Suomessa Erin voi viettää nimipäiväänsä huhtikuun viidentenä eli Irenen ja Irjan päivänä. - Marianne Blomqvistin vuonna 2002 ilmestyneessä kirjassa Dagens namn kerrotaan ruotsinkielisen nimistön yhdestä uudesta tulokkaasta eli nimestä Erin, että se ei ole Irenen tai minkään muunkaan etunimen lyhenne vaan vanha Irlannin nimitys. Ristimänimenä sen ottivat käyttöön etenkin USA:n ja Kanadan siirtolaiset. Näissä maissa siitä tuli muotinimi 1970-luvulla.
Suomeen nimi tuli amerikkalaisista elokuvista. Ensimmäinen suomenruotsalainen tyttö, joka kastettiin Eriniksi, syntyi vuonna 1999.
Kysy kirjaastonhoitajalta -palvelussa nimestä Erin on kysytty aiemminkin. Vastaus löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?…
Helmet-aineistohausta löytyy jonkin verran kirjoja GPS:sta. Seuraavassa joitain:
- Avaruustoiminta Suomessa : kansallinen strategia ja kehittämisen tavoitteet 2005-2007, Kauppa- ja teollisuusministeriö : Edita, 2005
-Miettinen, Samuli: GPS käsikirja, Genimap, 2002
-Henttu, Pekka:
Teos GPS - maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä : opas uuteen aikaan, Naviprop, 1993
-Miettinen, Samuli:
GPS vie vaivatta perille, Ajatus, 1998
Helmet-hakuun pääsee osoitteesta http://www.helmet.fi , hakutavaksi voi valita aihehausn ja hakusanaksi gps.
Verneri (17.8. (1929-). Pohjana on muinaissaksan Werner 'varnilaissotajoukon johtaja'; varnit oli germaaninen kansanheimo. Suomeen Verneri on otettu suoraan Ruotsin almanakasta, johon se tuli 1776.
Etunimistä saa lisää tietoja esim. julkaisusta:
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; avustajat: Marketta Huitu ja Pirjo Mikkonen. - Helsinki : Otava, 2003.
Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Anni on esiintynyt Anna-nimen rinnakkaismuotona Suomen almanakassa vuodesta 1950.
Anna on kreikkalainen muoto heprean sanasta Hannah, mikä merkitsee armoa. Anna on kristikunnan käytetyimpiä nimiä. Suosio on peräisin myöhäiskatoliselta ajalta, jolloin Suomessakin palvottiin Pyhää Annaa, Neitsyt Marian äitiä.
Nimestä esiintyy runsaasti muunnelmia ja hellittelymuotoja esim. Saksassa Annele, Anni, Anke, Nanni, Ranskassa Annette, Ninon, Venäjällä Anja, Anuska, Nina, Ninni, Englannissa Ann, Annie, Anne, Nanny, Espanjassa Anita, Anja jne.
Kustaa Vilkunan mukaan vihreäviittaisesta Pyhästä Annasta tuli pian suomalainen Annikki, metsän emäntä, Tapion piika, Päivölän miniä, jonka nimi toistuu vanhoissa…
Kysymyksesi on lyhyt ja vailla täsmennyksiä, mutta toivon, että näistä lähteistä on hyötyä sinulle.
Piilonormeista sinänsä en löytänyt aineistoa, mutta (sosiaalisista) normeista on kirjoitettu paljonkin. Raja julkisen ja piilotetun normin välillä ei kai aina ole niin selvä. Sosiaalisista (myös piilotetuista) normeista on kirjoitettu mm. näissä kirjoissa:
- Hullun kirjoissa : näkökulmia suomalaiseen kylähulluuteen / toim. Pekka Laaksonen, Ulla Piela, Pirkko Lahti
- Elämän normittajat : instituutiot ja asiantuntijat oikeaa elämää etsimässä / Hannu Itkonen .. [et al.]
