Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja selvittää Ronja -nimeä seuraavasti:
nimen taustalla on Astrid Lindgrenin lastenkirjan Ronja Ryövärintyttären päähenkilö. Kirjan suosion myötä nimi on yleistynyt sekä Suomessa että Ruotsissa. Ruotsissa Ronja sai oman nimipäivän 1990-luvun alkupuolella (8.4.) ja Suomessa nimi pääsi almanakkaamme vuonna 2000 (4.2.).
Astrid Lindgren on kertonut muodostelleensa Ronjan saamelaisesta järvennimestä Juronjaure (=harju järven rannalla) jättämällä pois alun ja lopun.
Venäjällä Ronja on ollut miehen nimi, kutsumamuoto nimestä Myron (=tuoksuvoide, pyhällä voiteella voitelija), mikä selittänee sen, että Suomessa on ortodoksien parissa käytetty Ronjaa Miron kutsumanimenä.
Suomessa Ronjan tiedetään päässeen muutaman…
Laulun nimi on Tontun avain. Sanat kokonaisuudessaan löytyvät kirjoista Valio, Helmi : Lasten laulelmia : säestyksin koteja ja kouluja varten, 1926 ja Ollikainen, Meri : Vilisee, kilisee tonttuja... :joulujuhlien esitysleikkejä, 1966. Viimeksi mainittu kirja on myös Oulun kaupunginkirjastossa ja siinä on sivuilla 9-11 sanat, nuotit ja leikkiohjeet.
Vaasan oopperan Internet-sivuilta löytyvät Vaasan oopperan vuosiohjelmat, http://www1.vaasa.fi/ooppera/. Niissä mainitaan, että vuonna 1987 Vaasan ooppeera esitti yhteistyössä Vaasan kaupunginteatterin kanssa teoksen Kuula 1918. Esitys oli kantaesitys.
Vaasan alueelta ei todella saatavissa olevaa löydy, oma kappaleemmekin on lainassa.Kaukopalvelummekaan ei voi auttaa, koska periaatteena on, että Vaasassa olevaa aineistoa ei tilata kaukolainaksi. JYväskylän yliopiston kirjastosta kirja löytyy, niitä näyttäisi vieläpä olevan hyllyssä. Ehkä voisit ottaa yhteyttä sinne ja pyytä maksulliset kopiot luvusta?
Aika tosin vaikuttaa liian lyhyeltä, jos tentti on jo ylihuomenna.
Meksikolaisesta ruuasta on olemassa useita kirjoja, joista osassa on vain ruokaohjeita, osassa sekä ruokaohjeita että ruokaperinnettä.
Ruokakulttuuria sisältävät kirjat ja kirjojen saatavuuden saat selville Oulun kaupunginkirjaston Intro-tietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 asiasanoilla ruokakulttuuri Meksiko. Esimerkkejä löytyneistä:
- Huhtala, Ulla: Maailman keittiöt
- Autti, Marja: Makuja maailmalta
- Fernandez, Julia: Cookery around the world
Myös Kultainen keittokirja -sarjassa esitellään muiden maiden ruokakulttuuria.
Hyviä internetosoitteita muiden maiden ruokakulttuureihin on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloissa http://www.makupalat.fi/resepti2.htm , esim. Matkaile makumaihin http://www.mainio.net/…
Tässä Linda-tietokannan saatavuustiedot:
Tekijä(t): Sario, Samuli
Nimeke: Suomi loosi I. V. ja O. M. : piirteitä 25-vuotisesta toiminnasta / [Samuli Sario]
Aineisto: Book
Julkaistu: Helsinki : [Suomi loosi I. V. ja O. M.], 1947
Kokoelma: TAMCAT - Tampereen yliopiston kirjasto
Sijainti: Sijaintitietoja ei ole saatavana
Niteiden lukumäärä: 0
Tila: Tilatietoa ei ole saatavana
Kokoelma: VAARI - Varastokirjasto
Sijainti: Sijaintitietoja ei ole saatavana
Niteiden lukumäärä: 0
Tila: Tilatietoa ei ole saatavana
Tiedot löytyvät Tilastokeskuksen Verkkokoulun opitunnista 13: Maapallon väestö http://www.stat.fi/tk/tp/verkkokoulu/vk/vt/oppitunnit/vt13/index.html
Tarkkoja väestölukuja maapallon mitassa löytyy vasta noin vuodesta 1950 lähtien. Joka tapauksessa v. 1920 maapallon väkiluvun arvioitiin olevan n. 1,86 mrd. (lähin vuosiluku)
Charlotte Seelingin kirjassa Muoti: suunnittelijoiden vuosisata. Könemann 2001 kuvataan 1950-luvun kenkiä seuraavasti: "Kengät olivat kapeat ja kärjistä suipot. Korot olivat keskimittaiset tai mieluummin korkeat ja ajan mittaan yhä ohuemmat, kunnes niistä kehittyi pahamaineiset piikkikorot. Oma muunnelmansa olivat kengät, joiden kärki oli enemmän tai vähemmän leveä ja kulmikas. Iltaisin käytettiin korkeakorkoisia sillki- tai brokadisandaaleita, joiden pienestä kärkiaukosta näkyivät varpaanpäät. Tällaiset kengät koristeltiin joskus strassioljilla tai muilla vastaavilla." Kyseisen kirjan kuvissa James Deanilla näyttää olevan jatsarit. Yllä oleva kuvaus tarkoittaa naisten kenkiä.
