Esine- sanaa käytetään eri yhteyksissä eri tavoin.
Nykysuomen sanakirjan (WSOY, 1980) mukaan esine on aineellinen tosiolio tai määrätarkoitukseen käytetty valmiste, kalu, kapine, tavara tai väline. Kirjan esimerkeissä esine on aina melko pienikokoinen; jos esineen pituus ylittää 7,8 m., se rahditetaan rautateillä pitkänä esineenä (tämä oli ainoa esineen kokoon liittyvä viittaus lähdeaineistossa). Synonyymisanaston (WSOY, 1990) mukaan esine on 1. kalu, kapine, tavara, väline 2. kohde, objekti. Näiden rinnastusten perusteella esine voi olla joko pieni tai suuri, joten nostokurjestakin voisi puhua esineenä.
Esine- ja ympäristöoikeden kannalta esineitä ovat mm. alukset, ilma-alukset sekä ajoneuvot.
Julkisia esineitä ovat esim. valtion…
Tekijänoikeudet koskevat myös internetissä olevaa aineistoa. Tekijänoikeuksista saa tarkempaa tietoa tekijänoikeusjärjestö Kopiostosta www.kopiosto.fi
Sivuilla on mm. esite Digitaalitekniikka & tekijänoikeudet http://www.kopiosto.fi/easydata/customers/kopiosto/files/Esitteet/digie…
Myös Opetusministeriön internet-sivuille on koottu tietoa tekijänoikeuksista. http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi
Komiteanmietinnöt (+ muuta asiaan liittyvää materiaalia) löytyy Eduskunnan Selma tietokannasta. Kannattaa käyttää asiasanahakua arkistot. Myös sanahaulla Valtionarkisto voi hakea.
http://www.eduskunta.fi/kirjasto/
Myös painetut komiteamietintöluettelot 1859-1994 löytyvät Eduskunnan kirjastosta.
Komiteanmietinnöt ovat kokoelmissamme ja lainattavissa.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista sekä muista Suomen kirjastoista ei valitettavasti löytynyt juuri lainkaan Christoph Heinin kirjallisuutta käsittelevää aineistoa, esim. tutkimuksia. Helsingin yliopiston kirjastosta http://finna.fi löytyivät seuraavat 2 julkaisua:
Vancea, Georgeta:
Der narrative Diskurs in Christoph Heins "Der fremde Freund". Uppsala : Uppsala universitet, 1993.
Sijainti: Yliopiston kirjasto, Pääkirjasto (Unionink. 36, puh. 19123196)
Bonner, Witold:
Ein Bild, mir unreichbar? : zur Analyse der Metaphern in Christoph Heins Novelle "Der fremde Freund". Helsinki : Helsingin yliopisto, 1991. Pro gradu, Germaaninen filologia.
Sijainti: Hum tdk kirjasto Metsätalo opinnäyt., ei kotilainaan
Mutta kaukolainaksi on mahdollista tilata…
Musiikin vaikutus mielenterveyteen –aiheesta löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Lehtonen, Kimmo. Musiikki, kieli ja kommunikaatio : mietteitä musiikista ja musiikkiterapiasta.. Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto, 1996 (Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen laitoksen julkaisusarja. A).
Seniori- ja vanhustyö arjen kulttuurissa. Toim. Marjatta Marin & Sinikka Hakonen. Jyväskylä. PS-kustannus, 2003.
Musiikkiterapian monet kasvot. Toim. Jaakko Erkkilä & Kimmo Lehtonen. [Jyväskylä] : [Suomen musiikkiterapiayhdistys], 1999. Suomen musiikkiterapiayhdistyksen 25-vuotisjuhlajulkaisu.
Musiikki terveyden edistäjänä. Toim. Kimmo Lehtonen. Porvoo ; Hki ; Juva : WSOY, 1989. (Sairaanhoitajien koulutussäätiön julkaisu).
