Pahoittelen, että lähetin aluksi virheellisen vastauksen. Tässä korjattu vastaus. Lehti on luettavana mikrofilmiltä Kansalliskirjastossa. Kirjaston osoite on Unioninkatu 36, Helsinki. Turun Sanomien numerot vuosilta 1940-2023 ovat luettavissa mikfofilmeiltä ja mikrofilmit ovat kirjaston Pohjoissalissa. Kysy niistä henkilökunnalta. Niiden lukemista varten sinun täytyy varata mikrofilminlukulaite, joilta voit tulostaa haluamasi artikkelin. Mikrofilminlukulaitteen voit varata puhelimitse neuvonnasta p. 02941 23196 (ma-pe klo 10-13). Sieltä voit kysyä myös ohjeita tulostukseen. Lähteet:Kansalliskirjasto - mikrofilminlukulaitteet
Kyseessä saattaisi olla Barrie Pittin kirja Maailmansodan loppunäytös 1918. Pittin kirja The last act ilmestyi englanniksi 1962 ja suomennos on vuodelta 1963.Kirja löytyy joistakin Vaski-kirjastoista https://vaski.finna.fi/Record/vaski.2636632?sid=5425523647
Porin ruotsinkielinen nimi on Björneborg, joka tarkoittaa Karhukaupunkia tai Karhulinnaa. Sen viimeisestä tavusta -borg Pori on nimetty. Latinaksi Björneborg on arctopolis, koska arktos tarkoittaa karhua ja polis kaupunkia.Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pori (Porin nimestä viidennessä kappaleessa)
Helmet-kirjastoissa on varattavissa musiikkistudiotiloja, joissa on MIDI-varustettuja kosketinsoittimia ja Ableton Live -äänityöasemaohjelmisto. Soiton voi tallentaa Abletonin sekvensseriin, minkä jälkeen ohjelma nuotintaa tallenteen. Esimerkiksi Pasilan kirjaston äänitysstudiosta löytyy digitaalipiano Nord Piano 88, jolla pääsee kohtuullisen lähelle akustisen pianon tuntumaa. Myös Oodissa ja Itäkeskuksessa on studioita, jotka voisivat tulla kyseeseen.
Voit hakea kirjallisuutta vaikkapa Helmet-kirjastojen hakutoiminnolla:hakusanalla hippiliike (55 tulosta).Hakua voi rajata myös monella tapaa, vaikkapa: suomenkieliset ja tietokirjallisuus.Musiikkikirjallisuuden puolelta esimerkiksi: Taking Woodstock : Rakkauden vallankumous.
1930-luvun Rovaniemen yhteiskoulussa koulupäivä noudatti tyypillistä suomalaisen oppikoulun rytmiä: Ensimmäinen tunti yleensä klo 8.00, oppitunti 45–60 minuuttia (yleisimmin 45 min), välitunnit 10–15 minuuttia, koulupäivässä tavallisesti 5–7 oppituntia, päivä päättyi noin klo 13–15, riippuen luokka-asteesta. Esimerkiksi Rovaniemen yhteiskoulussa koulupäivän pituus oli vähintään 5 tuntia. Aamupäivällä opiskeltiin säännöllisesti 8-10 ja iltapäivällä 12-15 .Lähde: Heikkola L. Lyseopuiston lukio.1998. 30-luvun Rovaniemen koulujen vuosikertomukset löytyy Rovaniemen kaupunginkirjaston arkistosta, ne eivät ole lainattavia.
En onnistunut löytämään tytön näkökulmasta kirjoitettuja apokalyptisiä nuortenkirjoja, jotka olisivat olleet saatavana 1990-luvulla, kuin Monica Hughesin Uniensieppaajan ja Robert C. O'Brienin kirjan Tohtori L - vieras kuolleesta maailmasta (päähenkilö on tosin yksin, kunnes yksi selviytyjä löytää hänen laaksoonsa).Tuleeko palstan seuraajille muita mieleen?