Könemann on julkaissut toisenkin kirjan kengistä, Linda O´…
Finnische Literatur in deutscher Übersetzung 1976-1996 / herausgegeben von Gabriele Schrey-Vasara und Marja-Leena Rautalin
Helsinki : Institut für Finnishe Literatur, 1997
ISBN 951-717-949-9 (nid.)
kuuluu mm. Hämeenlinnan, Lahden ja Tampereen kaupunginkirjastojen sekä Helsingin, Tampereen, Oulun ja Turun yliopistokirjastojen kokoelmiin.
Mikäli kirja ei kuulu oman kirjastosi kokoelmiin, voit tilata sen kirjastosi kautta kaukolainana. Kaukolainoista perittävää maksua voit tiedustella omasta kirjastostasi.
Finnische Literatur in deutscher Übersetzung kirjasta ei ainakaan toistaseksi ole uudempaa laitosta.
Huumeista on kirjoitettu vähän, käytännössä ei juuri ollenkaan, lapsille.
Vanhemmille kyllä löytyy ohjekirjoja, kuten Soikkeli, Markku: Miten puhua huumeista. Stakes 2002 ja Suomi ja huumeet: tietopaketti huumeista. 3.uud.p. 2001.
Nuorille sopivia kirjoja taas ovat esim. Huopanen, Kaarina: Irti huumeista: mitä jokaisen on hyvä tietää huumeista. 1997 ja Heinälä, Pekka: Huumaava nuoruus: tietoja huumeista nuorille. 1993.
Yleiskirja on myös: Huumeongelma: tietoa vanhemmille, nuorille ja ammattiauttajille. 1990.
Noista mikään ei kuitenkaan sovi 8-vuotiaalle.
Mutta ehkä hänen kanssaan kannattaisi katsoa yhdessä varoitusvideo aiheesta. Sellaisia ovat esim. Mä en mokaa mun juttuja. 1996 (16 min.), Varo ruohoa.1987 (animaatio, 10 min.) ja Niinan…
Aurora: aamurusko (kreik.), muinaisilla roomalaisilla kreikkalaisen aamuruskon jumalatar Eoksen vastine. Nimi esiintyi Suomen almanakassa 1794-1907, uudelleen almanakkaan 1995.
Aliisa: suomalainen muuntuma Alicesta. Nimi Suomen almanakassa 1882-88, 1890-1920 muodossa Alisa ja uudelleen 1950- muoto Aliisa.
Liisa: lyhentymä Elisabetista. Almanakassa vuodesta 1929.
Nämä tiedot löytyvät mm. seuraavista teoksista: Kustaa Vilkuna, Etunimet (2005) ja Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (1999).
Lisää lähteitä löytyy hakemalla Ratamo-verkkokirjastosta asiasanalla etunimet. http://kunta.hyrinet.fi/ratamo-kirjastot/
Kirjailija on Roger Hargreaves. Muita hahmoja ovat mm. Ammu, Ärjy ja Hirnu. Näitä kirjoja ei ola saatavilla enää pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, mutta kirjailijan suomen- ja englanninkielisiä teoksia saa tilattua kotikirjastoon kaukolainaamalla.
Englanniksi @-merkistä käytetään virallisemmissa yhteyksissä nimityksiä at sign, commercial at, atmark, commercial at sign ja commercial symbol. Epävirallisempina lempiniminä käytetään sanoja snail, arabesque, monkey, curl, cabbage, twiddle, twist, a-twist, strudel, vortex, whorl, whirlpool, cyclone, ape, cat ja rose.
