Mitään Stephen Fryn teoksia ei löydy suomen kielellä.
Tiedustelemasi "A bit of Fry and Laurie" löytyy ainoastaan Helsingin kaupunginkirjastosta, mutta ko. puheäänite on tällä hetkellä korjattavana.
http://www.helmet.fi/search*fin/afry%2C+stephen/afry+stephen/1%2C3%2C40…
Hei!
Löysin kaksi Pariisia esittelevää videota:
"Pariisi"; juontajana Folke West
"Romantiikan Ranska : Pariisi ja Loiren laakso"
Toivottavasti näistä olisi apua.
Nimikirjat ovat Porin kaupunginkirjastossa luokassa 88.29038. Nimien selityksiä on mm. seuraavissa teoksissa:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja sekä Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Web-Origosta http://weborigo.pori.fi
Kirjastonhoitaja yrittäisi ehkä jäljittää Frans Oskar Virtasen elämänvaiheita näin:
-Retkeilylautakuntaa koskevat asiapaperit on tallennettu Kansallisarkistoon.
-Vanhoista retkeilyalan vuosikirjoista yms. tiedetään mahdollisesti Suomen Retkeilymajajärjestössä. Suomen retkeilymajajärjestön vuosikirjoista vanhin on vuodelta 1939. Retkeilymajajärjestön yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.srmnet.org/
F.O.Virtasen panoksesta kuorotoimintaan voi kysyä Sulasolista, Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto r.y:stä. Heidän kotisivuiltaan löytyy myös hyvä linkkiluettelo muihin musiikkialan tiedonlähteisiin. Osoite on http://www.sulasol.fi/
Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarasto toimii pääkirjastossa Itä-Pasilassa.
Suurin osa kirjavaraston aineistosta on lainattavissa. Muita, käsikirjastoon kuuluvia julkaisuja voi käyttää pääkirjaston lukusalissa. Kaupunginkirjaston kaikki toimipisteet välittävät varastosta lainoja asiakkailleen.
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2774
Etsin Sissi-elokuvia Suomen yleisten kirjastojen aineistotietokannoista, mutta löytänyt yhtään. Myöskään Elokuva-arkiston kirjastosta en niitä löytänyt. Kyseessähän oli elokuvien sarja, mikäli oikein muistan. Yleisradiolla on Tallennepalvelu, mutta voi olla, että he eivät lainaa yksityisille. Ylellä on myös Yle-shop sekä Lasipalatsissa että Pasilassa Ylen Pajassa, joissa on myös äänitteitä myytävänä. Videovuokraamoilla saattaa kyseistä elokuvaa olla, kannattaa tiedustella erityisesti Filmifriikki- ja Pieni leffapaikka-vuokraamoista.
Oheisessa linkissä voi verrata rahojen arvoja eri vuosina: http://www.nordea.fi/sitemod/default/widecarea.aspx?PID=702534. Sieltä selviää, että 250.000 mk vuonna 1949 olisi vuonna 1949 42046,98 € ja vuonna 2004 54.000 mk eli 9082,15 €. Luvut tulee laittaa laatikoihin ilman pisteitä.
Netistä ei näytä löytyvän mitään yksittäistä sivustoa, johon olisi koottu suomalaisten iskelmien sanoituksia. Artistien tai yksityishenkilöiden kotisivuilta voi löytää sanoituksia, joskin jälkimmäisessä tapauksessa sanat eivät välttämättä ole aina aivan oikeassa muodossa. Tietyn kappaleen voi siis parhaiten löytää sen nimen tai sanoituksen osan avulla jollakin hakukoneella, esim. googlella.
Osoitteesta http://www.laulut.fi/ löytyy maksullinen palvelu, josta voi tilata laulunsanoja pdf-tiedostona. Tarkemmat tilaus- ja toimitusehdot löydät palvelun etusivulta.
Kirjastosta löytyy paljon erilaisia iskelmälaulukirjoja ja -nuottikokoelmia. Pirkanmaan kirjastojen PIKI-verkkokirjaston (http://kirjasto.tampere.fi/Piki?/) avulla kappaleita voi hakea…
Suomen sodan etenemistä ja joukkojen sijaintia kuvataan aika tarkasti vanhemmissa tutkimuksissa, erityisesti Danielson, Suomen sota ja Suomen sotilaat vuosina 1808-1809. Helsingissä 1896. Teoksessa mainitaan, että joukko-osastoja Ruotsissa sijaitsi mm. Hernösandissa ja Uumajassa. Tietoa sodasta yleisemmin löytyy myös teoksista Gripenberg, G.A., Suomen sota 1808-1809. Otava 1908 ja Persson, Anders, Suomen sodan unohdetut sankarit, Otava 1988.
Suomen Sota-arkiston sivuilla annetaan tietoa henkilöhistorian lähteiden tutkimuksesta, http://www.sota-arkisto.fi/inet/henkilohistoria.htm#ruotsinvalta . Siellä kerrotaan, että lähteitä ennen vuotta 1812 voi tiedustella Suomen kansallisarkistosta, http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/ .
Suomalaisten kirjastojen yhteistä digitointitoimintaa koordinoi Suomen kansalliskirjasto, http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/dimiko/index.htm . Vastikään on luotu eKam-kumppanuusryhmä kirjastojen, arkistojen ja museoiden digitointiyhteistyön edistämiseksi, http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/dimiko/eKAM.htm . Sinun kannattaa tiedustella aiheesta lisätietoa Suomen kansalliskirjastosta.
Tiedon ja informaation määritelmät löydät esim. osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieto
Teoksessa Atk-sanakirja / Tietotekniikan liitto ry:n sanastotoimikunta, 12. uud. p. Helsinki : Talentum, 2003 määritellään tieto seuraavasti: ”Asia ihmisen vastaanottamana ja ymmärtämänä (informaatio) tai konkreettisessa esitysmuodossa ilmaistuna (data). Tieto sisältää myös merkitykset tietämys, sanoma ja tiedustelu”.
