Puukon valmistusta käsitellään esim. Ilari Mehtosen "Puukkoseppä" ja P. Väyrysen "Puukonrakentajan opas" -nimisissä kirjoissa, jotka löytyvät luokasta 65.2.
Vihdin kunnankirjaston sivuilta osoitteessa http://www.vihti.fi/kirjasto/viihdekirjailijoita.htm löytyy lista viihdekirjailijoista. Ainakin Cathy Kellyn, Helen Fieldingin, Sophie Kinsellan ja Candace Bushnellin teokset voisivat olla sellaisia joita etsit. Voit tarkistaa kirjojen nimet ja niiden saatavuuden Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta osoitteessa http://kirjasto.kuopio.fi/ ja sieltä voit etsiä myös lisää kirjoja esimerkiksi asiasanoilla viihdekirjallisuus tai rakkausromaanit.
Nimi Hilla on useiden Hil-alkuisten nimien (esim. Hilda, Hilja, Hilkka, Hilma) hellittelymuoto. Suomessa se voidaan käsittää myös luontoaiheiseksi nimeksi (hilla=suomuurain,lakka).
Nimi Helmiina on lyhennös nimestä Vilhelmiina. Nimien Vilhelmiina ja Helmiina kautta on myös päästy nimeen Helmi, joka itsenäisenä nimenä kuuluu alkavaan suomalaisuuskauteen. Hohtavan puhdas, kaunis, täydellinen kuin helmi simpukassa tai kastehelmi, nämä 1800-luvun lopulle ominaiset vertaukset ovat synnyttäneet Helmi-nimen.
Lähteet: Lempiäinen,Pentti: Suuri etunimikirja, sekä
Uusi suomalainen nimikirja.
Lisää tietoa etunimistä voit etsiä esimerkiksi Kustaa Vilkunan kirjasta Etunimet.
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.jyvaskylanseutu.fi/aaltokirjastot/ löytyy hakusanalla etunimet (kirjoitetaan asiasanakenttään) sekä suomalaisia että ulkomaisia etunimikirjoja. Kirjojen saatavuustiedot voi myös tarkistaa tietokannasta.
Tämän Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy useita vastauksia etunimiä koskeviin kysymyksiin. Laittamalla hakusanaksi etunimet, saatte esille aiemmat kysymykset ja kysymystä klikkaamalla aukeaa vastaus luettavaksenne.
Monissa vastauksissa on annettu myös internet-linkkejä mm. ulkomaisiin etunimisivustoihin sekä vihjeitä esim. Google-haun suorittamiseen.
Kustannussosakeyhtiö Tammesta vastattiin, että kysytyt teokset julkaistaneen äänikirjoina kevään 2006 kuluessa. Teokset ovat lainattavissa kirjastoissa melko pian tämän jälkeen.
Kirjastomme kotisivulta http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/ kohdasta Kirjallisuus avautuu sivu, johon on koottu runsaasti kirjallisuuteen ja lukemiseen liittyviä linkkejä, mm. kirja-arvosteluja, valikoimaluetteloita, kirjallisuutta aiheen mukaan, kirjallisuuspalkintoja jne.
Myös monet muut kirjastot ovat koonneet samantyyppisiä kirjallisuussivuja.Kirjastot.fi sivulta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ löytyy myös Kirjallisuus -sivusto sekä mahdollisuus hakea muiden kirjastojen kotisivuja.
Irlanti-Suomi-seuran sivuilla kerrotaan Suomen uudesta kansalaisuuslaista ja
siinä yhteydessä, että Irlanti on yksi niistä maista, joka hyväksyy
kaksoiskansalaisuuden: http://www.suomi-seura.fi/index.
php?request=42&language=FI&article=68 .
Tuotteistuksesta on olemassa melko runsaasti kirjallisuutta. Useimmat teokset keskittyvät jonkin tietyn alan, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon, matkailun tai kulttuurin tuotteistukseen. Poimin tähän pari tänä vuonna ilmestynyttä kirjaa, joissa asiaa käsitellään yleisellä tasolla.
Lehtinen, Uolevi
Asiantuntijapalvelut : tuotteistamisen ja markkinoinnin suunnittelu, 2005. - 282 s.
Asiasanat: asiantuntijaorganisaatiot : palvelut ; asiantuntijat : palvelut ; yritystoiminta ; tuotteistus : asiantuntijaorganisaatiot ; markkinointi : yritykset
Tuominen, Anniina
Projektituotteistajan opas, 2005. - 84 s.
Asiasanat: tuotteistus : innovaatiot, sosiaaliset innovaatiot, ideointi, hyvät käytännöt, levitys : innovaatiot, markkinointi,…
Suomalaisen julistetaiteen historiasta löytyy Helmi-Riitta Honkasen teos Placatista julisteeksi : suomalaisen julistetaiteen historiaa kirjapainotaidon alusta vuoteen 1960 (1983). Jonkin verran suomalaista julistetaidetta käsitellään myös Visa Heinosen ja Hannu Konttisen teoksessa Nyt uutta Suomessa! : suomalaisen mainonnan historia (2001). Lisää viitteitä löytyy Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta esim. hakusanalla julistetaide http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1123681360
Helmet-tietokannasta löytyy kohtalaisesti ruotsinkielistä aineistoa lukoita varten. Kannattaa mennä Sana-hakuun ja kirjoittaa hakukenttää esim. fysik, kemi, biologi jne, ja sen jälkeen valita kieleksi ruotsi ja aineistoksi kirjat ja klikkaamalla Hae-painiketta saat aineiston esiin. Mikäli haettua aineistoa ei löydy Helmetistä, voi selata myös muiden kirjastojen tietokantoja osoitteesta:
http://www.kirjastot.fi/
Mikäli aineistao ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta.
