Tiedot Suomen Pankin johtokunnan jäsenistä (mukaan lukien pääjohtajat) löytyvät Suomen Pankin vuosikertomuksista, jotka löytyvät mm. Suomen Pankin kirjastosta.
Tässä myös luettelo pääjohtajista (johtokunnan puheenjohtajista) vuodesta 1812 alkaen:
Claes Johan Sacklén 1812 — 1816
Carl Johan Idman 1817 — 1820
Otto Herman Lode 1820 — 1827
Johan Gustaf Winter 1827 — 1840 1840 — 1841
Carl Wilhelm Trapp 8.7.1841 — 2.2.1853
Axel Ludvig Bom 1853 — 1856
Alex Federley 1853 — 1854
Robert Trapp 1854 — 1856
Frans Ivar Edelheim 7.5.1856 — 29.4.1858
Wilhelm Blidberg 29.4.1858 — 5.10.1861
Carl Isak Björkman 8.1.1862 — 30.6.1866
Victor v. Haartman 28.11.1866 — 1.10.1870
August Florin 20.10.1870 — 30.6.1875
Gustaf Samuel von Troil 17.12.1875 — 12.1.1884…
Akseli, Suomen almanakassa 23.3.vuodesta 1900, sitä ennen vuodesta 1858 Aksel, joka on suomalainen asu almanakassa vuodesta 1739 olleesta Axelista. Nimi on tanskalaisperäinen uudelleenmuodostelma heprean nimestä Absalom "rauhan isä".
Justus (lat.oikeamielinen, rehellinen, vanhurskas), Uudessa testamentissa mies, jota ehdotettiin apostolksi. Katolisessa kirkossa Justus on neljäntoista pyhimyksen nimi. Suomen almanakassa 1708-1917 nimi oli 2.9. Päivä viittaa ranskaliseen v.350 virkaansa tulleeseen Lyonin piispaan, jonka kerrotaan 380-luvun alussa luopuneen virka-asemastaan ja eläneen erakkona kuolemaansa asti vuoteen 390.
Lähteet:Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja ja Vilkuna, Kustaa: Uusi suomalainen nimikirja
Maa- ja metsätalousministeriön ohjeet koiran- ja kissanpentujen tuonti Suomeen 15.3.2006 alkaen löytyvät osoitteesta http://www.mmm.fi/el/raj/tuo_pennut.html .
Vaasan kaupunginkirjastosta löytyvät tämän vuoden alusta lähtien ilmestyneet Keskipohjanmaa- lehdet, ei sen vanhempia. Lehden päätoimipaikka on Kokkola, joten kannattaa ottaa yhteyttä Kokkolan kaupunginkirjastoon.
"Suomen rahahinnasto 2005" muistuttaa johdannossaan, että rahan hintaan vaikuttaa suuresti sen kunto. Keskimääräinen hinta vuoden 1866 10 pennin kolikolle on 2 euroa, erityisestä virhepainamasta 10.
Noutopaikan muuttaminen on mahdollista niin kauan, kuin olet vielä varausjonossa. Sen sijaan varausta, joka on jo tarttunut kiinni johonkin niteeseen, ei voi enää muuttaa. Toisin sanoen varaamasi aineisto lähetetään niiden tietojen perusteella, jotka järjestelmästä löytyvät. Jos siis varaamasi aineisto ehtii jo lähteä liikkeelle tai saapua jonnekin, ei noutopaikkaa enää voi muuttaa.
Tässä ohjeet varausjonossa olevan varauksen noutopaikan muuttamiseksi vaihe vaiheelta:
1. Kirjaudu HelMet-järjestelmään pääsivun www.helmet.fi kohdasta Omat tietoni.
2. Klikkaa sen jälkeen kohtaa, jossa kerrotaan, mitä varauksia sinulla on voimassa.
3. Sen takaa avautuvassa näkymässä on sarake Noutokirjasto, jonka alla on kunkin tekemäsi varauksen noutopaikka…
Laulu on nimeltään Kuninkaan viuluniekat ja se löytyy esim. seuraavasta julkaisusta "Laulutunti : lauluja luokille 3-6" Porvoo ; Helsinki : WSOY, 2005 (Sanat, melodia, sointumerkit, runsas kuvitus) ja levyltä "Musikantti. 3-4 : Laulu- ja liikuntaäänite".
