Valitettavasti kysymäsi kappeletta ei löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, eikä Suomen maakuntakirjastoistakaan. Sen sijan se löytyy Ylen äänitetietokannasta. Kappale on julkaistu singlenä sekä CD:nä. Kannattaa kysyä suoraan Ylen tallennepalvelusta http://www.yle.fi/tallennemyynti/ .
Tämä ei taida olla ihan Leinoa, vaan uudemman polven runoilija/sanoittaja Vexi Salmi on tämän runon takana. Salmen sanoituksen ensimmäinen säkeistö alkaa näin:
Maailma on kaunis ja hyvä elää sille,
jolla on aikaa ja tilaa unelmille
ja mielen vapaus
ja mielen vapaus.
Laulun nimi on Maailma on kaunis, ja sanat kokonaisuudessaan löytyvät mm. teoksista:
Sanojen takana Vexi Salmi : 80 laulua Veikko Salmen sanoihin (1997) ISBN 951-757-390-1
Sydämeni laulut, 2000 ISBN 951-1-16114-8
Laulun on säveltänyt Kassu Halonen, ja ainakin Irwin Goodman ja Vesa-Matti Loiri ovat sen levyttäneet.
Venetsian Biennaleen osallistuneita kuvataiteilijoita ei ole yksiselitteisesti lueteltu missään löytämässämme lähteessä. Löysin eräitä kuvataiteilijoita hakemalla osoitteesta http://www.google.fi hakusanoilla "biennale" + "venetsia" suomenkielisiltä sivuilta.
Venetsian Biennalen viralliset kotisivut löytyvät osoitteesta: http://www.labiennale.org/en/
Sivut ovat englanninkieliset. Sivuilla on myös esitelty Biennalen historiaa.
Venetsian Biennalesta on myös tehty useita näyttelyjulkaisuja jos sinua kiinnostavat esimerkiksi tiettyjen vuosien aikana esillä olleet suomalaiset kuvataiteilijat voit tulla kysymään näiden teosten saatavuustietoja kirjastosta.
Asiaa voisi kysyä suoraan taiteilijalta itseltään: http://www.savijoki.net/simojoki/index.php
Kotisivulta löytyy yhteystiedot osio, jossa Simojoelle voi jättää viestin ja omat yhteystiedot.
Kollikissojen maaliskuu tuntui tutulta runolta, mutta vaikka muutaman naisen voimin sitä etsimme, piilossa pysyi. Tutkimme mm. Viidan, Pohjanpään, Rainon, Haavion (Mustapään), Mannerin ja Juvosen runokirjoja ja lastenruno- sekä muita kokoelmia ja vielä laulukirjoja. Mutta Tuulia Ahon Kissaparka kertoo aiheesta, voisiko se olla etsimänne?
Suomeksi valitettavasti ei löydy kirjaa eikä nettisivua, joka kertoisi nimenomaan Ranskan eläimistä.
Kirjoissa ’Maailma tänään - Ranska, Monaco ja Andorra’ (Päätoimittaja: Peter Haggett. Kööpenhamina: Bonnier, 1997) kerrotaan sivulla 12 vähän Ranskan eläimistöstä ja ’Maailma nyt. 2 - Ranska ja Etelä-Eurooppa’ (Toimitus Ulla Elo. Espoo: Weilin + Göös, 1994) on sivulla 15 pieni kuvateksti Ranskan villihevosista.
Lisää eläimiä löydät siten, että selaat esim. Euroopan nisäkkäät (Tekijä: Anders Bjärvall. Helsinki: Tammi, 2003) ja Euroopan linnut - Eurooppa, Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä (Tekijä: Lars Jonsson. Helsinki: Tammi, 2003) ja katsot lajien leviämiskartoista mitkä eläimet löytyvät Ranskasta.
