Otavan suuren ensyklopedian mukaan Kristoffer Kolumbus saapui Bahamasaarille 12.10.1492. Sieltä hän jatkoi matkaansa Kuubaan ja Haitiin luullen saapuneensa Intiaan.
Kolumbuksen matkoista löytyy tietoa tietosanakirjoista ja historian yleisteoksista, esim. Otavan suuresta maailmanhistoriasta. Kolumbuksesta kertovia kirjoja voit hakea Porin kirjaston aineistohausta http://weborigo.pori.fi/ kirjoittamalla asiasanaksi Kolumbus. Mm. Lorenzo Camusson kirja Kolumbus voisi olla hyödyllistä luettavaa.
Internetistä löytyy tietoa lähinnä englanninkielellä. Suomenkielistä tietoa Kolumbuksesta ja muistakin löytöretkeilijöistä löytyy osoitteesta http://www.tunturisusi.com/kolumbus/
Tämänkaltaisiin kysymyksiin on hieman vaikea vastata (varsinkin kun kyseessä on julkisuutta kaihtava kirjailija), mutta tässä joitakin asioita, jotka Huovisesta kannattaa mainita, kun aivan viime vuosien tapahtumia pohditaan:
- Huovisen suosio näyttää vakaalta, esim. Konsta Pylkkänen etsii kortteeria (2004) oli ilmestymisvuotensa neljänneksi myydyin romaani Suomessa. Edelle menivät vain Dan Brownin Da Vinci -koodi, Jari Tervon Myyrä ja Ilkka Remeksen Hiroshiman portti.
- Huoviselle myönnettyjen tunnustuspalkintojen lista on pitkä. Professorin arvonimi hänelle myönnettiin v. 1999.
- Huovisen romaanista Koirankynnen leikkaaja valmistui viime vuonna elokuva, joka voitti useita Jussi-palkintoja (mm. paras elokuva ja paras ohjaus).
- Huovinen…
Metson käsikirjastossa on valtaosa julkaistuista SFS-standardeista. Ne on sijoitettu numerojärjestyksessä käsikirjaston mikrohuoneeseen.
Luettelo suomenkielisistä ISO 9241 -standardeista löytyy
SFS:n sivulta, osoitteesta http://www.sfs.fi/luettelo/sfs.phb
Turun kaupunginkkirjastosta löytyy asunto-osakeyhtiötä käsittelevää kirjallisuutta, esim. Pekka Arjasmaa: Toimiva hallitus 2002 ja Pekka Arjasmaa: Asunto-osakeyhtiölaki: kommentaari 2001 ja Asuntoyhtiö 2002.
Yleistä oikeudellista tietoa voisi saada Finlex-tietokannasta
http://www.finlex.fi/
Mikäli tarvitset oikeudellistä apua, vaihtoehdot ovat joko
yksityiset asianajotoimistot tai kaupungin oikeusaputoimisto
httphttp://www.turku.fi/public/default.aspx?nodeid=2812&culture=fi-FI&conte…
Hyvä tietolähde taloyhtiön asioissa verkossa on Taloyhtio.net:
http://www.taloyhtio.net/
"Taloyhtio.net tarjoaa hyötytietoa, tuotteita ja palveluja yhdestä osoitteesta taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille sekä kerros- ja rivitaloasukkaille."
Aiheestasi on kirjoitettu paljonkin. Esimerkiksi seuraavista kirjoista löydät tietoa:
- Ikääntyviä tietoyhteiskunnassa : kulttuuriset ajattelutavat ja sosiaalinen tila / Anne Sankari
- Ikääntyvien viestintävalmiudet ja digitaalinen epätasa-arvo / Vesa Mäensivu
- Hyve-projektista pysyvään kehittämiskumppanuuteen / Riitta Särkelä ja Pirjo Tiippana (toim.)