Aika vaikea on kysymys näillä lähtötiedoilla, mutta ainakin kaksi vaihtoehtoa tuli mieleen:Jussilan leipomo, joka kuului myöhemmin Vaasan Oy:hyn. Vaasa päätti sulkea Tampereen-leipomonsa loppuvuodesta 2016. Jussilan leipomon epäsuora perillinen on nykyisinkin toimiva Jussinhannan leipä Oy.Toinen vaihtoehto voisi olla Talkion Leipomo Oy, joka siirtyi Fazerin omistukseen vuosituhannen taitteessa mutta jatkoi kuitenkin Talkion tuotenimellä valmistamista. Fazer lopetti Talkion leipomon vuonna 2009.Patentti- ja rekisterihallituksen (Virre) sivuilta voi hakea, myös lakanneita, yrityksiä paikkakunnittain; jokseenkin mainitsemaasi ajankohtaan sopisivat esimerkiksi:Järvensivun Leipomo Oy (lakannut 2010)Leipomo Kultakaunokki, Hertta Linkosuo (…
Sota-aikana Suomen ja Saksan välillä oli moninaista yhteistoimintaa. Saksassa vierailivat lotat, kulttuurihenkilöt mm. (Maila Talvio, V.A.Koskenniemi), vammautuneet sotilaat ja myös kaatuneiden suomalaisten ss-joukoissa taistelleiden omaiset. TEKIJÄ Vuoksenmaa, Johanna, kirjoittaja.TEOS Suurenmoinen matka / Johanna Vuoksenmaa.Julkaisutiedot Helsingissä : Kustannusosakeyhtiö Otava, [2025]ULKOASU …
Valitettavasti en onnistunut löytämään kuvailemasi kaltaista kirjaa. Ehkä voisit kysyä asiasta Suomen dekkariseura ry:ltä, jos he tietäisivät. Valitettavasti vanhempien kirjojen löytäminen pelkän kuvailun perusteella on välillä todella vaikeaa.
Liikuntapuiston kunnostusprojektin puistosuunnitelman mukaan pelikentän pintaan on tehty uusi tekonurmi. Tarkempaa selostusta käytetystä tekonurmimateriaalista ei kuitenkaan ole. Tekonurmessa käytetään yleensä synteettisiä materiaaleja kuten polyeteeniä, nylonia ja polypropeenia.Lähteet:SuunnitelmapiirustusPuistosuunnitelman selostusHow artificial turf is made - material, ingredients of, manufacture, making, history, used, components, composition
Koneellisesti tuotettu tietue tarkoittaa sitä, että aineiston, tässä tapauksessa äänikirjan, metatietoja ei ole syötetty manuaalisesti kirjastojärjestelmään. Kirjaston kuvailijat eivät siis ole muokanneet äänikirjan tietoja tai esimerkiksi lisänneet asiasanoja tai hyllyluokkia, vaan järjestelmässä näkyvät vain ne tiedot, jotka aineiston toimittajalta saadaan automaattisesti. Koneellisuus ei siis liity itse äänikirjaan vaan sen tietoihin, jotka näkyvät kirjastoluettelossa kuten Helmetissä. "Useita sijainteja" tarkoittaa yleensä sitä, että samaa teosta on samassa kirjastossa useammassa ei hyllyssä, esimerkiksi peruskokoelmassa ja lisäksi Bestseller-hyllyssä tai vaikkapa Sateenkaarihyllyssä. Helmetissä ja muissakin kirjastojen Finna-…
Olisiko kyseessä Anneli Kivelän sarja Katajamäen maalaiskylästä? Siitä on ilmestynyt lähes vuosittain uusi osa. Osien järjestys löytyy aikaisemmasta vastauksesta. Tämän listauksen jälkeen ovat ilmestyneet myös kirjat Katajamäki riemuitsee (2024), Katajamäen naapurissa (2025) ja Teerenpeliä Katajamäen naapurissa (2026).
