Etsimäsi kappale löytyy useista eri nuottivihkoista mm. kokoelmasta nimeltä "Celine Dion". Sitä on saatavilla HelMet-kirjastoista (Hki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen). Tarkemmat tiedot löytyvät osoitteessa:www.helmet.fi
Voit tehdä esim. sanahaun "my heart will go on" ja määrittäen aineistoksi "nuotit", ja halutessasi voit myös rajoittaa haun koskemaan vain lähimmän kirjastosi kokoelmaa. Jos olet ottanut kirjastokorttiisi tunnusluvun, voit halutessasi tehdä nuotista varauksen HelMet-järjestelmän kautta seuraamalla "VARAUS" -linkkiä ja toimimalla ohjeen mukaan sen jälkeen, kun olet klikannut vaihtoehdoista sopivimman nuotin tiedot esiin.
Mira viettää nimipäivänsä 30.4 vuodesta 1984 alkaen koska Miraa käytetään tänä päiäna ennestään olevan Mirjan kutsumamuotona. Lisäksi saksa Mira on Mirabellan ja mirandan lyhyelmä. Slaavilaisessa nimistössö nimi yhdistyy sanaan mir, rauha.
Mirabella (lat. ihailtava, ihastuttavan kaunis) on Italiasta muualle levinnyt naisennimi.
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999.
Väestöreksierikeskuksen nimihakupalveslun mukaan Mira-nimisiä on kaikenkaikkiaan 7412 henkilöä.
Katso lisää
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Andre Brinkiltä ovat ilmestyneet romaanit "Intohimon oikeudet" (2001) ja "Pirunlaakso" (2000), J M Coetzeelta
"Häpeäpaalu" (2000) ja "Poikavuodet" (-99).
Historiallista seikkailuviihdettä maan historiasta tarjoaa Wilbur Smithin "Siintävä horisontti" (2003).
Nadine Gordimerilta on 1990-luvulla suomennettu "Ei seu-
raa matkalleni" (-96) ja "Vieraat toisilleen" (-91).
Lisäksi mainittakoon S. Francisin sarjakuva-albumi "Ma-
dam & Eve" (2005)ja Niki Dalyn lastenkirjat "Jamelan leninki" ja "Jamelan ystävä" (2001)
Kyse on varmaankin Urjala-seuran vuonna 1998 julkaisemasta "Urjalan talot ja isännät: asutus ja väkiluku, tilusten omistus, isäntäluettelo". Tekijä on Aulis Oja ja kansinimikkeenä on vielä Urjalan talot ja isännät 1539-1870 (ISBN 952-91-0561-4).
Julkaisu kuuluu Helsingin yliopiston kirjaston kansalliskokoelmaan eli siellä käyttö vain lukusalissa. Se on myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastossa, mutta hekään eivät sitä lainaa (http://www.kotus.fi/).
Suomen Sukututkimusseuran kirjaston luettelosta en sitä löytänyt, mutta tässä kuitenkin yhteystiedot: http://www.genealogia.fi/kirjasto/index2.htm. Antoisaa jatkoa sukututkimukselle!
Väestörekisterikeskuksen maksuttoman palvelun kautta voit kysellä väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien lukumääriä Suomessa. Voit myös tutkia tilastoja yleisimmistä nimistä eri ajanjaksoilta. Vanhimmat nimitiedot ulottuvat jopa 1800-luvulle.
Etunimien lukumäärissä ovat mukana kaikki väestötietojärjestelmään merkityt, myös kuolleiden henkilöiden, nimet. Voit hakea etunimen lukumäärätiedon myös haluamaltasi vuodelta kirjoittamalla vuosiluvun sille avautuvaan kenttään.
Nimipalveluun pääset suoralla osoitteella:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
tai osoitteesta http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ - oikean puoleisesta valikosta löytyy linkki Nimipalveluun.