- Voiko tietoyhteiskunnasta syrjäytyä? / Markus Jokela
- Informaatioyhteiskunnan vanavedessä - syrjäytymisen vastainen politiikka 2000-luvun Euroopassa [Elektroninen aineisto] / Marianne Huttunen
Viimeksi mainittu on suoraan verkosta luettavissa Suomen yliopistojen Linda-tietokannan kautta. Lindaa voi käyttää mm. yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja kunnankirjastojen verkoissa.…
Seuraavista kirjoista löytyy tietoa suomalaisten etunimien merkityksestä:
VILKUNA, Kustaa: Etunimet. 4.uud.painos 2005.
LEMPIÄINEN, Pentti: Suuri etunimikirja. 1999.
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Joensuun kaupunginkirjaston aineitorekisteristä: http://jokunen.jns.fi/
Sieltä löytyvät myös tiedot muista aiheeseen liittyvistä kirjoista, esim. asiasanahaulla: etunimet.
Tässä lyhyesti kysymiesi nimien merkityksestä, kirjoista voi katsoa lisätietoa:
ANTTI
Vanha suomalainen muoto ANDREAS-nimestä. Nimi merkitsee 'miehekästä, rohkeaa'. Andreas on mm. Skotlannin suojelupyhimys.
NIKO
Lähtönimenä on NIKOLAUS tai NIKODEMUS. Nikolaus-nimen lähtökohtana on NIKOLAOS (nike 'voitto', laos 'kansa'). Nikolausta on pidetty merenkulkijoiden…
Ainakin tässä osoitteessa on aakkosellinen hakemisto englanniksi ja haluamasi kiinalaiset merkit löytyvät (faith, hope ja love).
http://www.formosa-translation.com/chinese/k/kk09.html
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, kertoo Nea-nimen olevan lyhentymä nea-loppuisista nimistä esim. Linneasta. Nimi on ollut Suomen almanakassa 3.8. vuodesta 1995. Nimestä esiintyy myös kirjoitusasu Neea. Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? -kirja kertoo myös, että Nea voi olla lyhennys Linneasta. Ortodoksisessa kalenterissa Nea voi olla pyhän Neonilla-nimen lyhennys. Mikäli Nea johdetaan Linneasta, joka on ruotsalaisen kasvitieteilijän Carl von Linnén muistoksi annettu nimi, on nimen alkuperämaa Ruotsi.
Olisiko kyseessä voinut olla Terhi Ontto-Panulan kirja Ruokaa maailmalta / Terhi Ontto-Panula, Raija Puska WSOY, 2005 (951-0-28720-2).
Myös seuraava kirja kertoo venäläisestä tapa- ja ruokakulttuurista, mutta tämä kirja ei ole kookas: Venäläinen tapakulttuuri : perinteitä ja nykypäivää Helsinki : Suomi-Venäjä-seura, Venäjä-info, (951-97832-3-7)
Inforviestinnän julkaisemassa mediahakemistossa Kuka 2005, osassa Sanomalehdet on lehtien yhteystietoja. Lehdet ovat aakkosjärjestyksessä. Vastaavat verkkosivut ovat maksulliset (www.kukamedia.com).
Suomen lehdistö -aikakauslehden numerossa 6/2005 on julkaistu Sanomalehtien liiton jäsenlehdet, mutta kaikki pirkanmaalaiset paikallislehdet eivät kuulu em. liittoon.
Paikallislehdistön medianumerossa 2004 on paikallislehtien yhteystietoja.
Kaikki yllämainitus julkaisut löytyvät Tampereen kaupunginkirjaston käsikirjastosta.
Internetissä olevilla sivuilla www.sanomalehdet.fi ja www.paikallismediat.fi on vastaavia tietoja, mutta esim. Tyrvään sanomat (ei kuulu Sanomalehtien liittoon) on mukana vain viimeksimainituilla sivuilla.
Pirkanmaan kirjastojen yhteisjärjestelmästä PIKI-verkkokirjastosta löytyi muutama kaunokirjallinen teos etsimästänne aiheesta.
