Kyllä, Freddie Mercurylle on pystytetty patsas, mutta se ei ole Englannissa vaan Sveitsissä Montreux'n kaupungissa. Seuraava sivusto on omistettu Freddie Mercurylle ja siinä on kuvia vuonna 1996 pystytetystä patsaasta:
http://www.montreuxshopping.ch/bazarsuisse1/freddie.html
Englannissa näköjään jätetään kukkia Freddie Mercuryn muistopäivänä hänen Lontoon kotiaan reunustavan kiviaidan viereen. Tällä sivustolla on kerrottu asiasta ja mukana on kuvia:
http://ring_man.tripod.com/fm10/fm10.html
Freddie Mercuryn mukaan on nimetty ruusu:
http://www.mr-mercury.co.uk/rose_-_freddie_mercury.htm
Kaikille Freddie Mercuryn ihailijoille on "ystävä-sivusto", johon voi liittyä:
http://www.geocities.com/freddievtb/fmfg.htm
Freddie Mercurystä ei ole suomennettu yhtään elämäkertaa (lähde: Fennica-tietokanta, jossa on kaikki Suomessa ja suomenkielellä julkaistut kirjat). Englanninkielisiä sen sijaan on useitakin teoksia.
Eri perheneuvojien koulutukset näyttävät vaihtelevan jonkin verran, mukana on esim. seuraavanlaisia: vaativan erityistason perheterapeutti, erityistason perheterapeutti, erityistason psykoterapeutti, ryhmäpsykoanalyytikko jne. Tällaiset pätevyydet voi hankkia monella tavoin.
Usein psykoterapeutit ja perheterapeutit ovat psykiatreja, muita lääkäreitä tai psykologeja, mutta psykoterapeutin pätevyyden voi hankkia myös ilman yliopistollista koulustusta.
Seurakunnat näyttävät järjestävän myös omaa koulutusta perheneuvojilleen, esim. Helsingin seurakuntayhtymässä todettiin, että perheneuvojat saivat oman peruskoulutuksensa lisäksi kirkon perheasiain yksikön järjestämän perheneuvojan koulutuksen.
Erilaisia koulutusreittejä voi tutkia vaikkapa…
Koko Suomen puhelinluettelot löytyvät seuraavien kirjastojen käsikirjastoista:
Herttoniemen kirjasto
Itäkeskuksen kirjasto
Kallion kirjasto
Pasilan kirjasto, pääkirjasto
Rikhardinkadun kirjasto
Töölön kirjasto, lisäksi Tukholman luettelo
Tietoa kirjastojen osoitteista ja palveluista löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi
Joissakin ”Hiljaa virtaa Donin” suomenkielisissä laitoksissa on tosiaan maininta, että käännös on tehty ”tekijän korjaaman vuonna 1953 ilmestyneen painoksen mukaan”.
”Hiljaa virtaa Donin” venäjänkielinen laitos vuodelta 1991 sisältää artikkelin jossa esitellään romaanin julkaisuhistoriaa. Vuoden 1953 laitosta kuvataan erittäin kriittisesti. Artikkelin mukaan laitoksen tekstiä ei ole muokannut tekijä, vaan toimittaja, joka halusi siistiä Šolohovin kieltä: ”Laitoksen toimittaja, muuan K. Potapov, ”Pravdassa” työskentelevä lehtimies, otti tehtäväkseen kääntää Šolohovin romaanin tekstin ”kirjakielelle”. Hän teki romaaniin joitakin satoja korjauksia ja kirjoitti kokonaisia jaksoja uudelleen omaan tapaansa. Laitos jäi synkäksi muistomerkiksi…
Toisessa maailmansodassa kuoli Otavan Suuren Ensyklopedian mukaan 27 223 400 sotilasta ja 23 964 000 siviiliä eli yhteensä 51 187 400 ihmistä. Maittaisia tietoja voi etsiä tästä tietosanakirjasta tai jostain muusta vastaavasta. Alan kirjallisuutta voi myös tiedustella Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta (http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/ ).