Sanat menevät seuraavasti:
Kuningas oli vanha arvokas, mutta iloinen luonteeltaan,
Imi piippua hän, liemen joi kirpeän, sitten kutsui hän viuluniekkojaan.
Jokaisella soittajalla hieno viulu on,
eikä hienompaa lie alla auringon,
Ja ne viulut kun soi, kukaan voittaa ei voi
viuluniekkoja kuulun kuninkaan.
Tällaisista käytännön käännösongelmista voi kysyä neuvoa esim. tällaiselta internetsivustolta:
Via - kääntäjien yhteydenpitokanava ja keskustelulista
http://www.lexitec.fi/via.html
Myös Suomen kääntäjien ja tulkkien liitolla on omat kotisivunsa, joilta löytyy ohjeistusta kääntämiseen:
http://www.sktl.fi/fi_infopiste.html
Vaikuttaa siltä, että vakiintunutta suomenkielistä nimeä ei ole. Komission työ päättyi toukokuussa 2003 eli se toimi vain pari vuotta. Lyhyt toimiaika saattaa olla syy siihen, ettei nimeä ole käännetty.
Lienee parasta käyttää epävirallista suomennosta ja mainita alkuperäinen suluissa, esimerkiksi: YK:n inhimillistä turvallisuutta käsitellyt komitea (UN Commission on Human Security 2001-03).
Komission verkkosivut
http://www.humansecurity-chs.org/index.html
Yritin etsiä kirjallisuutta eri tietokannoista hakusanalla "palvelinohjelmistot", mutta en löytänyt mitään kirjaa, jossa olisi ollut tietoa eri palvelinohjelmistoista samoissa kansissa.
Lähdin seuraavaksi etsimään tietoa internetistä samalla hakusanalla käyttämällä Googlea http://www.google.fi . Sain selville muutamia ohjelmistonimiä ja hain uudelleen kirjallisuutta näillä nimillä.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta löytyi kirjallisuutta esim. näistä palvelinohjelmistoista:
Apache, ks.
http://www.helmet.fi/search*fin/dapache/dapache/1%2C2%2C9%2CB/exact&FF=…
MySQL, ks.
http://www.helmet.fi/search*fin/d?SEARCH=mysql&searchscope=9
PHP, ks.
http://www.helmet.fi/search*fin/dphp/dphp/1%2C4%2C41%2CB/exact&FF=…
II lk. kuntoisuus- ja harrastusmerkin osalta ei ilmene, mikä taho ne on myöntänyt, joten valitettavasti en pysty kuin esittämään arvauksen niiden alkuperästä. Internetistä selvisi sen verran, että ainakin Suojeluskuntajärjestö on aikanaan myöntänyt tämän nimisiä merkkejä. Mutta sen tarkempaa tietoa niiden merkityksesta tai vaatimuksista ei ilmennyt. Ehkäpä lisätietoja voisi etsiä Suojeluskuntia käsittelevästä kirjallisuudesta. Tässä muutama esimerkki:
Selén, Kari: Sarkatakkien armeija : suojeluskunnat ja suojeluskuntalaiset 1918-1944. Helsinki : WSOY, 2004.
Suomen puolustusvoimat ennen ja nyt / Maanpuolustuskorkeakoulu, sotahistorian laitos. Helsinki : WSOY, 2001.
Vasara, Erkki: Valkoisen Suomen urheilevat soturit : suojeluskuntajärjestön…
Muovien korjaamista käsitellään mm. teoksissa:
Muovikomposiitit (Ilkka Airasmaa et al.) Hki 1991. Julkaisija Muoviyhdistys
Kirjaa on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta ja voitte tilata sen sieltä esim.Vantaan lähikirjastonne kautta.
Muovitekniikan perusteet (Veijo Kurri et al.) Hki Opetushallitus 2002 (1999).
Kirjan uudempaa painosta on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta ja vanhempaa painosta myös Vantaan kaupunginkirjastosta.
Muovin suomalainen käsikirja. Hki Muovifakta 2000. Kirja on saatavissa Vantaan kaupunginkirjastosta.