Teosten saatavuuden voi hakea esille joko yksittäisen teoksen nimellä tai sitten hakemalla tämä lista uudelleen.
Piki-verkkokirjasto löytyy osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?
Nämä teokset löytyivät seuraavan hakua käyttäen:
- Asiasana-valikkoon hakutermiksi kirjoitetaan golf
- Valitaan lisärajauksista aineistolajiksi kirja ja kirjallisuuslajiksi kaunokirjallisuus ja
- lopuksi valitaan Tampereen kaupunginkirjastot
Etsimästänne aiheesta on varmasti kirjoitettu muissakin kirjoissa kuin näissä ensimmäisessä kahdeksassa. Valitettavasti kaunokirjallisia teoksia vain ei ole kuvailtu erilaisiin tietokantoihin…
Runo on nimeltään Miksi kana kengittää? ja se löytyy Aarni Penttilän tekemästä lukukirjasta Hyvästi Aapiskukko!(1.painos 1939, näköispainos 2000). Runon tekijä on sen sijaan epäselvä. Lukukirjassa runon lähteeksi mainitaan "Ilvola". Sillä tekijänimellä ei löydy kirjaston tietokannasta mitään. Ilvola olisi saattanut myös tarkoittaa Joel Lehtosen kirjaa Ilvolan juttuja, joka sisältää sovituksia suomalaisista eläinsaduista. Selasin Ilvolan juttuja läpi, mutten löytänyt runoa siitä.
Jos tarvitset tarkan tiedon tekijästä, voimme yrittää selvittää asiaa edelleen.
Kiinaa hallitsi vuosina 1644-1912 Qing-dynastia. 1800-luvulle tultaessa ilmenivät ensimmäiset merkit Qing-dynastian rappiosta:sotavoimien tehottomuus, korruptio byrokratian huipulla ja suuresti lisääntyneen väestön elämisen vaikeudet. Väkiluku kasvoi vuoden 1741 142 miljoonasta vuoden 1851 432 miljoonaan. Hallintokoneisto ja ja armeija eivät kuitenkaan suurentuneet, eivätkä ne kriisiaikoina kyenneet toimimaan kyllin tehokkaasti. Ongelmia kärjisti lisäksi lännen tunkeutuminen Kiinan vaikutuspiiriin.
Lisätietoja löydät edellisen tekstin lähteenä käytetystä Olavi K. Fältin artikkelista "Kiina ja Japani: keisarillisen Kiinan loisto ja rappio" teoksessa Maailman historian pikkujättiläinen. WSOY 1988.
Teetkö tutkielmaa lukiossa? Muita kiinan…
Leena Landerista löytyy tietoa esimerkiksi suomalaisten kirjastojen ylläpitämästä kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317596284036
Ylen Elävästä arkistosta löytyy myös radiodokumentti, Miten minusta tuli minä, Leena Lander: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/03/09/miten-minusta-tuli-mina-leena-…
Ja Yle Areenasta löytyy Landerista televisiodokumentti Ammatti: kirjailija -sarjassa: https://areena.yle.fi/1-2096015
Myös googlaamalla kirjailijan nimellä löytyy paljon erilaisia haastatteluja jne.
Perinteisemmässä painetussa muodossa Leena Landerista löytyy tietoa mm. seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykirjailijoita 1-2, BTJ Kirjastopalvelu, 2003 sekä Miten kirjani ovat syntyneet…
Henrik Ibsenin Villisorsaa esitettiin ensimmäisen kerran Norjassa vuonna 1885. Suomessa se on saanut ensiesityksensä 1892. Villisorsaa on esitetty Suomessa nykypäiviin asti.
Näytelmän tapahtumat ajoittuvat kolmeen päivään ja kahteen eri paikkaan, tukkukauppias Werlen työhuoneeseen ja Hjalmar Ekdalin ateljeeseen. Hjalmar Ekdal ja Gregers Werle ovat näytelmän päähenkilöt.