Lisää tietoa @-merkistä löytyy seuraavista osoitteista:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/20
http://www.worldwidewords.org/articles/whereat.htm
https://www.smithsonianmag.com/science-nature/the-accidental-history-of…
Eduskunta hyväksyi tekijänoikeuslakiesityksen 5.10.2005. Laki ei kuitenkaan ole vielä voimassa. Se menee ensin presidentin esittelyyn ehkä marraskuussa ja tulee voimaan aikaisintaan joulukuussa. Eräät osat tulevat voimaan paljon myöhemmin.
Hallituksen tekijänoikeuslakiesityksessä (HE 28/2004) käsitellään ainakin kahdessa kohdassa lain vaikutusta kirjastojen toimintaan. Luku 3.1.2 (alakohta c) on nimeltään Kappaleen valmistaminen arkistoissa, kirjastoissa ja museoissa. Siinä käsitellään tekijänoikeuksia koskevaa direktiiviä ja sen edellyttämiä lainsäädännön muutoksia.
Luku 3.2.5 taas on nimeltään Arkistojen, kirjastojen ja museoiden erityiskysymykset: digitaalinen kappaleen valmistaminen, aineiston käyttö laitoksen tiloissa,…
Suomalaisessa kirjakaupassa näyttäisi olevan myynnissä esim.
Melo e Abreu, Liisa: Lusomania - portugalin alkeiskirja (kirja ja kasetti).
Freeland, Alan: Bica Portuguesa - portugalin alkeiskurssi (tosin vain pelkkä kirja)
On olemassa myös matkailijoille tarkoitettu teos "Portugalia matkailijoille" (julk. 1978), mutta tämä on siis vain pelkkä kirja. Ja valitettavasti näin vanhaa julkaisua ei ole enää saatavissa kirjakaupoista. Lohjan kaupunginkirjastossa se on kuitenkin lainattavissa.
Anneli Saariston esittämän kappaleen "La dolce vita" on säveltänyt Matti Puurtinen ja sanoittanut Turkka Mali. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmasta ja maakuntakirjastojen monihausta emme löytäneet sitä italiankielisenä.
Suomen äänitearkiston tietokannasta löytyy samanniminen kappale, jonka esittäjä on Gonzales. Emme saaneet kuitenkaan selvää, onko kyseessä sama melodia. Kyseessä on single-levy. Emme löytäneet kirjastoa, josta sitä saisi lainaksi.
After Dark -yhtyeeltä löytyy "La dolce vita", mutta emme voineet levyltä tai nuotista tarkistaa, onko siinä sanoja vai pelkkä melodia ainoastaan.
Jyväskylän luokassa 78.355 (elokuvamusiikki) on WORLD cinema classics [Äänite] : songs from movies around the globe. Siinä on kappale "La dolce…
R.L.Stinen Armoton aikamatka on ilmestynyt sarjassa Goosebumps special vuonna 2003. Sarjaa julkaisee Sanoma Magazines Finland. Tuossa sarjassa ei ole tietojemme mukaan ilmestynyt muita teoksia. Kirjastoon niitä kyllä mitä todennäköisimmin hankitaan, jos niitä ilmestyy.
Tänä vuonna on ilmestynyt äänimaisemasta uusi kirja : - ”Kuultava menneisyys : suomalaista äänimaiseman historiaa”, 2005. Työympäristön äänimaisemasta on myös ilmestynyt tänä vuonna kirja : - Koivusalo, Esko A. : ”Äänimaisema ja työympäristö”, 2005. Tämä kirja ei ole vielä lainattavissa Oulun kaupunginkirjastosta. Kirjassa ”Ympäristökasvatuksen menetelmäopas 2 : Vihreä ihminen” on artikkeli Kankkunen, Olli-Taavetti : Ääniympäristö ja äänimaisema. ”Etnomusikologian vuosikirjassa 7”, 1995 on artikkeli Kurkela, Vesa : Katusoitto, äänimaisema ja karnevaali : näkökulmia ulkotilamusiikin tutkimukseen. Metsän äänimaisemasta on kirjassa ”Puun puhe”, 2001 ja luonnon äänimaisemasta kirjassa ”Luonto virkistys- ja matkailuympäristönä”, 1996. Lisäksi…