Laitteen englanninkielinen nimi on 'sunshine recorder' ja siitä löytyy jonkun verran tietoa Internetistä, esim. http://www.gemmary.com/instcat/14/ , http://www.russell-scientific.co.uk/meteorology/campbell_stokes_sunshin… , http://web4.si.edu/sil/scientific-instruments/SIsingle-record-search.cfm (täältä löytyvät engl. valmistusohjeet, kun klikkaat tekstin kuvaa ja sitten kunkin sivun kuvaa, niin että teksti suurenee), http://www.agrometeorology.org/operational/instruments.html# . Sivustoja löytyy paljon enemmänkin tavallisella google-haulla ( http://www.google.fi/ ) esim. hakusanoilla 'sunshine recorder meteorology'. Lisätietoja voisi löytyä myös Ilmatieteen laitoksen kirjastosta http://www.fmi.fi/kirjasto/index.html .
Sketsejä eri aiheista on esimerkiksi seuraavissa Kirsti Koivulan kirjoissa: Hulvatonta hupailua (1996), Hääleikkien helmiä (2002), Ilmaisun iloa (2002) ja Iloista irrottelua (1998). Noin 25 vuotta sitten esitetystä televisiosarjasta Parempi myöhään on koottu myös samanniminen kirja, jossa on Seppo Ahdin ja Neil Hardwickin sketsejä. Joitakin sketsejä on myös kahdessa seuraavassa kirjassa: Helminen, Jussi: Näyttämölle!: ilmaisutaidon harjoituskirja (1989) ja Manninen, Kirsti: Ihanat iltamat: iltamatiedon käsikirja iltahuvien ystäville (1984).
Aaro Hellaakosken runojen käännöksiä löytyy ruotsiksi antologiasta Finsk lyrik I-II sekä teoksesta Parus: merirunoutta neljällä kielellä.
Tarkistakaa saatavuustiedot aineistorekisteristä http://www.helmet.fi
Valitkaa HelMet-aineistohaussa ensin Sanahaku. Sitten hakukenttään Äänikirjat romaanit. Aineistokohdasta voitte valita C-kasetit. Voitte myös halutessanne korvata sanan romaanit sanalla kaunokirjallisuus.
Tietoa kansainvälisistä ISBN-tunnuksista löytyy Internet-sivulta Publishers' International ISBN Directory, http://www.isbn-international.org/en/directory.html . Luettelo kustantajien ISBN-tunnuksista löytyy painetusta International ISBN Agencyn julkaiseman teoksen Publishers' international ISBN directoryn kolmannesta osasta Numerical ISBN section (numerojärjestyksessä). ISBN-numeroista löytyy viitteitä Kysy kirjastonhoitajalta –arkistosta hakusanalla ISBN.
Kustantamon puoleen kannattaa varmaankin kääntyä ja tiedustella asiaa. Voit ehkä myös yrittää kysyä neuvoa Suomen Kääntäjien liitosta, yhteystiedot ja muuta tietoa kääntämisestä löytyy Internetsivulta, osoitteesta http://www.sktl.net/ .
Samurain aseistukseen kuului kaksi miekkaa: pitkä "katana" ja lyhyt "wakizashi" sekä pitkävartinen "naginata" (Lompolo, Juhani: Samurai-sankarit. [Rauma:] Orienta, 2001. s. 11).
Miekka on japaniksi "katana" (Heinonen, Sirkka: Suomalais-japanilainen sanaluettelo, Helsinki 1980, s. 13).
Carolyn Keenen Neiti Etsivä -kirjoja on ilmestynyt Suomessa yhteensä 105 erilaista, ensimmäinen vuonna 1955 ja viimeisin vuonna 2000.
Neiti Etsivä ja kadonnut testamentti (1955)
Neiti Etsivä kummitustalossa (1955)
Neiti Etsivä maksaa velkansa (1956)
Neiti Etsivä kohtaa kolmion (1956)
Neiti Etsivä kallioluolassa (1957)
Neiti Etsivä ja hämähäkkisafiiri (1972)
Neiti Etsivä ja vanhan linnan arvoitus (1972)
Neiti Etsivä ja mallinuken arvoitus (1972)
Neiti Etsivä Skotlannissa (1973)
Neiti Etsivä ja robotti (1973)
Neiti Etsivä ja lohikäärmeen arvoitus (1976)
Neiti Etsivä ja hehkuvan silmän arvoitus (1976)
Neiti Etsivä ja kadonnut lasimaalaus (1978)
Neiti Etsivä kummitussillalla (1974)
Neiti Etsivä ja 99 askelman arvoitus (1978)
Neiti Etsivä ja…
Isabel Allende kertoo itse oman tarinansa kirjassaan Paula. Paula on Allenden tytär, jonka sairasvuoteen ääressä Allende kertoo elämästään, perheestään, urastaan ja pakolaisuudesta. Kirja on saatavisaa helmet-kirjastoista ja sen saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi .
