Hei! Aivan uusi kirja on
Tekijä(t): WILSON, EVA
Nimeke: 8000 years of ornament : an illustrated handbook of motifs / Eva Wilson
Julkaistu: London : British Museum Press, cop. 1994
Ulkoasu: 208 s. : kuv.
Aineisto: kirja
ISBN: 0-7141-1712-9 (sid.)
Teos löytyy seuraavista maakuntakirjastoista:
Kirjastot: Em He Jm Km Lam Rm Tm
Oman kirjastosi virkailija auttaa sen hankkimisessa.
Kirjassa "Maailman myytit ja tarut" tekijä: Arthur Cotterell, kerrotaan amatsoneista seuraavaa:
"Kreikkalaisessa mytologiassa vähäaasialainen naissoturiheimo. He ratsastivat taisteluun hevosen selässä ja leikkasivat irti toisen rintansa kyetäkseen tehokkaammin ampumaan jousella ja sinkoamaan keihäitä. Amatsoninaisen oli lupa rakastella vasta kun hän oli tappanut miehen. Koska yhteisössä ei suvaittu miehiä, oli kumppani löydettävä toisen heimon tai kansan keskuudesta. Miespuoliset jälkeläiset surmattiin, silvottiin tai annettiin isälleen. Kuuluisin amatsoni oli Hippolyte, jonka Herakles surmasi suorittaessaan yhdeksättä urotyötään."
Amatsoneista löytyy kuvia kirjoista:
Bellingham, David: Kreikan mytologia (sivut 78 ja 110)
Taiteen…
Kyseessä on 'Tango Humiko'. Säv. Rauni Autio, san. Saukki.
Kuuluisaksi tangon tahdittajaksi kappale tuli 1960-luvulla
Reijo Taipaleen esittämänä (ensilevytys 1963).
Myöhemmin myös muutamat muut ovat sen levyttäneet, mm. Taneli Mäkelä.
Kokoelmistamme löytyvät molempien esitykset.
Luonnontieteellistä kirjoista tai sanakirjoista en löytänyt vasarasimpukan latinankielistä nimeä. Netissä
osoitteessa: http://www.fmnh.helsinki.fi/users/haaramo/Metazoa/Protostoma/Mollusca/B… vasarasimpukat ovat malletiidae.
Lisäksi kirjassa The Encyclopedia of Shells löytyy vasarasimpukoista seuraavat tiedot:
Family MALLEIDAE
Genus MALLEUS Lamarck
Malleus albus Lamarck (White Hammer Shell)
Malleus malleus Linnaeus (Black Hammer Shell)
Kyseisessä kirjassa on kuvia ja muutakin tietoa vasarasimpukoista.
Lahden kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy Michio Kushin kirjoittama teos Makrobiotiikka - terveyden, onnen ja rauhan tie (1989), joka käsittelee mm. ruokavalioita ja taolaisuutta. Mahtaisiko tämä olla kaipaamasi teos? Kirjaa löytyy pääkirjastosta kolme kappaletta, ja ne ovat kaikki tällä hetkellä saatavana. Kirjaa löytyy myös useimmista lähikirjastoista. Mikäli sinulla on vaikeuksia löytää kirja hyllystä, kysy neuvoa kirjaston tietopalvelusta.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen nykyisessä järjestelmässä omien tietojen tarkistaminen ei ole mahdollista. Uusi kirjastojärjestelmä otetaan käyttöön keväällä 2003, ja silloin asiakastietojen katselu, lainojen uusiminen ja varausten teko onnistuu myös
internetin kautta
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistot löytyvät osoitteesta http://www.libplussa.fi/
Haku kannattaa tehdä asiasanahaulla ja käyttää asiasanoja: portugali matkaoppaat. Kun kirja on hyllyssä, sen voi tilata puhelimitse omaan lähikirjastoon, kirjastojen yhteystiedot osoitteesta http://www.lib.hel.fi/
Haku antoi mm. seuraavia teoksia:
Spain & Portugal including Morocco 2002
Julkaisutiedot: London, Macmillan, 2002
Western Europe
Julkaisutiedot: Melbourne, Lonely Planet, 2001
Jepson, Tim
Portugal
Julkaisutiedot: Basingstoke, AA, cop. 2001
Ervi, Heli
Portugali löytöretkeilijäin maa
Julkaisutiedot: Helsinki, Tammi, 2001
Wilkinson, Julia
Nimeke: Portugal
Julkaisutiedot: Hawthorn, Lonely Planet, 2001
Aaro Hellaakosken runo Tuppuran Jussi on julkaistu kokoelmassa Maininki ja vaahtopää (1924). Se on myös ainakin kokoelmissa Runot 1916-1928 (1997) ja Runot (7. p. 1998).
