Indus-kulttuurista on seuraavissa teoksissa:
- Whitehouse, Ruth: The first cities, 1977
(s. 116-161)
- Otavan suuri maailmanhistoria, osa 2
(s. 311 Asko Parpola: Indus-kulttuuri)
- Clark, Grahame: World prehistory: an outline, 1967
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ asiasanalla Indus-kulttuuri löytyivät seuraavat teokset:
- Tutkimuksen etulinjassa: Tieteen päivät, 1995
- Cichy Bodo: Architecture of the ancient civilizations in colour, 1966
- Maailmanhistorian pikkujättiläinen
Oulun yliopiston kirjastosta em. asiasanalla lisäksi myös:
Corpus of Indus seals and inscriptions
1. Collections of India, Hki, 1987
Corpus of Indus seals and inscriptions
2. Collections in Pakistan, Hki, 1991
Kirja on ilmestynyt vuonna 2004 ja näyttää siltä, ettei siitä vielä ole arvosteluja. Suomalaisen kirjakaupan internetsivuilla kirja on kyllä esitelty:
http://www.suomalainen.com/sk/
Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -sivusto esittelee suomalaisia nykykirjailijoita. Sieltä löytyy tietoa Tuula T. Matintuvastakin ja hänen kirjoistaan, mutta kysymääsi uusinta kirjaa ei vielä sieltäkään.
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=1472&lang=FI
Lohikaloja on 66 lajia. Suomen lohikalastoon kuuluu yksi haukilaji, yksi kuorelaji ja 13 lohien heimon lajia (lohi, taimen, nieriät, siiat, muikku ja harjus).
Suomen eläimet (osa 3) -kirjan mukaan lohikaloilla on kaikilla selvä yhteinen tuntomerkki: rasvaevä.
Tietoa krokotiileista löytyy varmasti parhaiten omasta lähikirjastostasi. Kysy kirjaston henkilökunnalta, missä tämän aiheen kirjat sijaitsevat. Jos kuitenkin haluat tietoa ja kuvia Internetin kautta, kokeile seuraavia linkkejä:
http://www.jap-publisher.com/galleria/krokotiilit.html
http://www.dundernews.com/vaarallinen/luonto_saltwater.shtml
http://crocodilian.com/
Valtiopäivämies on Suomen kielen perussanakirjan mukaan historiallinen termi, jolla tarkoitetaan säätyvaltiopäivien jäsentä. Säätyvaltiopäivät oli säätyjaon perusteella toiminut kansanedustuslaitos; Suomessa vuoteen 1906 toiminut nelisäätyinen eduskunta, jonka muodostivat aatelis-, pappis-, porvaris- ja talonpoikaissääty. Suurin ero kansanedustajan ja valtiopäivämiehen välillä oli kaiketi se, miten jäsenet oli valittu, ja keiden mandaatilla he toimivat. - Suosittelisin etenkin Jussi Teljon kirjaa Suomen valtioelämän murros 1905-1908, jossa kerrotaan viimeisistä säätyvaltiopäivistä ja ensimmäisestä eduskunnasta. Kaarlo Österbladhin kaksiosaisessa teoksessa Pappissääty Suomen valtiopäivillä 1809-1906, Sigurd Nordenstrengin viisiosaisessa…
Kysymänne teos on varmaankin Salomaa, Arvo: Lähetyssaarnaaja Yrjö Roiha: elämänvaiheet ja kirjeitä, Helsinki 1956. Teos on omakustanne ja löytyy Helsingistä Eduskunnan kirjastosta (mutta tarkkaa tilatietoa ei ole saatavana) sekä varmemmin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta, os. Hallituskatu 1, HKI, puh. (09)13123272. Kirja on tällä hetkellä siellä paikalla ja sen laina-aika on 28 vrk. Sijainti ilmoitetaan näin: S Kd.B1 ROIHA,YRJÖ Salomaa.