- Kilpakenttien kapinalliset / Hannu Itkonen
- Sietämättömät ja täydellinen maailma : kirjoituksia suvaitsemattomuudesta / toimittanut Jari Eilola
Ainakin näistä kirjoista löytyy tietoa ryhmistä ja niihin liittyvästä turvallisuudentunteesta:
- Turvallinen yhteisö, turvattu yksilö : turvallisuutta kasvatuksen ja yhteiskuntapolitiikan keinoin / Veikko Pentti
- Turvallinen ryhmä ja itseksi tuleminen / Mikko Aalto
- Ryppäästä ryhmäksi / Mikko Aalto
Ryhmäprosesseista ja ryhmäkäyttäytymisestä on tietoa sosiaalipsykologian oppaissa, esim. kirjoissa Minä, me ja muut sosiaalisissa verkostoissa / Kaarina Laine, Sosiaalipsykologian perusteet / Anja Riitta Lahikainen, Anna-Maija Pirttilä-Backman tai Johdatus sosiaalipsykologiaan / Klaus Helkama, Rauni Myllyniemi, Karmela Liebkind.
Kaksoisvirranmaa on Mesopotamia (kreik."virtain välinen maa"). Alue sijaitsee Euftratin ja Tigriin ympärillä.
Mesopotamia on maailman vanhimpia kulttuuriseutuja. Siellä ovat sijainneet Babylonia, Assyria ja Mitannin valtakunta. nykyisin alueesta suuri osa kuuluu Irakiin, pohjoisosa Turkkiin ja luoteisosa Syyriaan. (Facta 2001)
Tähän kysymykseen on vastattu usein tässä palvelussa. Saat aikaisemmat vastaukset esiin osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoittamalla hakusanaksi Stine.
Suomeksi kirjailijasta on vähemmän tietoa. Kirjassa Koski, Mervi: Ulkomaisia nuortenkertojia 1 (BTJ, 2001) R.L. Stinestä kerrotaan sivuilla 242-250.
Wsoy: sivuilta löytyy hieman tietoja: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=333&lastname=Stin...
Roald Dahlin Jali ja suklaatehdas -kirjasta on julkaistu uusi painos tänä vuonna ja sitä otetaan moniin kirjastoihin. En pysty vastaamaan, onko kirja tulossa omaan kirjastoosi, koska et kertonut, minkä kirjaston asiakas olet. Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun tulee kysymyksiä koko Suomesta.
Oulunsalon kunnankirjastossa on 26 dvd-elokuvaa nuorten osastolla ja 15 dvd-elokuvaa lastenosastolla. Tätä kokoelmaa hankitaan koko ajan lisää.
Osoitteesta http://www.outikirjastot.fi/ voit myös selata muiden OUTI-kirjastojen dvd-kokoelmia ja pyytää niitä tilattavaksi Oulunsaloon. Se mitä dvd-elokuvia kirjastoissa on saat esiin vaihtamalla aineistolajin kohtaan dvd-rom. Halutessasi voit myös rajata Oulunsalon kirjaston tai sitten selata kaikkien kirjastojen kokoelmaa. Muiden kirjastojen leffoja voit tilata pyytämällä meiltä Oulunsalosta vaikka maililla kirjasto@oulunsalo.fi .
Osaan Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä on mahdollista palauttaa kirjat sulkemisajan jälkeen, mutta ei kaikkiin. Vallilan kirjastossa ei ole palautusluukkua. Ainakin näissä kirjastoissa on luukku (tammikuussa 2014): Kontula Lauttasaari Käpylä Munkkiniemi Laajasalo Pukinmäki Tapanila Viikki Suutarila (aulassa, auki talvella aamusta iltakymmeneen, kesällä kirjaston aukioloaikoina) Vuosaari Etelä-Haaga
Kannattaa muistaa, että henkilökunta palauttaa kirjat vasta seuraavana aukiolopäivänä.
Tilastokeskus kerää kuntien rakennusvalvontaviranomaisilta tietoa myönnetyistä rakennusluvista. Oulun kaupunginkirjastossa on Tilastokeskuksen julkaisu Myönnetyt rakennusluvat 2005, elokuu, mutta siinä on vain koko maata koskevat tiedot. Kunta- ja seutukuntatason tilastoista saa tietoa Tilastokeskuksen Oulun aluepalvelusta, sähköposti: oulu@tilastokeskus.fi, puhelin: (08) 535 1410, faksi: (08) 535 1430.
