Internetistä löytyi kaksi vähän toisistaan poikkeavaa tietoa. Landings.com -sivuston mukaan Frankfurtin kansainvälisen lentokentän kiitoradan maksimipituus on 4050 m http://www8.landings.com/cgi-bin/nph-search_apt?airport=EDDF
Wikipedian mukaan pituus on 4000 m
http://en.wikipedia.org/wiki/Frankfurt_International_Airport
Turun kaupunginkirjaston valikoimissa on suomenkielinen teos Hieroglyfikirja (2003), jonka sivulla 69 neuvotaan oman nimen kirjoittaminen egyptiläisin hieroglyfein. Suosittelen myös englanninkielistä teosta Handbook of scripts and alphabets (1997), joka sisältää tietoa 39 eri kielen merkkijärjestelmistä, mm. kiinan ja japanin.
Suomen eläinlääkäreiden nimikirjan (2000) mukaan Mikael Ilves on syntynyt v. 1938 ja hänen isänsä on Väinö Armas Ilves ja äitinsä Margit Alexandra Fagerlund.
Katarina Ilves (1903-1984) on Jean Sibeliuksen tytär. Hän meni naimisiin 30.8.1924 varatuomari Eero Ilmari Ilveksen (v:een 1906 Nyman) kanssa. Vuoden 1954 Kuka kukin on mukaan Eero ja Katarina Ilveksen lapset ovat Merike (synt. 1925) ja Jan (synt.1927).
Näiden lähdeteosten perusteella ei voi sanoa mitään varmaa Mikael Ilveksen yhteydestä Sibelius-sukuun.
Oheisessa Sibelius-sivustossa on tietoa Katarinasta
http://www.sibelius.fi/suomi/ainola/ainolan_asukkaat_katarina_ilves.html
Ohessa tietoa mm. Merike Ilveksestä
http://www.sibelius.fi/suomi/ainola/muistoja_puolisoita_lastenlapsia.ht……
Työterveyslaitoksen tietopalvelukeskuksen tietokannoista ei löytynyt aineistoa jääkiekkoilijoiden vammoista, mutta tehtyäni tiedonhaun Googlella sain hakusanalla jääkiekkovammat vastaukseksi 60 sivustoa, joilla on paljonkin materiaalia vammoista. Esimerkiksi Likesin sivuille on koottu tutkimusprojektin "Jääkiekkotapaturmat Suomessa. Seurantatutkimus jääkiekkovammojen esiintyvyydestä, syntymekanismeista, hoidosta ja ehkäisystä" 25 julkaisua ko. aiheesta. Sivun osoite on:
http://www.likes.fi/fi/tutkimus/jaakiekko.html
Sivulta löytyvät mm. seuraavat viitteet:
Mölsä J, Taimela S, Kujala U: Jääkiekkovammoja voidaan vähentää. Valmennus & Kunto 2: 1994.
Mölsä J, Kujala UM, Näsman O, Taimela S: Knee injuries in ice hockey. 3rd Scandinavian…
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on muutama kirja papukaijoihin kuuluvista kakaduista. Ne ovat Risa Teitlerin Taming and traning cockatiels (1988) ja John Cobornin Cockatiels as a new pet (1990). Molemmat kuuluvat Espoon kaupunginkirjaston kokoelmiin.
Papukaijoja yleensä käsittelevissä kirjoista voi myös löytyä tietoa kakaduista. Esimerkiksi näistä voisi olla hyötyä: Guide to the well-behaved parrot / Mattie Sue Athan; Aschenborn, Keeping and breeding parrots; Parrotlopaedia : a complete guide to parrot care / Annette De Saulles and Neil Forbes; Parrots : the illustrated identifier to over 70 species / Sharmila Choudhury and Adam White. Saat niistä luettelon pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-tietokannasta (www.helmet.fi) kirjoittamalla…
Viestijoukkojen toimintaa talvi- ja jatkosodassa käsittelee
laajasti Suomen sotilasviestitoimikunnan historia - vaino-
valkeista valokaapeliin (1993. Myös Seppo Uron toimittama
Suomen sodat viestimiehen silmin - Veteraanien kertomaa
viestitoiminnasta Suomen sodissa 1939-45 (2004) antaa moni-
puolisen kuvan viestimiesten tehtävistä. Kannattaa tutustua myös kirjoihin K. J. Mikola Sodan- ja rauhanaikainen viestitoiminta Suomessa (1980) ja Suomen sota 1941-1945:10 ss. 337-386 (1961).
