Yleisimmin näiden paikkakuntien historiasta kertovat mm. kirjat: Kuusankosken kirja (92.875) ja Tehtaan tarina (64.1309), joka kertoo Voikkaan paperitehtaan vaiheista sisältäen kuitenkin paljon myös muuta paikallishistoriikkia.
Kysymykseen kenen ohjauksessa Lönnrot väitöskirjansa julkasi, en onnistunut löytämään vastausta. Lönnrotin väitöskirja Om finnarnes magiska medicin on suomennettu 1985 Lapinlahti-päiväksi, suomennuttaja Helsingin yliopistollinen keskussairaala, suomentaja Ulla Holmström.Suomennoksen nimi Suomalaisten maagisesta lääketieteestä.Kirjaa ei voi saada kotilainaan.Samana vuonna ilmestyi ruotsinkielinen näköispainos, jota voisi yrittää kaukolainaksi. - Elias Lönnrotin Valitut teokset osa 3 s. 22-40 sisältää "Otteita tutkielmasta Afhandling om Finnarnes Magiska medicin", suomentajana Irma Sorvali ja Tuomas Sorvali. - Reijo Heikkisen teoksessa Korpitohtorin jäljillä s. 35 on pieni kuva väitöskirjan kannesta vuodelta 1932 sekä katkelma…
Hakuohjelmalla http://vivisimo.com/ löytyivät seuraavat Teknillisessä korkeakoulussa tehdyt julkaisut J. Järvelä: Luonnonmukainen vesirakennus http://www.water.tkk.fi/wr/tutkimus/luomu/luomujulkaisu.html sekä Terhi Helmiön väitöskirja Effects of Cross-Sectional Geometry, Vegetation and Ice on Flow Resistance and Conveyance of Natural Rivers http://lib.tkk.fi/Diss/2004/isbn9512270722/
Teknillisen korkeakoulun sivuilla oli myös aiheeseen liittyvä lähdeluettelo http://www.water.tkk.fi/wr/tutkimus/luomu/julkaisut.html .
Englanninkielisillä termeillä surface water flow modelling Vivisimosta löytyi yli sata viitettä.
Fennica, Suomessa julkaistun kirjallisuuden luettelo on netissä kotoakin käytettävissä http://finna.fi . Asiasanoilla virtaus…
Kysymäsi kurpitsamarmeladin resepti löytyy kirjasta: Kerstin Henriksson: Säilö kesä purkkiin, Tammi 1973. Kirja löytyy mm. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ja Varastokirjaston kokoelmista.
Taideterapia-aiheista kirjallisuutta löytyy useasta eri kirjastosta sen mukaan, mikä on näkökulma. Taideterapiaa käsitteleviä teoksia on siis mm. Valtiotieteellisen, Humanistisen, Lääketieteellisen ja Käyttäytymistieteiden tiedekunnan kirjastoissa. Voit etsiä haluamaasi aineistoa Helsingin yliopiston kirjastojen yhteistietokannasta HELKAsta, joka sisältää pääosan kokoelmista. HELKA-kokoelmaluettelon löydät osoitteesta
http://www.helsinki.fi/helka/
Jukka Parkkinen on saanut Topelius-palkinnon vuonna 1987 teoksesta Kaupungin kaupunein lyyli, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana vuonna 1986.
Lisätietoja kirjailijasta mm.
http://www.nuorisokirjailijat.fi/parkkinenjukka.shtml
Tiarnia-sarja on saanut nimensä Pohjanmeren Tjörnin saaresta. Tiarnia viittaa myös Tristiaan, roomalaisen Ovidiuksen maanpaossa Mustameren rannalla kirjoittamaan elegiaan (Pekka Tarkka HS 3.1.1994).
Tiarnia-sarjan ensimmäisestä kokoelmasta Tanssilattia vuorella Pekka Tarkka kertoo näin:
"Välsinginin talon vierellä nousevasta, järkkymätöntä rauhaa säteilevästä vuoresta tuli Saarikosken runon tapahtumapaikka. Tjörnillä käynyt 14-vuotias Juri Saarikoski rakensi sen kallioille sammaleesta, kävyistä ja tikuista leikkikaupungin, jolle Saarikoski antoi nimen Ugarit ja jonka hän sijoitti runoonsa. Se oli alkua, pian hän alkoi lapsen tavoin sommitella vuorelle runon maailmaa".
Tarkka, Pekka: Pentti Saarikoski. [II] : Vuodet 1964-1983 2.p. 2003 (s.…
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi? sanotaan nimestä Julia seuraavasti: "Latinan Juliuksen sisarnimi (nuorekas). Ortodoksisessa kalenterissa Julia tulkitaan komeaksi. Nimen teki erityisen tunnetuksia Shakespeare näytelmässään Romeo ja Julia, jossa hän kertoo nuorten romanttisesta rakaudesta."