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluvasta aineistosta ei löytynyt varsinaista listaa Tampereen vanhoista ruotsinkielisistä paikan- ja kadunnimistä. Suomenkielisistä paikannimistähän on hyvä ja kattava esitys Maija Louhivaaran teoksessa Tampereen kadunnimet.(Tampere : [Tampereen kaupunki], 1999 (Hermes). - 304 s. : kuv. ; 26 cm. - Tampereen museoiden julkaisuja, ISSN 1237-5276 ; 51. - 951-609-105-9).
Pääkirjastossa sijaitsevassa Pirkanmaa-kokoelmassa on vanhoja karttoja, joissa kaupunkimme nimet ovat myös ruotsin kielellä, esimerkiksi:
· Calonius, F.L. Tampereen kaupungin asema-kartta vuonna 1892. - 1: 4000. Tässä kartassa on paikannimien hakemisto myös ruotsin kielellä
· Petterson, Lambert: Tampereen kaupungin asemakartta. 1896…
Muistit kirjan nimen aivan oikein. Kirja kuuluu Tammen kultaiset kirjat-sarjaan; no 109.
Kana Karoliina / kuv. J. P. Miller ; suom. Marjatta Kurenniemi, Helsinki : Tammi, 1976
Nimi Siiri on suomalainen muunnos Sigridistä, joka tarkoittaa voittoisaa kaunotarta. Nimen Sigrid pohjana taas on muinaisskandinaavinen Sigridh.
Iida on muinaissaksalainen nimi, johdettu työtä, ahkeruutta ja toimintaa merkinneestä kantasanasta id-.
Amanda tulee latinasta ja tarkoittaa "rakastettava" tai "ystävällinen".
Lähteinä käytetty:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja ja Nimipäiväsanat
Vilkuna: Etunimet
Kahden äidin perhettä käsitteleviä kirjoja ei tullut mieleen,mutta feminististä otetta tai epätavallisempaa perhemallia on ainakin seuraavissa lastenkirjoissa:
Moni Nilsson-Brännström: Tsatsiki-sarja (Tsatsikin mutsi on epäsovinnainen ja rohkea tapaus)
Gunnel Linde: Tulta syöksevä äiti sekä muita satuja isistä ja äideistä
Päivi Romppainen: Ruuti-täti (Ruuti-täti tekee mitä vaan ja rohkaisee arkaa Matildaa)
Tapani Bagge:Pihalla, Ulkona, Kylässä (näissä helppolukuiseen Keltanokka-sarjaan kuuluvissa kirjoissa päähenkilönä on reipas ja räväkkä Kaisa)
Hilary McKay: Saffy ja Sienan enkeli (taiteilijaperheessä isä on ollut juhlittu ja äiti vetäytynyt vaatimattomana syrjään, mutta äidistäpä tuleekin arvostetumpi)
Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossu…
Sallan Palojärvistä ei ole kirjastomme aineistorekisterissä mitään. - Kirjastossa kokoontuu Peräpohjolan sukututkijat, joilla on joka kuukauden viimeinen maanantai yleinen neuvontapäivä.Seuraava on syyskuun lopussa. Sieltä voisit ehkä saada jotain apua.
Seuraavana ilmestyy kirja nimeltä Koulun uusi kundi ja sarjasta Lizzie McGuire ratkaisee kirja Älykkötytön arvoitus. Nurmijärven kirjaston aineistoa voit etsiä täältä: http://kunta.hyrinet.fi/ratamo-kirjastot/. Valitsemalla haku ja kirjoittamalla teoksen nimen kohtaan kirjojen nimet yhden kerrallaan, voit seurata, milloin kirjat ovat lainattavissa (nyt ne ovat hankinnassa eli ostettu, mutta eivät ole vielä tulleet kirjastoon). Pystyt myös katsomaan kuvailun uusista kirjoista sekä kansikuvat.
Tarkoitatte todennäköisesti seuraavaa kirjaa:
Tenggren, Gustaf, Viisi pientä koiranpentua
(Kuvittanut Gustaf Tenggren). Sarja Tammen kultaiset kirjat ; 64 .
Kyseistä virttä voidaan laulaa kahdella eri nuotilla: 241a tai 241b. Sanat ovat molemmissa samat, mutta sävelmä on eri. Virren on sanoittanut Irja Hiironniemi 1979 ja säveltänyt Hans Puls 1962 (241a) ja Asko Rautioaho 1984 (241b). Virsien nuotinnokset löytyvät myös internetistä osoitteesta http://www.evl.fi .
Päivää!
Kysymänne novelli on suomennettu (V. Levänen) nimellä Jonytsh ja se löytyy teoksesta Kertomuksia (1953). Kirja on lainattavissa Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