Tässä kysymiesi nimien lukumäärät:
Helmi 35673…
Maanmittaushallituksen arkistosta saattaisi olla hyötyä. Sieltä löytyy esimerkiksi tilojen lohkomis-asiakirjoja. Tästä osoitteesta voisi lähteä liikkeelle:
Maanmittaushallituksen maakirjat ja kruununmaaluettelot
http://digi.narc.fi/digi/dosearch.ka?atun=154341.KA
sieltä löytyy mm.:
Uudistushakemisto: Keski-Suomen lääni (Pylkönmäki-Äänekoski):
http://digi.narc.fi/digi/hak_view.ka?hakid=1757
Tarkoitat varmaankin vuonna 2001 ilmestynyttä kirjaa nimeltä 40 klassikkoa, jossa on nimensä mukaisesti Nylon Beatin 40 kappaleen sanat nuotteineen. Teoksen on kustantanut helsinkiläinen F-kustannus. Näillä tiedoilla pääset varmasti kirjakaupassa eteenpäin. Mikäli painos on päässyt loppumaan, on teosta hyvin saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Varauksen voit tehdä netissä osoitteessa www.helmet.fi tai lähimmässä kirjastossasi.
On olemassa pieni julkaisu nimeltä Biologiset lisäaineet ja lisäaineet klosmetiikan palveluksessa, kirjoittanut Aija Luoma. Kirja on mm lainattavana kirjastoista
Kotriseutuarkiston ylläpito ja järjestäminen ei kuulu kirjaston tehtäviin.
Kotiseutuarkisto on yksityisluontoinen arkisto.
Arkistolaissa on säädety valtionarkistosta ja maakunta-arkistosta.
Katso
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19821012?search%5Btype%5D=pi…
Yksityisluontoinen arkisto voi saada valtion avustusta, josta lisää
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1974/19740998?search%5Btype%5D=pi…
Yleistietoa arkistoista löytyy esim
http://www.internetix.fi/opinnot/opintojaksot/0viestinta/informaatiotut…
Kokkolan kotiseutumuseo on kirjannut kotiseutuarkiston tehtävät näin:
Kotiseutuarkiston tehtävät
Kotiseutuarkiston päätehtävänä on ottaa vastaan, järjestää, säilyttää ja asettaa saataville yksityisluonteista paikallista…
www.makupalat.fi on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämä hakemisto, johon sinun kannattaa tutustua. Hakemistosta löytyy linkkejä palveluihin, josta voit ladata koneellesi ilmaisia ohjelmia. Ohessa linkki hakemiston ohjelma-arkistoihin:
http://www.makupalat.fi/ftp2.htm
Sanomalehtien kopioita voi Helsingissä tällä hetkellä hankkia esimerkiksi Eduskunnan kirjastosta tai Helsingin yliopiston kirjastosta, joissa vanhat vuosikerrat on tallennettu mikrofilmeille.
Kirjassa Eurooppa tänään, osa 12, on todella hyvä selvitys Sveitsin maantiedosta. Kirja löytyy miltei kaikista kirjastoista. Sveitsin suurilmasto on lauhkea mannerilmasto, mutta se vaihtelee alueittain maastosta ja korkeudesta riippuen. Luonto on tämän mukaista.
Katso lisää esimerkiksi maantiedon tietosanakirjasta Geo, osasta 8. Voit myös tutustua Sveitsin ystävät Suomessa yhdistyksen Internetsivuihin,
http://www.sveitsinystavatsuomessa.fi/cgi-bin/sivut?sivu=kuvia-tietoa#m….
Laura-nimen taustalla on nimi Laurentia (lat. Laurentumissa asuva; laakeripuun lehdillä koristeltu tai seppelöity). Katolisessa kirkossa Laura-nimi liitetään espanjalaiseen nunnaan Cordobasta. Perimätiedon mukaan hän kuoli marttyyrina noin v. 864, muistopäivä 19.10. Italialainen runoilija Petrarca (k. 1374) omisti sonetteja rakastetulleen Lauralle, mistä juontaa Laura-nimen suosio etunimenä.