Lahden kirjastossa on myös muita nimikirjoja, mm. Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja sekä Kustaa Vilkunan Etunimet. Näistä on mahdollista löytää enemmän tietoa nimestä, joten suosittelemme tulemista paikan päälle kirjastoon.
Kirjastojen käyttämässä yleisessä asiasanastossa ei käytetä sanaa lapsilähtöisyys vaan lapsikeskeisyys. Siksi asiasanahaulla lapsilähtöisyys et saa viitteitä. Voit sen sijaan käyttää asiasanaa lapsikeskeisyys. Jos haluat välttämättä hakea sanalla lapsilähtöisyys, voit käyttää sitä vapaatekstisanana katkaistuna (esim. lapsiläht-), jotta kaikki eri taivutusmuodot tulevat esiin.
Porsse-kirjastojen tietokannasta, johon Pornaisten kirjastokin kuuluu, löytyy asiasanalla lapsikeskeisyys 8 viitettä, esim. Hytönen, Juhani: Lapsikeskeinen kasvatus (2002).
Vapaatekstihaulla lapsikesk- löytyy 3 viitettä, esim. Anna lapsen leikkiä, kirja leikistä ja lapsilähtöisyydestä (1996).
Linda-tietokannasta, jota voit käyttää kirjastossa löytyy useita…
Shakespearen näytelmästä "Measure for Measure" on useita käännöksiä suomenkielelle. Vanhin käännös on Paavo Cajanderin "Verta verrasta" vuodelta 1924. "Mitta mitasta" -nimellä on kolme suomennosta: Esko Elstelän vuodelta 1979, Lauri Siparin vuodelta 1994 ja uusin, Tiina Ohinmaan käännös ilmestyy lokakuussa 2005.
Eduskunnan täysistuntoja on voinut seurata verkosta syksystä 2008 alkaen. Linkki täysituntojen, mm. kyselytuntien, verkkolähetyksiin on http://www.goodmoodtv.com/internettv/application/eduskunta/system/Edusk… . Eduskunnan etusivulla http://www.eduskunta.fi on linkki verkkolähetyksiin.
Jääkiekon SM-liigan ja NHL:n lähetyksiin on syksyllä 2005 yksinoikeudet Canal+:lla. Näitä lähetyksiä pystyy toki katsomaan tietokoneellakin, jos tietokoneessa on digikortti.
TPS:n omilla sivuilla maaleja ei ole, mutta osoitteesta
www.jatkoaika.com nuo tiedot löytyvät.
Valitse ensin linkki "SM-liiga", sieltä "Tilastot". Tilastoista voit valita "Maalipörssin" ja sieltä sitten määritellä pudotusvalikosta, minkä joukkueen maalipörssin
haluat nähdä.
Tästä kirjailijasta ei löydy tietoa helposti edes kirjaston käyttöönsä hankkimista lisensoiduista tietokannoista eikä edes "googlaamalla". Alla mainitun norjankielisen, kirjailijasta kertovan kirjan voi kaukolainata lähikirjaston kautta:
Østenstad, Inger : Rotta og hans fantastiske familie : om Svein og rogga-bøkene av Marit Nicolaysen / ingår i: Barneboklesninger : norsk samtidslitteratur for barn og unge. 2004, ISBN 82-450-0113-9 ; s. [56]-62. Ämnesord (person): Nicolaysen, Marit
Tässä vielä hiukan kirjailijatietoa, tiedot ovat sivulta .
Marit Nicolaysen, født i 1953. Forfatter. Debuterte i 1985 med romanen "I Frøyas tegn". Har skrevet romaner, noveller, tekster for scenen, og barnebøker.
Pielavedellä ilmestyy paikallislehti nimeltään
Pielavesi-Keitele. Se tulee Kuopion kaupunginkirjaston lehtisaliin sekä Pielaveden kunnankirjastoon.
Mahdollisia Pielaveden ilmaisjakelulehtiä voit
tiedustella Pielaveden kunnankirjastosta, jonka yhteystiedot
ovat :
Laurinpurontie 14
72400 PIELAVESI
(017) 273 2193
fax (017) 273 2316
pielavesi.kirjasto@pielavesi.fi
Suomalaisen mainonnan historiasta yleensä kerrotaan teoksessa Nyt uutta Suomessa! : suomalaisen mainonnan historia.
Hyvä mainonnan yleiskirja on Tarja Ranisen Mainonnan ABC : käsikirja. Kannattaa tutustua myös Tuula Niemisen kirjaan Visuaalinen markkinointi.