Kaskinen, Mirja.…
Tilastokeskus on 22.2. antanut tiedotteen, jonka mukaan työttömyysaste oli tammikuussa 9,8 %. Tieto näkyy tilastokeskuksen etusivulla osoitteessa
http://www.stat.fi. Samasta kohdasta on linkki itse tiedotteeseen.
Kirjastokorvaus on puhekielen ilmaisu apurahoille, joita maksetaan erillisen lain nojalla kirjailijoille, kääntäjille, säveltäjille ja sovittajille korvauksena siitä, että heidän teoksiaan on yleisissä kirjastoissa lainattavana.
Kirjastokorvauksista löydät tietoa aiemmasta samaa asiaa käsittelevästä kysymyksestä (ks. http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp?id=14748&arkisto=tr… ) sekä Taiteen keskustoimikunnan sivuilta http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp? Kirjallisuuden apurahat löytyvät yläpalkin kohdasta Kirjallisuus > Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahat. Säveltaiteen apurahat löytyvät kohdasta Säveltaide > Säveltaiteen kirjastoapurahat ja avustukset. Noilta sivuilta löytyy siis tarkempaa…
Geoffrey Huntingtonista löytyy hienoja nettisivuja, mm. osoitteessa www.ravenscliff.com., valitettavasti vain englanniksi.
Suomeksi löytyy lyhyt esittely osoittesta http://pandora.lib.hel.fi/lastensivut/nuortenfantasia.shtml. Hieman pidempi arvio löytyy osoittesta http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=5196. Keskustelua löydät osoitteesta http://chat.yle.fi/ylex/ubbthreads/showflat.php?Cat=&Number=1288617&Mai…. Voit kokeilla myös fantasia-aiheista sivustoa osoitteessa www.risingshadow.net.
Lyhyt esittely löytyy myös WSOY:n sivuilta osoittesta
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=product&isbn=951-0-27201-9.
Fantasiakirjallisuuden arvosteluja löytyy myös lehdistä, mm. Portti, Tähtivaeltaja, Legolas.
Suomenkieliset sivut löytyvät…
Philip C. McGrawlta ei ole toistaiseksi suomennettu muita kirjoja kuin mainitsemasi. Hänen kirjoittamiaan teoksia löytyy kyllä pääkaupunkiseudulta ruotsin kielellä. Kaukolainaamalla teoksia oman lähikirjaston kautta esim. Ruotsista on mahdollista lainata vielä useampi ruotsinkielinen teos. Tällä hetkellä kirjastoon ei ole tulossa häneltä muita suomenkielisiä teoksia. WSOY:n kirjakaupassa tiedettiin kertoa, että WSOY ei ole suomentamassa lisää hänen teoksiaan tänä keväänä. Ensi syksyn käännöksistä tiedetään WSOY:llä maaliskuun lopulla.
Tietotekniikan sanastoja on julkaistu suomeksi useita. Ohessa neljä uutta tai uudehkoa teosta, joita on saatavana pääkaupunkiseudun kirjastoista:
Jaakohuhta, Hannu: PC-sanakirja
[Helsinki] : Edita, IT Press, 2004.
Järvinen, Petteri: Nörttisanakirja
Helsinki : WSOY, 2004.
Järvinen, Petteri: IT-tietosanakirja
Jyväskylä : Docendo, 2003 (Porvoo : WS Bookwell)
Jaakohuhta, Hannu: Suuri tietotekniikan tietosanakirja
Helsinki : Suomen atk-kustannus, 1999.
Olisikohan kyseessä Cornelia Funken kirja Mustesydän. Siinähän juuri isällä on tällainen kyky, ja hänen ääneenlukemansa tarinan henkilöt alkavat elää ja uhkaavat pian koko perhettä. Tyttärellä osoittautuu olevan sama tämä sama kyky. Kirja on ilmestynyt viime syksynä. Saatavuus pääkaupunkiseudun kirjastossa, ks. www.helmet.fi
Tiehallinnon sivulta löytyy välimatkataulukot Suomen eri paikkakuntien mukaan.