Muita talvi- ja jatkosodan aikaista tiedustelupalvelua
käsitteleviä kirjoja voi etsiä Kuopion kaupunginkirjaston
aineistotietokannasta osoitteesta http://kirjasto.kuopio.fi/
esim. hakusanalla tiedustelu ja talvisota.
Unto Seppäsen näköispatsas paljastettiin 30.10.1960. Pronssisen 2,7 m korkean (jalusta 0,6 m) patsaan on tehnyt kuvanveistäjä Viljo Savikurki. Henkilöhahmon vieressä olevasta esineestä ei löytynyt painetttua tietoa.
"Suulliset" lähteet kertovat esineen esittävän kannelta. Kirjailija Unto Seppänen oli kotoisin Karjalan Kannakselta, Kanneljärven Liikolan kylästä. Kannel voisi symboloida kotipaikkaa, sekä kirjailijan "sananhelinää".
Kuva patsaasta löytyy esim. kirjasta Suomen muistomerkit osa 8, Kymi.
Vuodesta 1980 lähtien patsas on lakitettu vapun kunniaksi Kouvolan kieltenopiskelijoiden toimesta.
Oulun kaupunginkirjastossa on Lonely planet -sarjan Brazil vuosilta 1998 ja 2005. Teoksen saatavuus selviää aineistotietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 . Muita Brasilian matkaoppaita voi etsiä Introsta valitsemalla hakukenttään kaksi asiasana-hakuehtoa ja termeiksi matkaoppaat Brasilia.
Turun kaupunginkirjastossa on säilytetty joitakin kotiin, muotiin, käsitöihin ja terveyteen liittyviä aikakauslehtiä. Niitä voi etsiä lehden nimellä kirjaston kokoelmatietokanta Ainosta.
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1127800378
Kattavimmin, täydellisinä vuosikertoina, on säilytetty Kotiliesi-lehtiä, ja esim. Muoti + kauneus ja Suuri käsityökerho -lehdistä on joitakin numeroita myös 1970-luvulta. Sen sijaan mainitsemiasi Kaks' plus ja Kauneus ja terveys -lehtien 1970-luvun numeroita ei meillä ole varastoitu. Niitä voi kysyä esim. Turun yliopiston kirjastosta.
Lehtiä voit kysyä pääkirjaston aikuistenosaston tai käsikirjaston neuvonnasta. Niitä haetaan pyynnöstä lehtivarastosta. Ennen klo 16 pyydetyt lehdet saa…
Koska käyttäjiä on paljon, on oikeudenmukaista, että saa varata vain yhden ajan kerrallaan. Näin useampi halukas pääsee koneelle, kun tarvitsee sitä. Osoiteesta:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1567 lisää tietoa
asiasta.
Mitä todennäköisimmin tarkoitatte Ezra Poundin runoa, josta seuraaavassa ote:
"And the days are not full enough
And the nights are not full enough
And life slips by like a field mouse
Not shaking the grass"
Suomeksi runo löytyy Tuomas Anhavan käätämänä kirjassa Pound, Ezra : Personae : valikoima runoja vuosilta 1908-1919 (1976), s. 58.
