-Karjalaan sijoitettujen romaaniensa repliikeissä Pohjois-Karjalan murretta. Myös tänä vuonna esikoisensa Eurotarinoita julkaissut Leena Leskinen käyttää jonkin verran täkäläistä nykymurretta. Internetistä Pohjois-Karjalan nykykirjailijoiden matrikkelista…
Sinulla on tietenkin mahdollisuus saada uusi kortti, jos kaikki muuten on kunnossa (ei sakkorajan ylitystä, maksuja perinnässä jne.) Teemme uuden kortin, mutta sinun täytyy tulla kirjastoon henkilökohtaisesti. Jos vanha kortti löytyy, se vain leikataan tai mitätöidään - se on koko ajan kuoletettu eli sillä ei voi lainata. Muista ottaa kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaasi.
Mm. seuraavat runoilijat ovat aloittaneet joko 1980- tai 1990-luvulla:
Martin Enckell, Kari Hotakainen, Jyrki Kiiskinen, Tomi Kontio, Maaria Leinonen, Kari Levola, Heidi Liehu, Tommi Parkko, Anni Sumari, Jari Tervo, Kjell Westö.
Lisää tietoa runoista ja runoilijoista on verkossa mm. Makupalat-palvelussa http://www.makupalat.fi/ sekä
Nuoren Voiman Liiton sivuilta http://www.kaapeli.fi/nvl .
Hei!
Olen nyt varannut sinulle teoksen Clive Cussler: Atlantis.
Jos et onnistunut kirjautumaan varaukseen netissä, voi syynä olla:
1) joko se, että tunnuslukusi on väärä.
2) tai että palvelimemme on ruuhkautunut.
3) Liian suuri sakkomäärä saattaa myös vaikuttaa netin kautta varaamisen.
Terveisiä
olli.makinen@vaasa.fi
Elmer Diktonius on koonnut ja kääntänyt ruotsiksi Eino Leinon runoja kokoelmaan
Lyriskt urval (Helsingfors 1931). Valitettavasti kokoelmassa ei ollut runoa Hymyilevä Apollo ruotsinkielisenä.
Muun muassa tekijänoikeussäännösten vuoksi ei (joulu)laulujen sanoja www-sivuilta juuri löydy. Tekijänoikeuslain 43§:n mukaan tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän kuolinvuodesta. Yhtä www-sivua, jossa olisi useita joululauluja ei löytynyt.
Joululaulujen sanoja löytyy yksittäisiltä www-sivuilta. Sanahaku esimerkiksi Googlella http://www.google.com laulun nimellä saattaa antaa myös laulun sanat kuten ”maa on niin kaunis” sivu: www.helsinki.fi/~jnuotio/mids/sleesia.html ja ”en etsi valtaa loistoa” sivu: http://www.helsinki.fi/kasv/nokol/runoja2.html , josta löytyy myös Sylvian joululaulun sanat.
Kirjastojen nuottikokoelmista löytyy lukuisia julkaisuja, joissa on joululauluja sanoineen. Pääkaupunkiseudun kirjastojen…