Mieleen tulee ensimmäisenä Alan Lightmanin teos Einsteinin unet (Einstein's Dreams), joka on suomeksi ilmestynyt vuonna 1993. Ote takakannen tekstistä: "Pienessä berniläisessä toimistossa nuori patenttivirkailija Albert Einstein on nukahtanut pöytänsä ääreen. Hän näkee unia ajasta, siitä mitä se on ja siitä mitä se voisi olla. Millainen olisi maailma, jossa aika on kehä? Miten ihmiset käyttäytyisivät, jos he tietäisivät maailmanlopun tarkan päivämäärän? Entä jos ajan voisi vangita lasikuvun alle kuin satakielen? Olisiko omaamme parempi maailma, jossa syy- ja seuraussuhteita ei olisi olemassa? ...
Vastaus ensimmäiseen kysymykseesi on, että pyrimme toki löytämään kirjat asiakkaan antamien tuntomerkkien perusteella, ja jos emme selviä omin…
Voit etsiä fado-musiikkia Plussasta ( http://www.libplussa.fi ) käyttämällä esimerkiksi asiasanaa "fadot" (tai "fado", vaikka asiasanat yleensä ovatkin monikkomuodossa).
Myös asiasanoilla "kansanmusiikki" + "Portugali" + rajauksella "näytä ainoastaan CD-levyjä" löytyy muutamia fado-levyjä.
Onnea etsintään!
Kirjastot voivat kaukolainata materiaalia toisilta kirjastoilta yleisten kaukopalveluperiaatteiden mukaisesti. Nämä periaatteet löytyvät esimerkiksi Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kotisivuilta seuraavasta osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1294 .
Seinäjoen kirjastossa maakuntaosaston henkilökunta etsii asiakkaalle kirjaston, josta asiakkaan tarvitsema aineisto nopeimmin on saatavilla. Asiakas voi myös itse etsiä internetistä löytyvistä kirjastojen aineistotietokannoista, mistä kirjastosta hänen tarvitsemansa aineisto löytyy. Esimerkiksi kunnan- ja kaupunginkirjastojen tietokantoja pääsee selaamaan seuraavan osoitteen kautta
http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=217
ja tieteellisten kirjastojen…
Elokuvan nimi on "Cool & grazy - kiihkeät ja innokkaat". Ainakaan vielä tätä melko uutta elokuvaa ei ole videona saatavissa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista - olisikohan videovuokraamoissa? Helsingissä sitä esitettiin elokuvateatterissa ainakin vielä muutama kuukausi sitten. Lisätietoja elokuvasta löytyy mm. osoitteesta http://www.yle.fi/valopilkku/ek291101.htm .
Kyllähän niitä toki löytyy. Voit tarkastaa niiden saatavuuden Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) seuraavasti: Valitse Pikahaku. Siirrä "täppä" kohdasta "nimeke" kohtaan "asiasana tai luokka" ja kirjoita asiasanaksi häämarssit.Valitse pudotusvalikosta vaihtoehdon "kaikenlaisia teoksia" sijaan "vain nuottijulkaisuja" ja tee haku. Näin löytyvistä nuoteista esim. kokoelma "Häämarsseja uruille" (ISBN 951-757-380-4) vaikuttaisi tarkoituksiisi sopivalta, siinä kun ovat kaikki nuo mainitsemasi kappaleet (oletan, että tarkoitat Melartinilla Juhlamarssia näytelmästä Prinsessa Ruusunen). Jos haluat vielä laajemman hakutuloksen, voit kokeilla Plussa-hakua kappaleiden nimillä; tarkat, oikeat nimimuodothan löydät vaikkapa juuri…
Helsingin kaupunginkirjaston valikoimiin kuuluvat myös nuotit. Suurimmissa kirjastoissa on oma musiikkiosasto, josta saa tarvittaessa apua ja neuvoja sopivien nuottien valintaan.
Myös muissa kirjaston toimipisteissä on nuotteja, mutta valikoimat ovat pienemmät. Halutessasi voit toki tilata tarvitsemasi nuotit toisesta kirjastosta omaan lähikirjastoosi.
Voit myös etsiä haluamiasi nuotteja itse Internetissä olevasta pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteistietokanta Plussasta, jonka osoite on http://www.libplussa.fi
Pianonuotteja voit etsiä esim. valitsemalla asiasanaksi "piano" + valitsemalla vaihtoehdon "näytä vain nuottijulkaisuja". Jos etsit hieman helpompia nuotteja tai pianokoulunuotteja kannattaa hakukenttään kirjoittaa "piano…
EU:n voimassaoleva lainsäädäntö on internetissä EU:n sivuilla kaikkien vapaasti saatavilla unionin kaikilla virallisilla kielillä Eur-Lex -nimisessä palvelussa
http://europa.eu.int/eur-lex/fi/index.html
Eur-Lexissä on lainsäädännön lisäksi paljon muutakin.