Helsingin kaupunginkirjaston kirjojen…
Helsingin kaupungin tietokeskus julkaisee asuntojen hintatilastoja verkkojulkaisusarjassaan. Tieokekuksen Internet-osoite on http://www.hel.fi./tietokeskus . Sivulta pääsee eteenpäin seuraavasti: Kaupunkitilastot / Tilastot aiheittain / Asuminen ja rakentaminen /Asuntojen hinnat. Tlastot perustuvat Tilastokeskuksen virallisiin tilastoihin, jotka siis löytyvät myös osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi .
Runo löytyy Martti Haavion toimittamasta Kultaisesta lukukirjasta (-57). Teos löytyy Helsingin kaupunginkirjaston varastosta, joka sijaitsee pääkirjastossa, Pasilassa.
Anu Holopaisesta ei ole kirjoitettu elämäkertaa, mutta tietoa hänestä löydät
http://www.nuorisokirjailijat.fi/holopainenanu.shtml
Holopaisesta löydät tietoa myös kirjoista Kotimaisia lasten ja nuortenkirjailijoita 2 ja 3 (toim. Ismo Loivamaa).
Myöskään Neil Gaimanista en löytänyt elämäkertaa, mutta verkosta löydät hänestä tietoa suomeksi osoitteista http://members.surfeu.fi/slrk/gaiman.htm http://www.kupla.net/fest2003/neil.htm http://www.tahtivaeltaja.com/I-99/gaiman.html Gaimanilla on omat englanninkieliset kotisivut osoitteessa http://www.neilgaiman.com/ joilta voit myös etsiä tietoa kirjailijasta.
Lähetin kysymyksesi yleisten kirjastojen valtakunnalliselle tietopalvelulistalle. Valitettavasti kukaan ei ainakaan vielä ole muistanut tarinaasi.
Seuraavan arvailun kuitenkin sain kollegaltani:
"Selasin joitain kirjoja, Tuhatta ja yhtäkin: siinä pitkässä 6-osaisessa versiossa on pitkä tarina Gudar ja hänen veljensä - nimi on lähellä, mutta linnut puuttuvat (ja haaksirikko). Mutta Sinbadin moniretkisessä tarinassa on monenlaisia merivaaroja ja yhdessä Sinbad pelastautuu jättiläislinnun avulla - nimi nyt sitten taas ei sovi kysymykseen."
Ensin tuli mieleen Astrid Lindgrenin tuotanto ja kansan- ja klassikkosadut (kuten Grimm ja Andersen). Kirjaston lastenrunohyllyt kannattaa penkoa, jos on tarve löytää rikasta kieltä. Kirsi Kunnaksen runot ja Hannele Huovin sadut ja runot ovat aina tutustumisen arvoisia. Lukemaan opetteleville tarkoitetuissa kirjoissa on mukavan pituisia tarinoita myös ääneen luettavaksi, esim. Minpä luen itse -sarja. Kuvakirjoista esimerkiksi Malachy Doylen Eikunkeikkulan linna on varsinaista kielihassuttelua ja Timo Parvelan uusin Hilma ja täydellinen lemmikki kertoo lemmikieläimen kaipuusta hilpeän todellisesti. Ja Hilmasta muistui mieleen vielä toinen tyttö, Henna, joka seikkailee Pija Lindenbaumin kuvakirjoissa.
Mukavia kirjoja on niin paljon!
Ohessa linkki Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastoihin http://www.hel.fi/tietokeskus/julkaisut/pdf/04_05_06_vihavainen_vj8.pdf . Jos näistä ei löydy kaivattua tietoa, niin suosittelemme yhteydenottoa tietokeskuksen kirjastoon, ohessa yhteystiedot http://www.hel.fi/tietokeskus/kirjasto/index.html .
DVD-elokuvien luetteloon pääset Helmetin hakusivulta https://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSe…. Kirjoita hakusana tai hakusanat (esim. elokuvat)ylimpään laatikkoon, rajaa hakua Aineisto-laatikon (esim. dvd) ja/tai Kieli-laatikon kautta ja napsauta lopuksi painiketta Hae. Voit rajata hakua edelleen Kirjasto-laatikon kautta. Näkyviin tulevat kaikki haluamasi dvd-elokuvat.
Pääkaupunkisudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-tietokannasta löytyy seuraavat selvästi asuntovaunun huoltoon liittyvät teokset, jotka ovat kylläkin englanninkielisiä:
-Wickersham, John: The caravan manual, 2003
-Wickersham, John:The motorcaravan manual, 1998
- Wickersham, John: The caravan manual : a guide to maintenance, repairs and improvements, 1993
- Porter, Lindsay: Caravan : step-by-step owner's manual & service guide, 1995
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja sen saatavuustietoja pääsee selaamaan osoitteessa http://www.helmet.fi hakausanalla asuntovaunut (aihe- tai sanahaku).
Sulkavan kirjastossa otetaan käyttöön ensi vuoden aikana uusi kirjastojärjestelmä, tarkka ajankohta ei ole vielä selvillä. Silloin myös aineistotietokannan käyttö Internetin kautta tulee mahdolliseksi.
Kaukopalvelu on kirjastojen välistä toimintaa, joten sinun tulisi kääntyä Hampurissa oman kirjastosi puoleen ja kaukopalvelupyyntö voidaan välittää sieltä Helsinkiin. Helsingin kaupunginkirjasto kyllä lähettää kysymäsi teoksen kaukolainaksi. Voit ottaa yhteyden kaukopalveluosastoon sähköpostitse, osoite on kaukopalvelu@hel.fi.
Suomessa on tosiaankin kirjastovene Paraisissa. Paraisten kaupungin kotisivulla on siitä jonkin verran tietoa, osoite on http://www.parainen.fi ja kirjastovene-sivu on http://www.parainen.fi/index.phtml?page_id=2035&. Kirjastoveneen työntekijän haastattelu on osoitteessa http://kirjakaapeli.lib.hel.fi/nettihaastattelu/haastattelut/haastattel… .
Espoolaiset voivat tilata kaukolainoja nettilomakkeella
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Kaukopalvelutilauksen voi myös käydä tekemässä jossakin kirjaston toimipisteessä. Espoon kaupunginkirjaston maakuntayksikkö käsittelee saapuneet kaukolainapyynnöt.
Mikkelin maakunta-arkiston minimimaksu kaukolainoista on 8,40 euroa. Filmit lähetetään yleensä viiden rullan erissä, joka maksaa siis 8,40 euroa.
Mikkelin maakunta-arkiston kotisivulla on lisää tietoa
http://www.narc.fi/ma/mma/mmapsivu.htm
Kolsari on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsinkielisten paikannimien luettelossa http://www.kotus.fi/svenska/ortnamn/. Siellä on tieto: Kolsarby (kålsar-), by i Kyrkslätts kn, Nyland, fi Kolsari. Suuren maatilakirjan kolmannessa osassa kerrotaan kirkkonummelaisesta maatilasta Kolsarbystä. Kolsari tulee ruotsin kielen sanasta Kolsarby. Paikannimi Kolsari on siis ollut kirkkonummelaisen maatilan ja kylän nimi. Suomenkielisen Kolsari-nimen merkitystä ja alkuperää voi kysyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, jonka nimiarkisto palvelee nimiasioissa suomalaisia. Laitan tähän vielä neuvontapalvelujen osoitteen: http://www.kotus.fi/palvelut/ . Sieltä voi puhelimitse selvitä sekin, mikä salaperäinen kålsar-vartalo on.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Jaakon päivän ollut kalenterissa 25.7. vuodesta 1890. Aiemmin nimi oli muodossa Jaakob (Jacobus, Jacob) jo keskiajan kalenterissa, silloinkin 25.7. 1700-1800-luvuilla oli myös toinen Jaakobin päivä 20.12.
Ortodoksisessa kalenterissa on Jaakobin nimi mainittu eri vuosisatoina eri päivinä: 21.3., 30.4., 30.6.,9.10., 23.10., 27.11. Nykyisin on kaksi Jaakon päivää 3.5. (Jaakko nuorempi) ja 25.7. (Jaakko vanhempi). Eli Lempiäisen mukaan elokuussa ei olisi vietetty Jaakon nimipäivää.