Voit tarjota kirjaasi kirjastoille. Yleisten kirjastojen yhteystiedot löytyvät kirjastot.fi-etusivun linkeistä. esim. osoitteesta:
http://www.kirjastot.fi.
Kirjastot maksavat teoksista, jotka ne haluavat hankkia, mutta myös lahjoituksia saadaan. Kaikkia lahjoitettujakaan teoksia ei voida ottaa vastaan, vaan aineistonhankinnasta vastaavat kirjastonhoitajat päättävät mitkä teokset sopivat kirjaston kokoelmiin.
Digitaalinen aineisto on määritelty julkaisussa "Kirjastopoliittisen ohjelma 2001-2004: työryhmän muistio", joka on julkaistu myös internetissä osoitteessa
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/linjauksia/kirpol09_3_2001… "Esitys kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi 2001-2004". Julkaisun lopussa on liiteosassa "Käsitteiden ja termien määrittelyä".
Dean Martinin tunnetuksi tekemä, Harry Warrenin säveltämä ja Jack Brooksin sanoittama That's Amore on julkaistu suomeksi nimellä Amore. Suomalaiset sanat on tehnyt Markku Salo.
Amoren on levyttänyt suomeksi ainakin Tuomari Nurmio, jonka levyltä Karaokekuningas ja kokoelmalta 20 hittiä se löytyy.
Kappaleen nuotit ja sekä englannin- että suomenkieliset sanat löytyvät myös teoksesta Suuri toivelaulukirja 15.
Voit etsiä kirjallisuutta esimerkiksi Kuntatiedon keskuksen kautta kuntaliiton kirjaston kirjatietokannasta (PrettyLib) internetosoitteessa
http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;145;30546;1042
Asiasanalistasta löydät asiasanat, joilla voi hakea. Mm. seuraavat kaksi teosta löytyivät asiasanoilla tilankäyttö: Raatikainen, Seppo: Tilojen hallinta, hoito ja käyttö kunnissa, Oulun yliopisto, 1996 ja Viinikka, Jarmo: Kuntien kiinteistötoimi muutoksessa, Suomen kuntaliitto, 1996.
Aivan uutta aineistoa ei löytynyt, mutta voit etsiä aihealueesi liittyvillä muilla asiasanoilla lisää. Myös vapaatekstihaku on mahdollinen.
Asiasanoja, joita voit käyttää ovat esim. kunnat,kunta-ala, tilat, tilankäyttö, kiinteistöhallinto, kiinteistönhoito…
ADD on tarkkaavaisuushäiriö (lyhenne tulee sanoista Attention Deficit Disorder). Web Facta –verkkotietosanakirja sanoo näin: ”lapsen on vaikea keskittyä ja kiinnittää huomio yksityiskohtiin. Häiriö tulee ilmi huolimattomuutena koulussa tai muissa askareissa. Lapsen on myös vaikea keskittyä kuuntelemaan muiden puhetta tai seurata ohjeita ja toimia järjestelmällisesti. Jos oireena on lisäksi ylivilkkautta, puhutaan ADHD-nimisestä tarkkaavaisuushäiriöstä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder). Hoitona käytetään mm. keskittymisharjoituksia ja oppimisterapiaa.
ADD:stä ja muista tarkkaavaisuushäiriöistä on kirjoitettu kirjoja, mm. Itsenäistyvä nuori ja AD/HD ja AD/HD nuorilla ja aikuisilla.
Esim. näiltä internetsivuilta löytyy lisätietoa:…
Olisiko kyseessä Jorma Kurvisen kirjasarja Susikoira Roi? Siitä on tehty myös televisiosarja, https://areena.yle.fi/1-4412122. Toinen koirasarja televisiossa on itävaltalainen Poliisikoira Rex, https://www.nelonen.fi/ohjelmat/poliisikoira-rex, löysin myös Kommissar Rex-nimisen kirjasarjan, mutten suomennosta siitä. Lisäksi on olemassa Joyce Strangerin kirja Paimenkoira Rex, jonka tarina sijoittuu Skotlantiin ja kirja on ilmestynyt suomeksi 1969. Tämä on yksittäinen kirja, ei sarja.