Ainoat Mooses-aiheiset lapsille suunnatut videot mitkä löysin pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-aineistotietokannasta ovat:
Raamatun kertomuksia: Mooses; Samuel ja Saul (Helsinki, Castle Communications, 1994)
-video sisältää kaksi piirrettyä tarinaa, molempien pituus yhteensä 25 min.
Egyptin prinssi/directed by Brenda Chapman, Steve Hickner, Smon Wells (Vantaa, Finnkino 1999)
-pitkä piirretty elokuva Mooseksesta
Videoitten saatavuuden voi tarkistaa Helmet-tieokannasta (www.helmet.fi), ja sieltä voit myös varata ne kotikirjastoosi.
Seuraavista kolmesta teoksesta saattaisi löytyä jotakin kahvileipähistoriasta. Nämä teokset ovat tällä hetkellä saatavissa ainakin Tikkurilan kirjastosta.
Kahvikirja / [toimitus: Sirkku Boström, Maarit Cederberg, Susanna Rajasalo]. - [Helsinki] : [Paulig], 1997.
ISBN 951-97730-0-2
Leivos : tutkielma ylellisyyden muotokielestä / Bo Lönnqvist. - [Espoo] : Schildt, 1997.
ISBN 951-50-0847-6
Piparikirja / Anna-Liisa Mattila. - Jyväskylä : Atena, 2001.
ISBN 951-796-263-0
Seuraavat teokset sisältävät leivonnaisohjeita ja ovat ilmestyneet 1920- ja 1930-luvuilla. Ne löytyvät Kansalliskokoelmasta Helsingin yliopiston kirjastosta (Unioninkatu 36). Kirjoja ei voi lainata, vaan niihin on tutustuttava kirjaston lukusalissa.
Kakkuja ja leivonnaisia jos…
Leo Tuominen toimi Rooman suurlähettiläänä 1.9.1968 lähtien. Hän siirtyi Tukholmaan 1.11.1969. Tukholman suurlähettilään posti on merkittävimpiä suurlähettiläsposteja. Tarkempia tietoja voi tiedustella Ulkoasiainministeriön tietopalvelusta tietopalvelu.um@formin.fi
Ryijyjen hinnastoja ja kuvastoja vuosilta 1909 - 1999 voi katsoa Helmi Vuorelman kirjasta Ryijy : ilo tehdä -onni omistaa. Kirja on vuodelta 1999 ja sen saatavuustiedot voi tarkistaa pääkaupunkisudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistohausta, jonka osoite on http://www.helmet.fi . Ryijykuvastoja esittelee saman tekijän kirja Ryijykuvasto (1986). Samalta tekijältä löytyy myös kirja Ryijy vuodelta 1995. Helmi Vuorelman ryijyaiheisia internet-sivuja pääsee tutkimaan osoitteesta http://www.vuorelma.net .
Aihetta käsitteleviä lasten kirjoja ovat esim.:
THUN Margareta: Enkelimuksu (Tammi 1990)
FINNE Anneli: ...mutta tähtein tuolla puolen...(Lasten Keskus 1990)
KALDHOL Marit: Hyvästi Henrik (WSOY 1986)
MÄHÖNEN Leea: Nalle Pilvennukka kaipaa ystävää (Kirjapaja 1995)
GAARDER Jostein: Enkelimysteerio (Tammi 2000)
LINDGREN Astrid: Veljeni leijonamieli (WSOY 1990)
LINDGREN Astrid: Soittaako lehmus, laulaako satakieli? (WSOY 1984)
Aikuisille löytyy aiheesta paljonkin, esim.:
BENDT Ingela: Kun pieni lapsi kuolee (LK-kirjat 1999)
DYREGROV Atle: Sureva lapsi ja koulu (Vastapaino 1997)
DYREGROV Atle: Lapsen suru (Mannerheimin lastensuojeluliitto 1993)
Surun lintu: lapsi kysyy kuolemasta (Tyttöjen keskus 1988)
Surevan lapsen kanssa (SMS-tuotanto 2003)…