Uusimmat EY-säädökset ovat saatavilla kokoteksteinä pdf-muodossa (noin v. 1998-), vanhempia löytyy html- ja Tif-muotoisina. Html-muotoisten ongelma on se, että jos säädöksessä on liitteitä, kuvia tai taulukoita, ne eivät läheskään aina ole mukana. Tällöin ainoa keino on turvautua painettuihin EY:n virallisiin lehtiin. Pdf:ssähän näitä ongelmia ei ole.
Eur-Lexissä on 7 pääotsikkoa, yksi näistä siis Lainsäädäntö josta löydät etsimäsi säädökset. Jokaiselle otsikkoalueen aineistolle on oma…
Ohjelma löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta Kirjakaapeli-kirjastosta Lasipalatsista, osoite Mannerheimintie 22-24 http://kirjakaapeli.lib.hel.fi/
Ajanvaraus koneille puh. (09) 310 85000, aikaa varattaessa kannattaa mainita että haluaa käyttää Page Makeria.
Pakolaisista, maahanmuuttajista ja/tai ulkomaisista vieraista kertovat esim. seuraavat pikku koululaisille sopivat kirjat:
Marttinen, Tittamari: Severin yllätysvieras. Tammi 1997 (Kirjava kukko-sarja), ISBN 951-31-0978-X ;
Guttormsen, Seija-Marita: Miten kamelilla ratsastetaan?
Scritti 1999 (ISBN 952-5298-05-1);
Talvio, Pirkko: Minä olen Davor. Tammi 1994 (Vihreä varis-sarja), ISBN 951-31-0371-4 ;
Uspenski, Eduard: Fedja-setä menee kouluuun. Otava 1999(ISBN 951-1-16275-6)
Vähän toisenlaista näkökulmaa aiheeseen tarjoavat mm. seuraavat kirjat:
Oranen, Raija: Kolmimetrinen mies. Tammi 1989, ISBN 951-30-9122-8 ;
Scheffler, Ursel: Vakooja vintillä. Lasten keskus 1997 (Minäpä luen itse-sarja), ISBN 951-627-181-2 ;
Gaarder, Jostein: Haloo…
Internetistä löytyy useitakin Aku Ankan sukua koskevia sivuja. Esimerkiksi Don Rosa's Duck Family Treen (http://duckman.pettho.com/tree/finnish.html) mukaan Mummo on poikien äidin isän äiti eli isomummi.
Aku Ankka on vanha tuote ja eri ihmiset ovat olleet sitä tekemässä, joten
sukulaisuussuhteistakin on eri tulkintoja. Aku Ankan sukupuita löytää esim.Google-haulla hakusanoilla aku ankka sukupuu.
Varsinaista materiaalia ylioppilaskirjoituksia varten on ainoastaan kuullunymmärtämiskasetit vuosilta 1990-1993 (A- ja B-tasot).
Sen lisäksi voisi tutustua esimerkiksi seuraaviin kirjoihin: Bertell: Rätt val (rakenteen ja sanaston harjoittelua) Fiilin: Fullträff (kieliopin harjoittelua), Hebbe: Bygg upp ert ordförråd (sanaston harjoittelua), Kari: Svenska här och nu (fraasien ja idiomien harjoittelua)
ja Hallström: Fasta fraser (fraasien ja idiomien harjoittelua). Lukion oppikirjoihin liittyy usein myös äänite.
Valitettavasti Elizabeth Barrett Browningin tuotantoa ei ole juurikaan suomennettu. Antologiassa "Maailmankirjallisuuden kultainen kirja osa lll, Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja" (WSOY 1933) on kaksi Toivo Lyyn suomentamaa runoa: "Lohtu" ja "Vaan silloin rastaat laukes laulamaan", mutta vaikuttaa siltä ettei niistä kumpikaan olisi etsimäsi runo.
Erich Segalin romaanissa "Love Story - Rakkauskertomus" on siteerattu Barrett Browningin sonettia "Kun meidän sielumme kohtaavat..." (s.89). Sonetin suomentajaksi on mainittu Pekka Suhonen. En tiedä olisiko hän suomentanut enemmänkin kyseisen runoilijan tuotantoa ja olisiko suomennoksia ilmestynyt mahdollisesti esim. jossain lehdessä (Parnasso?).