Harjunpää ja pahan pappi kirjan on kirjoittanut Matti Yrjänä Joensuu. Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa HelMet-aineistohausta osoitteessa http://www.helmet.fi
Matti Yrjänä Joensuusta saat tietoa esimerkiksi Sanojen aika -tietokannasta ( http://kirjailijat.kirjastot.fi/ ) tai vaikkapa seuraavista kirjoista:
Haasio, Ari
Kotimaisia dekkarikirjailijoita
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001
ISBN 951-692-507-3 (sid)
Kotimaisia nykykertojia / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 1997
ISBN 951-692-397-6 (sid)
Howard Blaken säveltämän Walking in the air -kappaleen sanat ja nuotit löytyvät mm. seuraavista teoksista:
Suuri toivelaulukirja 17 (sanat, kosketinsoitin, sointumerkit), 2003, luokka 78.312
Bumber book for easy lead guitar solos (sanat, kitara nuottina ja tabulatuurina, sointumerkit), 1988, luokka 78.89
Blake, Howard: Walking in the air : theme from "The Snowman" (sanat, melodia, kosketinsoitin, sointumerkit), 1983,luokka 78.355
Teosten saatavuuden Tampereen kaupunginkirjaston eri toimipisteistä voit tarkistaa verkkokirjastostamme osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ tai tiedustelemalla suoraan kirjastosta.
Kappaleen sanat löytyvät myös internetistä, esim. osoitteesta http://www.aquamarine.nu/lyrics/af/snowman82.html
Aleksandrian kirjaston historiasta on teoksissa:
- Casson, Lionel: Libraries in the ancient world
- Durant, Will: Kreikan kulttuuri.
Pelkästään Aleksandrian kirjastoa käsittelevät seuraavat:
- Blum, Rudolf: Kallimachos the Alexandrian library and the origins of bibliography, 1991 sekä
- El-Abbadi, Mostafa: Life and fate of the ancient library of Alexandria, 1990.
Edellämainitut ovat esim. Oulun yliopiston kirjastossa http://finna.fi
Artikkeli Öhrnberg Kaj: Aleksandrian kirjastot ja arabit, Bibliophilos, 2002:4, s. 7-13. Artikkeli on myös netissä http://www.tsv.fi/ttapaht/015/ohrnberg.htm .
Etätietopalvelussa on aiemmin kysytty kirjaston historiasta. Tämä vastaus löytyy arkistosta http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp?id=9267…
Runon, joka alkaa "Tein lasinkuultavan laulun", on kirjoittanut P. Mustapää. Runo on nimeltään "Laulu" ja se ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa "Koiruoho, ruusunkukka" 1947.
Tiedustelin asiaa Manga- ja animeyhdistyksen sihteeriltä Anne Laaksolta.
Hän suositteli sopiviksi aloitussarjoiksi Rumiko Takahashin sarjoja, Ranma 1/2 on suomennettukin. Romantiikasta Oh my Goddess -sarja käännetään pian. Enemmän action-puolelta voisi mainita jo suomennetun Dragon Ballin ja pian suomennettavan hieman koomisen One Piece -sarjan. Fluffysta voisi mainita esimerkkinä Fruit Basket –sarjan, jota ei ole saatavilla suomen kielellä.
Kaikkia yllämainittuja on saatavilla kirjastosta. Kysymääsi Pitaten–sarjaa ei vielä saa kirjastoista.
Japanilaisia sarjakuvia ei julkaista värillisinä.
Lisätietoja voit saada http://www.animeunioni.org
Hei,
kyseessä lienee Shakespearen komedia "As you like it", joka on suomennettu nimellä "Kuten haluatte".
Kyseisen otteen voi lukea kokonaisuudessaan esim.
internet-osoitteessa:
http://wwwedu.oulu.fi/sampo/98-99/ktl/appro/persoona/persoona.html