Asuntovälityssivustojen mukaan Peukaloisentie 6 -taloyhtiön talot on rakennettu vuonna 1966, eli talojen 60-vuotisjuhla on tänä vuonna. As. Oy Peukaloisentie 6 ja 8, Peukaloisentie 6, Peukaloisentie 8, Helsinki - Katso taloyhtiön tiedot Etuovi.comista Peukaloisentie 6 - Herttoniemi, Helsinki
En valitettavasti löytänyt tätä otetta mistään kirjaa saatavilla olevista teksteistä, jotka käsittelivät kirjaa tai siteerasivat sitä. Kirjaa ei ole saatavilla Suomen kirjastoista.
Kirjastokortin voimassaolo kannattaa varmistaa siitä kirjastosta tai kirjastokimpasta, jonka kortti on kyseessä. Kirkes-kirjastojen yhteystiedot löytyvät Kirkes-Finnasta: Etusivu | Kirkes-kirjastot. Jos kortti on voimassa, mutta et halua käyttää sitä enää, voit pyytää asiakkuutesi lakkauttamista ja hävittää kirjastokortin. Pienemmissä kunnissa kirjastokortin voimassaolo saattaa jatkua pitkäänkin, vaikka sitä ei käyttäisi. Helmet-kirjastoissa eli esimerkiksi Helsingin kirjastoissa asiakastiedot katoavat rekisteristä, jos korttia ei käytä muutamaan vuoteen. Jos kirjastokortti ei ole enää voimassa, se kannattaa hävittää esimerkiksi leikkaamalla kahtia.
Lerppahatun selitystä ei löytynyt kirjoista, mutta Helsingin Sanomat 27.10.1995 kertoo, että nimityksellä viitataan pääesikunnan tutkintaosaston upseereihin. Ilmeisesti nimitystä on käytetty muistakin etsivistä tai vakoojista - Hollywood popularisoi ajatuksen lierihattuun pukeutuvasta etsivästä, ks. esim. Humphrey Bogartin rooli elokuvassa Maltan haukka (1941). Sanaa lienee käytetty vakoilijamerkityksessä lähinnä 1900-luvulla.
Pääkirjasto Metso on teräsbetonirunkoinen rakennus, ja sen sisäpuolisissa lattioissa on käytetty lukuisia eri pinnoitteita, muun muassa: kivi- ja muovilaattoja, koivuparkettia, kokolattiamattoja sekä Kurun harmaata graniittia.Ulkoportaat, muurit, tasopäällysteet ja iso osa julkisivusta on tehty Ylämaan ruskeasta rapakivigraniitista. Pääoven päällä olevat kirjaimet taustoineen, kuten rakennuksen kattokin, ovat pinnoitukseltaan kuparia.Kattavammin tietoa erilaisista materiaaleista löydät esimerkiksi käyttämistäni lähteistä:Arkkitehti: 2/1987.Laakkonen, Janita – diplomityö (2023): ”Pietilän jäljillä – Tampereen pääkirjasto Metson ja Kalevan kirkon ikonisuuden tarkastelu”Lahtinen, Laura – opinnäytetyö (2015): ”Kartoitus esteettömyyden…
Varsinaista historiikkia en löytänyt, mutta hajatietoja omistajista löytyi. Asian selvittämistä vaikeuttaa, että kartano ilmeisesti jaettiin 1920-luvulla kahdeksi erilliseksi tilaksi, ja lähteissä on jonkinlaista sekaannusta sen suhteen, oliko alkuperäinen Terriniemen kartano myöhemmin nimeltään Terriniemi vai Mallusniemi.1904 asti(?) Sofia Magdalena Aminoff (Sofia Magdalena Björkenheim?; ks. geni.fi)1905 Viktor Jokinen (Karl Viktor Niilonpoika Jokinen?)Jokinen, Jakobsson, R. Olsson (Karl Oskar Jakobsson, Richard Alexander Olsson?)1918 Suomi-Yhtiö1925 Frans Malmivirta tai Kustaa ja Sanna Alasippola (Ala-Sippola?) sekä Kustaa ja Lempi Fränti1935 Katri Tuomalainen (Charlotta Katariina? ks. linkki)1963 Sävy Valjakka Lähteet (jos muuta ei…