Näytelmä kertoo valokuvaaja Ekdalin perheestä, joka elää köyhää, mutta melko onnellista elämää. Perheen menneisyydessä on vaikeita asioita, joiden paljastuminen muuttaa kaikkien näytelmän henkilöiden elämää. Näytelmässä palataan nykyhetkestä menneisyyteen käsittelemään näitä asioita.
Lisää tietoja näytelmästä saat Ibsenin Villisorsan esipuheesta, joka on ainakin WSOY:n…
Sinikka ja Tiina Nopolasta on kysytty ennenkin. Vastaukset löydät Kysy kirjastohoitajalta- palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx. Kirjoita hakuruutuun sana Nopola ja saat aika monta hyvää linkkiä. Tässä alkajaisiksi pari: http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml ja http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=2300&VID=default&SID=1941687304875…. Kustantajan sivut löytyvät osoitteesta www.tammi.net Klikkaa kohtaa kirjailijoita ja vierittele sivua. Nimet ovat aakkosjärjestyksessä.
Susanna tarkoittaa heprean kielellä liljaa. Uudessa testamentissa Susanna oli Jeesuksen parantama ja häntä palveleva nainen. Vanhan testamentin apogrysikirjoissa Susanna oli nainen, jota väärät tuomarit syyttivät aviorikoksesta, mutta jonka Daniel osoitti syyttömäksi ja toimitti väärille tuomareille rangaistuksen. Katolisessa kirkossa on viisi Susanna-nimistä pyhimystä. Susanna päivä oli 19.2 Suomen almanakassa vuonna 1706 ja Agricolan rukouskirjassa 1544. Susannan päivää vietettiin 11.8 vuosina 1708-1928 ja uudelleen vuodesta 1950. Tämä päivä on perimätiedon mukaan vuoden 300 tienoilla surmatun roomalaisen Susanna-marttyyrin muistopäivä.
Vuonna 2000 otettiin almanakkaan Susannan rinnakkaismuoto Susanne. Susannan lyhentymiä ovat Sanni ja…
Vallilan kaupunginosasta ei löydy omaa historiikkia, ainakaan kirjan muodossa. Tässä kuitenkin muutamia teoksia, joista saattaisi olla hyötyä: Kaija Hackzell & Kirsti Toppari, Oihonnankadulta Kumpulantielle - Helsingin vanhoja kortteleita 4. Helsinki 1991. Matti Koivumäki, Puu-Vallilan kasvot. Helsinki 2001. Anna-Maria Åström: Koti ja naapurusto - Helsingin koillislaita 1950-1960-luvulla. Teoksessa Koti kaupungin laidalla.Tampere 1999. Riitta Nikula, Yhtenäinen kaupunkikuva 1900-1930: suomalaisen kaupunkirakentamisen ihanteista ja päämääristä, esimerkkeinä Helsingin Etu-Töölö ja Uusi Vallila. Helsinki 1981. Kirjojen saatavuustiedot www.helmet.fi. Kannattaa ottaa yhteyttä myös kaupunginosayhdistykseen http://www.kaupunginosat.net/…
Marraskuussa on pääkirjastossa useampiakin Pepin 60-vuotissyntymäpäiväjuhlia. Niihin on kutsuttu 4-6-vuotiaita tarharyhmittäin. Tilaisuudet ovat täynnä, mistä syystä emme ole mainostaneet tätä tapahtumaa. Jos on kyseessä yksittäinen lapsi, hän mahtuu ryhmän jatkoksi joku kerta. Suomenkieliset Peppi-juhlat ovat: ke 9.11., to 10.11., ke 16.11 ja to 17.11. Kaikkina näinä päivinä on kaksi tilaisuutta, aloitusajat klo 9.15 ja 10.15; kesto noin 45 min. Paikkana lastenosaston satutila. Tervetuloa.