Hitaus kuuluu ilmeisesti samaan sanapesyeeseen kuin hidas.
Hidas on selitetty hyvin vanhaksi germaaniseksi lainaksi. Suomen kirjakielessä hidas on esiintynyt Uppsalan evankeliumikirjasta ja Agricolasta alkaen.
Etymologioista saa tietoa esim. seuraavista etymologisista sanakirjoista:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. -
1 - 3[Ulla-Maija Kulonen, päätoimittaja ... et al.]
Julkaistu: Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura : Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
1992 - 2000.
Häkkinen, Kaisa
Nykysuomen etymologinen sanakirja / Kaisa Häkkinen. - Helsinki : WSOY, 2004. - 1633 s. : kartt.
Länsimaisen taidemusiikin historian perusteellinen selvitys löytyy kirjastosta esim. nimekkeellä "The Oxford history of western music". Suppeampi, mutta kuitenkin asiantunteva ja monipuolinen suomenkielinen musiikin yleisteos on "Musiikkikirja - Johdatus musiikin ymmärtämiseen sanoin ja kuvin" (toim. Karma, Usma, Veijola). Tässä kirjassa kerrotaan helppotajuisesti erilaisista musiikkiin liittyvistä ilmiöistä - niin länsimaisesta kuin muistakin merkittävistä musiikkikulttuureista, soittimista, säveltäjistä, musiikin kuuntelemisesta, musiikkikasvatuksesta jne.
Eri tyylikausia ja niiden erityispiirteitä länsimaisessa taidemusiikissa esitellään tiiviisti ja selkeästi mm. Jorma Kontusen lähinnä musiikkianalyyttistä näkökulmaa painottavassa…
Hyviä tuolijumppaohjeita ikääntyneille löytyy Vahvikkeen sivulta, https://www.vahvike.fi/fi/liikunta/aihe/tuolijumppa. Ikäihmisten liikuntaharjoitteita löytyy myös Ikäinstituutin liikuntaharjoitteista, https://www.voimaavanhuuteen.fi/liikuntaharjoittelu-hyvatkaytannot/. Siellä on esimerkiksi olohuonejumppa, https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2017/01/Olohuonejumppa-ve…
Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistossa on vastattu Kirsi Kunnakseen liittyviin kysymyksiin, sieltä voi kirjailijan nimellä hakea aikaisempia vastauksia: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirsi Kunnaksesta löytyy tietoa Tampereen kaupunginkirjaston Pirkitta-aluetietokannasta: http://kirjasto.tampere.fi/Pirkitta
Kun kirjoittaa asiasanaksi Kunnas, Kirsi, saa viiteitä kirjoihin, lehtiartikkeleihin ja verkkoaineistoon.
Pispalan tietotupa 2003 -verkkoaineistossa kerrotaan myös lapsuudesta ja perheestä: http://mansetori.uta.fi/pispala/runolauteet/runotalvi/kunnas.php
Pirkitassa on myös linkki Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita
-sivulle, jossa kirjailijan sivulta löytyy "lähteitä ja linkkejä" -sivu, jossa on mainittu lukuisia…
Löytyi ainakin
Spier, Peter
Joonan kirja. Karas-sana, 1989.
Marsh, T. F.
Fantastinen valas : kertomus myötätunnosta / kirjoittanut ja kuvittanut T. F. Marsh ; suomentanut Sanna Myllärinen.
Uusi tie, 2002.
Joona ja valas : Raamattua 3-ulotteisesti.
[Sley-kirjat], 2002.
Harrast, Tracy.
Joona ja meripeto. Aika, 2001.
Moroney, Tracey.
Valaan vatsassa : kertomus Joonasta
SLEY-kirjat, 1999.
Davidson, Alice Joyce.
Joona & suuri kala
Päivä, 1999.
Joona ja suuri kala / [ruotsinkielisestä versiosta suomentanut Tero Kuosmanen]
Helsinki Media, 1999.
Tarkistakaa saatavuustiedot HelMet kirjastojen aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