Pääkkönen, Esko: Muovien hitsausmenetelmät. Tampereen teknillinen korkeakoulu 1988. Kirjaa on saatavissa mm. Oulun yliopiston kirjastosta ja Tampereen teknillisen yliopiston kirjastosta. Voitte tilata…
Japanin ja kiinan kielen merkeistä on kysytty usein ennenkin. Aiemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta kirjoittamalla Etsi arkistosta -ruutuun japanin kieli tai kiinan kieli:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Japanin kielen kirjoitusmerkeistä löytyy tietoa esim. näiltä sivuilta:
http://koti.mbnet.fi/wiolet/japani/hiragana.htm
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Kiinan kielestä esim. täältä:
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Euroopan neuvoston viralliset kielet ovat englanti ja ranska, joten elimien viralliset nimet ovat ainoastaan näillä kielillä. Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan vuosittain ilmestyvässä kertomuksessa elimestä käytetään nimitystä: Jäsenmaiden jäsenyysvelvoitteiden valvontakomitea.
Regeneraatiolla tarkoitetaan uudelleen muodostumista ja uudennusta eli kasvin tai eläimen histologisesti erilaistuneen osan tai elimen uusiutumista. Monien selkärangattomien mesenkyymissä on erilaistumattomia soluja, jotka vaeltavat haavapintaan ja erilaistuvat puuttuviksi kudoksiksi. Sisiliskon hännän uusiutumisessa on kyse regeneraatiosta.
Degeneraatiolla tarkoitetaan huonontomista, rappeutumista.
Lähteet: Nykysuomen tietosanakirja 4: yleistieto (WSOY, 1993),
WSOY Web-Facta
Etsin tällaista luetteloa/matrikkelia useasta eri kirjastotietokannasta sekä internetistä, mutta en löytänyt mitään vuodelta 1940. Ehkäpä sotavuosina sellaista ei ole tehty. Kenties paras paikka etsiä kyseistä henkilöä olisi kyseisen kunnan arkisto.
Interenetin vapaan Wikipedia-tietosanakirjan artikkelin (http://en.wikipedia.org/wiki/BosWash) mukaan BosWash megalopolin asukasmäärä on 44 miljoonaa, mikä on 16 % koko Yhdysvaltojen asukasluvusta.
Teoksessa Suomen kartanot ja suurtilat 1 (toim. Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander, 1939) kerrotaan, että Kockisin tila sijaitsee Siuntiossa Kockisin kylässä lähellä Lohjan rajaa. Kirjan ilmestymisen aikaan 1930-luvulla omistaja oli K. V. Nyman. Tila on alkujaan ollut osa toista tilaa, mutta Kockis-niminen jo ainakin 1500-luvulla.
Tilan nykyisestä tilanteesta tai omistajasta ei löytynyt tietoa.
Ei näyttäisi löytyvän aivan koko laulun sanoja suoraan netistä, lyhyt näyte kylläkin osoitteessa http://www.laulut.fi/ShopSF/laulut.asp?prislista=102. Painettuna versiona Lentävän kalakukon sanoja on useassa kokoelmassa, esim. teoksissa Reino Helismaan lauluja, Savolainen laulukirja ja Kultainen laulukirja: 400 suosikkilaulua. Kaikkia em. teoksia on useassa pääkaupunkiseudun kirjastossa. Saatavuustiedot voi tarkistaa tietokannasta osoitteessa www.helmet.fi.
Peruna-sanan merkitys vanhimmassa kirjakielessä, esim. Agricolalla on vielä 'päärynä'. Perunan suomenkielinen nimitys juontuukin Kaisa Häkkisen mukaan suomenruotsin murteellisesta sanasta pärun tai peerun, joka on sama sana kuin nykyruotsin päron (päärynä). Ruotsin kielen päron taas pohjautuu latinan päärynää tarkoittavaan sanaan pirum.
Perunakasvi levisi Suomeen vasta 1700-luvulla ja nimettiin siis päärynän mukaan. Päärynän ja perunan erottamiseksi toisistaan perunasta käytettiin alkuun myös nimityksiä maaperuna ja maapäärynä (jordpäron). Nykyisessä merkityksessä peruna-sana esiintyy ensimmäisen kerran Kristfrid Gananderin sanakirjassa Nytt finskt lexicon v. 1787.
Lähteitä sanojen alkuperän tutkimiseen:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen…