Ulkomainonnasta ja erityisesti julisteista löytyy tietoa Reijo Ikäheimosen kirjasta Marketposters - aikamme uusi idea.
Kirjoissa Palvelutoiminnot 2-3 on tietoa mainonnasta ja ainakin osassa 2 on lyhyesti kerrottu teippauksesta.
Yksi artikkeli löytyi erityisesti mainosteippauksesta: Tekijät: Maskulin, Sanna
Nimeke: Mainosteippaus on visuaalista markkinointia
Julkaisussa: Vähittäiskauppa, 2000 : 3, s. 56-57
Valitettavasti kirjaa, joka kertoisi pelkästään mainosteippauksesta, ei löytynyt…
Suurkaupunkialueen yleisten kirjastojen tietokannasta löytyy ainakin seuraavanlaisia nuottijulkaisuja / valikoimia kysymästäsi musikaalista:
Kander, John: Chicago - movie vocal selections
Kander, John: Chicago - vocal selection : a musical vaudeville
Kander, John: Selections from Chicago - easy piano
Suomeksi ei kyseistä nuottia tietokannastamme löytänyt. Myöskään haut Arsca-tietokannasta (sisältää mm. Sibelius-Akatemian kirjaston ja Teatterikorkeakoulun kirjaston aineistot) tai Viola-tietokannasta (sisältää yliopistojen musiikkiaineiston) eivät tuottaneet mainittavampia tuloksia jo yllä mainittujen nuottien lisäksi.
Kokeilin hakea Googlella seuraavasti: "Jari Tervo" +myyrä ja sain hakutulokseksi muutaman hyvän esittelyn/arvostelun kirjasta. Jotkut linkit veivät lehtien verkkosivuille (esim. Satakunnan Kansa)ja esim. osoitteessa http://www.skenet.fi/?menuid=370&aid=869 oli hyvä esittely kirjasta.
Helsingin Sanomien (www.helsinginsanomat.fi) arkistostakin voi hakea, mutta heidän artikkelinsa ovat maksullisia, tosin maksettavissa Internetin kautta pankkikortilla (5 euroa-).
Kirjastot käyttävät Suomessa useita tietokantoja, joista voi etsiä tietoja lehtiartikkeleista. Tietokannoissa ei ole kuitenkaan kokotekstiartikkeleita, ainoastaan viitetiedot artikkeleista.
Kirjastot myös keräävät lehtileikekokoelmia kirjailijoista. Myös näistä on mahdollista…
Leipomo-kahviloiden tunnusluvuista ei löytynyt koottua tietoa. Esim. hakukone Googlella löytyy yksittäisten leipomo-kahviloiden keskiostoksen määrä, mutta ei koko maan tietoja. Leipomoteollisuuden toimialaraportit löytyvät sivulta www.toimialaraportit.fi . Raportin lopussa on hyödyllisiä linkkejä ja osoitteita, joista voi yrittää lisätietoja.
Löydät bibliografian Klaus Mannin teoksista mm.seuraavasta osoitteesta:
http://lexikon.freenet.de/Klaus_Mann
Suomennettuja teoksia ovat Mefisto (Mephisto); suomentaja Markku Mannila ja Pako pohjoiseen (Flucht in den Norden); suomentaja Klaus Karttunen.
Italo Calvinon teosten tiedot löydät Italo Calvinon kotisivuilta osoitteesta
http://www.geocities.com/Athens/Forum/7504/calvino.html
Suomennetut teokset ja suomentajat löytyvät mm. Suomen kansallisbibliografiasta osoitteesta
http://finna.fi
Calvinosta löytyy tietoa myös teoksesta: Espanjan, Italian ja Portugalin kirjallisuus, joka on ilmestynyt vuonna 1989 ja jonka on toimittanut Merja Vannela. Kustantaja on Kirjastopalvelu Oy.
Marvi Jalosta ei näytä löytyvän tietoa kovin paljon. Kirjassa "Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän" (Suomen nuortenkirjaneuvoston Tampereen osasto, 1995) on yhden aukeaman pituinen juttu Marvi Jalosta. Kirjoissa "Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3" (BTJ Kirjastopalvelu, 2001) ja "Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4" (Suomen kirjastoseura, 1987) on jonkin verran tietoa kirjailijasta, mutta enimmäkseen kerrotaan hänen teoksistaan. Kirjat kuuvat Keravan kaupunginkirjaston kokoelmiin. Kirjaston aineistohaku on tällä sivulla: http://84.34.130.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1016018742 .
Kustannusosakeyhtiö Tammen sivuilla on hieman tietoa kirjailijasta:
http://www.tammi.fi/asp/empty.asp?P=1245&VID=…