Osoite on http://alk.tiehallinto.fi/www2/valimatkat/index.htm
Nurmeksen ja Tampereen välimatka on 419 km.
Tällä hetkellä varatuin kirja lienee Dan Brownin Da Vinci -koodi. Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-järjestelmän varatuimmasta aineistosta julkaistaan lista n. kerran kuukaudessa Helsingin kaupunginkirjaston www-sivuilla (www.lib.hel.fi > kirjasto-info > lukeminen). Tarkka osoite on:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1643
Kyseessä on ilmeisesti kasvi, joka suomeksi on ruusumyrtti (Leptospermum). Ruotsin kielellä sana manuka esiintyy Suomen säädöskokoelmassa (Finlands författningssamling, kauppa ja teollisuusministeriön asetus (förordning) 447 / 2003, joka käsittelee hunajan koostumusta. Vastaavassa suomenkielisessä tekstissä puhutaan ruusumyrtistä.
Ruotsinkielisen säädöskokoelman linkki http://www.finlex.fi/sv/laki/kokoelma/2003/20030075.pdf ja suomenkielinen teksti löytyy kohdasta http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2003/20030075.pdf.
Kasvikirjoista löytyy tietoa erikseen myrteistä.
Googlesta hakusanalla ruusumyrtti tulee viitteitä ja keskustelupalstalla (http://www.puutarha.net) löytyy pari kommenttia ruusumyrtistä.
Torniolaisia kirjailijoita ovat mm. Valde Aho,Martta Haatainen, Pekka Jaatinen, Allan Jokinen, Mirjam Kälkäjä, Teo Sorri, A W Yrjänä.Mikko Myllylahti on kotosiin Torniosta. Vuonna 1993 ilm. kirjoittaja-antologiasta Uuvanan lumivalkea laulu löytyy lisää kirjoittajia, samoin tältä sivulta:
http://www.tornio.fi/kirjasto/tlaakso/kirja/hakemist.htm
Torniota käsittelevää: Valde Aho: Väylältä Kiveliöön 1997, Mirjam Kälkäjä: Umpistaival la muita novelleja 1989, Kauko Röyhkä: Magneetti 1987, Teo Sorri: Nuuskakairan tarinoita 1 1990 ja osa 2 1991, Taavetti ja Koljatti 1996.
Torniolaisista muisteltua tai torniolaisia muistekijoita; Matti ja Maija Juntti, Mikko Jurvela, Pentti Kehusmaa, Esko Pylkkö, Gunnar Wasastjerna.
Näistä kertovia teoksia…
Helsingin kaupunginmuseon Internet-sivuilla on verkkonäyttely Aurora Karamzinista. Sivuilta löytyy tietoa mm. hänen elämänvaiheistaan:
http://www.helsinki.fi/hum/tthanke/digiv/digiv2/aurora/
Kyllä maanpuolustuskorkeakoulun kandidaatin/maisterin tutkinto vastaa Suomen muissa yliopistoissa suoritettuja kand/maisterin tutkintoja. Kyseessä on ylempi korkeakoulututkinto.
Tietoa asiasta löytyy esim. Kepan sivuilta:
http://www.kepa.fi/toiminta/
Siellä on mm. hyvä artikkeli: Lapsityövoiman käyttö/ Päivi Mattila (Kehitystyön palvelukeskuksen kehityspoliittiset tietolehtiset, no. 10)
http://www.kepa.fi/teemat/tietolehtiset/pdf/010_lapsityo.pdf
Myös ulkoasiainministeriön sivuilta löytyy tietoa;
http://global.finland.fi/, samoin Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen sivuilta:
http://www.sask.fi/
Eduskunnan kirjaston Selma-tietokannasta löytyy yleisempää kirjallisuutta. Mainittakoon, että Eduskunnan kirjasto on ILO.N tallekirjasto ja saa ILO:n julkaisut automaattisesti
http://www.eduskunta.fi/kirjasto/
esim. ILOn julkaisu : Eliminating the worst forms of child labour (Handbook for parliamentarians no. 3/…