Informaatio määritellään samaisessa lähteessä datan ihmiselle tuottamaksi mielteeksi tai merkitykseksi.
Tietojenkäsittely puolestaan on ”Tietoihin kohdistuvan toimituksen kuten laskutoimituksen, muuntamisen, yhdistelyn, valinnan tai uudelleen järjestämisen, tai tällaisten toimitusten sarjan suorittaminen tulosten saamiseksi”.…
Lehti on tallella ja se on varattuna teidän nimellänne pääkirjaston aikuistenosaston lainaustoimistossa. Lehteä pidetään varattuna viisi päivää ja sen jälkeen se palautetaan takaisin lehtihyllyyn.
Olettamuksesi osottautui oikeaksi: Li Po, "hyvin epätyypillinen kiinalainen: renttu, murhamies, ikuisesti levoton sielu" on epäilemättä juuri se kiinalainen, jota etsit. Hänen runonsa heijastavat "rajua elämäniloa ja hengen vapautta".
TEOS: Taivaanrantaan pitkä matka : Li Pon runoutta / [suomentanut] Pertti Nieminen, Helsingissä : Otava, 1992.
Japanin kirjallisuudesta löytyy Santokan teos Vastapäätä kapakka Kai Niemisen suomentamana, Helsinki, Basam Books, 2002.
Persian kirjallisuuden klassikko matemaatikko ja tiedemies Omar Khaijam (1048-1131) on myös kirjoittanut filosofisia runoja viinistä, esim. Viisaan viini (suomentanut Toivo Lyy) Porvoo : Hki : WSOY, 1975 sekä Malja ja mennyt maine, suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila.…
Aleksis Kiven runo Lapsi; myös nimellä Pieni matkamies, Edellisen toisinto; on käännetty englanniksi nimellä The Little Traveller. Runo löytyy kirjasta Kivi, Aleksis: Odes; selected and translated with an introduction by Keith Bosley (Finnish Literature Society 1994).
Seuraavat suomalaisten kirjoittamat teokset on käännetty arabiaksi:
Kalevala (1991)
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä (1983)
Matti Klingen Katsaus Suomen historiaan (1989)
Aarni Krohnin Jaakko Ilkka (1980)
Veijo Meren Manillaköysi (1982)
Lauri Simonsuuren (toim.) Myytillisiä tarinoita (2004)
Yrjö Varpion Pohjantähden maa (2004)
Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen (1955) ja Vieras mies tuli taloon (1956)
Tietoja käännöksistä voi itsekin etsiä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen ylläpitämästä käännöstietokannasta, jonka löytää täältä:
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Kysymyksessä on varmaankin Pertti Koskimiehen aivan uusi lintukirja, jossa kiinnitetään erityistä huomiota lajien yhtäläisyyksiin ja eroavaisuuksiin. Teos: Suomen lintuopas / Pertti Koskimies ; valokuvat: Tomi Muukkonen ja Markus Varesvuo ; piirrokset: Jari Kostet ; [kartat ja graafit: Anja Jelonen], Helsinki : WSOY, 2005.
Myös Lasse J. Laineen teoksessa Suomalainen lintuopas, [Helsinki] : WSOY, 2004, 9. uudistettu painos, on kiinnitetty erityishuomiota lajien erehdyttäviin yhtäläisyyksiin.
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy suffragettilauluja kokoelmasta: Here's to the women : 100 songs for and about American women (1987, ISBN 0-8156-0209-X). Muita naislaulukokoelmia ovat esim. Merja Hurrin toimittama Naislaulukirja, (1985, ISBN 951-95603-5-1) ja ruotsalainen Kvinnosångboken (1983, ISBN 91-7638-019-X). Saatavuustiedot ovat nähtävissä HelMet-tietokannassa osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin Mahdollisesti Suomessa ei ole syntynyt varsinaisia omia naisten äänioikeuslauluja, koska alun perin työväenliikkeen piirissä tavoiteltiin yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta ja vaatimusten taakse tarvittiin naistenkin joukkovoimaa. Työväenlauluissa aihetta on varmaankin käsitelty. Jos lisää tietoa tarvitaan, Eduskunnan kirjasto…
Saamen suvun laulun/Sami soga lavla nuotit löytyvät useammasta lähteestä. Sörlien sävellys hyväksyttiin Helsingin saamelaiskonferenssissa 1992, kun itse Saban sanat hyväksyttiin jo 1986 kokouksessa viralliseksi kansallislauluksi Åressa. Sörlien sävellys löytyy ainakin kirjoista: Musiikin aika, 3-4 (1999), s. 213
Pohjois-pohjalaisten laulukirja (1994), s. 150.
Näm ovat varmaankin Suomen kaikkien kirjastojen musiikkiosastoilla.
Tiedoksi myös että Uno Klamin sävellys löytyy Wilho Siukosen laulukirjasta vuoden 1972 painoksesta (alunperin 1929), s. 74-75 (nro 65) Lapinmaan ja Neuvostoliiton hymnin välistä.
Saamelaiskysymyksiä voi jättää myös osoitteeseen:
www.lapponica.net
Lapponica-tietopalvelussa saamelais- ja Lappi-aiheisiin kysymyksiin…
Helsingistä Budapestiin on linnuntietä 1464 km.
Lähde: http://www.indo.com/distance/
Michelinin reittioppaan mukaan ajokilometrejä kertyy 1681, aikaa matkaan kuluisi 26 tuntia 42 minuuttia.
http://www.viamichelin.com/viamichelin/gbr/tpl/hme/MaHomePage.htm