"Eivätkä päivät ole kyllin täydet
eivätkä yöt ole kyllin täydet
ja elämä luikahtaa ohi kuin peltohiiri
ruohon värähtämättä"
Varsinaisia "nettikirjoja" eläinten/koirien sairauksista ei Internetistä juurikaan löydy, mutta sensijaan kylläkin runsaasti sivu(sto)ja ja artikkeleita. Koirista ja niiden sairauksista löytyy useita niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin ylläpitämiä sivustoja. Tässä niistä muutamia:
http://www.vetcare.fi/index.php?id=75
http://www.elainsairaalanystavat.com/kysy/index.asp
- kysymyksiä ja vastauksia
http://koti.mbnet.fi/tsaikkon/elainlaakarinet/
http://www.htk.fi/public/ppu/silmasairaudet.htm
http://www.htk.fi/public/ppu/Selkasairaudet.htm
http://www.tunturisusi.com/koiralinkit/artikkelit.html
http://www.dlc.fi/~mattiera/terve.html
http://www.pelastetaankoirat.com/faktat_sairaudet.htm
Lisäksi eri rotuyhdistyksillä on omat…
SFS 6000 - viitestandardit / [valmistellut: SESKO]
Helsinki : Suomen standardisoimisliitto, 2003
löytyy Pasilan kirjastosta, tarkista saatavuus osoitteesta http://www.helmet.fi
Kaikki SFS standardit löytyvät Suomen standardisoimisliiton tietojen mukaan myös näistä kirjastoista
Espoo
Teknillisen Korkeakoulun pääkirjasto
Otaniementie 9
02150 ESPOO
Helsinki
Helsingin Yliopiston kirjasto
Unioninkatu 36
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
Suomen standardisoimisliiton kirjastossa ovat kaikki standardit:
SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS
Kirjasto/Tietopalvelu
PL 116, 00241 HELSINKI (Maistraatinportti 2)
Puh. (09) 1499 3455 Faksi (09) 146 4914
Numerot aakkostetaan ennen kirjaimia Standardin SFS 4600 mukaan.
Lisätietoa
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/abc.html
Standardin mukainen aakkostus - numerot ennen kirjaimia näkyy olevan ainakin pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet tietokannassa ja puhelinluetteloissa.
Annika Thor on ruotsalainen kirjailija, dramaturgi, käsikirjoittaja ja kirjastonhoitaja. Hän on syntynyt 2.7.1950 Göteborgissa.
Thor on saanut useita palkintoja teoksistaan.
1997 August-palkinto kirjasta Sanning eller konsekvens (Totuus vai tehtävä, Tammi 2000)
2000 Astrid Lindgren- palkinto
1999 Nils Holgersson- palkinto.
Hänen tuotannostaan on ilmestynyt suomeksi:
Totuus vai tehtävä, 2000
Saari meren keskellä 2001
Lumpeenkukkalampi 2002
Meren syvyyksissä 2004
Enemmän tietoa kirjailijasta saat esim. nettiosoitteesta:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Annika_Thor
Merkittävimpiä kehityspsykologian teorioita on käsitelty mm. seuraavissa teoksissa:
Kuusi teoriaa lapsen kehityksestä, 1997, 2. p. [2002].
Varhaiskasvatuksen teoriasuuntauksia, 2001.
Näkökulmia kehityspsykologiaan : Kehitys kontekstissaan, 1995.
Saarinen, Pirkko: Kasvatuspsykologian kysymyksiä, 1989.
Kasvu, kehitys ja koulutettavuus, osa 2 : Psykologia, 1987.
Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta löytyvät myös mm. seuraavat kehityspsykologiaa käsittelevät lukion oppikirjat:
Persoona 2 : Kehityspsykologia, 3. uud. p. 2005 (ISBN 951-37-4362-4).
Psykologia : 2 : Kehittyvä ihminen, 2000 (ISBN 951-0-22476-6).
Psykologian perusteet : Kehittyvä ihminen, 1994 (ISBN 951-1-12921-X).
Tarkista kirjojen saatavuus Hämeenlinnan kaupunginkirjaston…