Nimi Riikka (tai Riika) on lyhentymä Fredrikasta ja muista riika-loppuisista nimistä (Henriika, Eriika, Ulriika). Fredrik-nimen sisarnimi Fredrika pääsi alunperin almanakkaan kuningas Kustaa IV Adolfin Fredrika-puolison (k. 1826) kunniaksi. Miehen nimi Fredrikin taustalla on muinaissaksan 'fridu', suoja, suojelija, rauha sekä 'rich', valta-alue,…
Kirjastopalvelun toimittaman Aikuisten jatko- ja sarjakirjat- julkaisun mukaan Juliette Benzonin Marianne-sarja etenee suomennoksina alla olevan listan mukaan. Kirjan nimen perässä kustantaja ja julkaisuvuosi.
Marianne, Napoleonin tähti. Tammi 1969.
Marianne ja Toscanan tuntematon. Tammi 1970.
marianne kohtaa menneisyyden. Tammi 1971.
Sinä, Marianne. Tammi 1973.
Marianne ja kohtalokkaat kasvot. Tammi 1975.
Marianne ja keisari. Tammi 1975.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy aiempikin vastaus Juliette Benzonin kirjoja koskevaan kysymykseen.
Tässä joitakin jouluaiheisia teoksia.
Joulutarinoita / Mika Waltari ; toimittanut Rudy de Casseres, Raimo Salomaa
Hauskaa joulua : joulukertomuksia kahdeksan vuosisadan ajalta / koonnut Erkki Valkeila
Joululipas / Richard Paul Evans
Joululahja ja muita kertomuksia / Selma Lagerlöf
Matka joulun taloon : joulun satuja ja runoja / Hannele Huovi
Kaksi kertomusta : Jouluilta / Charles Dickens ; suom. Kari Salonen : Uudenvuoden kellot
Jouluoratorio / Göran Tunström
Kolmen kuninkaan kumarrus / Michel Tournier ; suomentanut Annikki Suni
Vanhan herran joulu / Oscar Hijuelos
Sydäntalven ruusu : joulumietteitä / Liisa Mäntymies
Fanny ja Alexander / Ingmar Bergman
Joulua pakoon / John Grisham
Taatan joulu / F. E. Sillanpää
Joulumuisto / Laila…
Informaatikko on virallinen ammattinimeke, sekä yleisissä kirjastoissa että yliopistokirjastoissa on informaatikon vakansseja. Informaatikoksi ei opiskella erikseen vaan pätevyyden saa opiskelemalla informaatiotutkimusta vähintään 35 ov. Informaatiotutkimusta voi opiskella pääaineena Oulun ja Tampereen yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Myös Oulun, Seinäjoen ja Turun ammattikorkeakouluissa voi opiskella kirjasto- ja tietopalvelualaa.
Kirjallisuutta pakolaisten työllistymisestä löytyy Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1133940754&ulang=…
yhdistämällä asiasanat ",maahanmuuttajat" tai "pakolaiset" ja "työllistyminen", esim. Annikka Forsander: Luottamuksen ehdot: maahanmuuttajat 1990-luvun suomalaisilla työmarkkinoilla (2002).
Valitettavasti toivomanne teksti ei ennättänyt Teille itsenäisyyspäiväksi. Kirjastomme suljettiin jo kello 18.00.
Mikäli teksti edelleen kiinnostaa, on
Topeliuksen Maamme-kirja digitoitu alkuperäismuodossaan (1876)
Helsingin yliopiston kirjaston HELMI-tietokantaan (http://www.lib.helsinki.fi/memory/helmi.html)
Kirjan eri painoksissa luvun nimi vaihtelee, mutta tässä em. digitoidussa versiossa luku on Isänmaasta ja luvun numero on 3.
Kirjallisuutta puhehäiriöistä löytyy hakemalla Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1133940754&ulang=…
asiasanalla puhehäiriöt, esim. Kommunikoinnin häiriöt: syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita (2003) ja Joko se puhuu?: kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa (2004).
Papunet on Internet-sivusto puhevammaisuudesta ja selkokielestä. Oheisessa linkissä on tietoa tukiviittomista ja lopussa löytyy aiheeseen liittyvä kirjallisuusluettelo, josta voi olla apua http://www.papunet.net/yleis/tietoa/keinot/?id=46
