Marianne on ranskalainen yhdysnimi nimistä Marie ja Anne. Kyseessä on alkuaan Jeesuksen äiti ja isoäiti.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja
Katso myös Väestörekisterikeskuksen nimipalvelua, josta löytyy tietoa etunimien yleisyydestä Suomessa eri aikoina:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Otavan Iso musiikkitietosanakirja (1977) osaa kertoa, että Kaj-Erik Albert Gustafsson syntyi Loviisassa 24.11. 1942 sekä mainitsee hänet suomalaiseksi urkuriksi ja kuoronjohtajaksi. Tietoa Gustafssonista löytyy myös Sibelius-akatemian kirkomusiikin osaston sivun(http://dept.siba.fi/kimu/fin/index.php?pid=674). Säveltäjänä Gustafsson on tuottanut ensisijaisesti kirkollista käyttömusiikkia: kuoro- ja urkuteoksia.
YLEn levystöstä (http://www.yle.fi/levysto/firs2/saveltaja.php?Id=Gustafsson+Kaj-Erik+Al…) häeltä löytyy seuraavat sävellykset:
Aftonpsalm
Agnus dej
Ave maria
De profundis
Det var lärksång och glans
Fröjda dig
Gloria
Inför ditt ansikte
Jag har ett hem ett ljuvligt hem
Jag ville jag vore
O salutaris hostia
Pohjoisella rannalla…
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Emilia on roomalaisesta Aemelius-sukunimestä syntyneen Emilin sisarnimi, joka yleistyi erityisesti 1700-luvulta lähtien monissa Euroopan maissa. Suomen almanakassa se oli vuonna 1851 muodossa Emelia. Emilia on ollut almanakassa vuonna 1852, 1864-1928 ja uudelleen vuodesta 1950. Nimellä on lukuisia muunnoksia, kirjoitusasuja ja lyhennelmiä: Emiilia, Emilja, Mila, Milja, Milka ja Milla
Vuosina 1990-1991 10 suosituinta tytön nimeä olivat: Laura, Jenni, Heidi, Anna, Noora, Sanna, Hanna, Johanna, Jenna ja Tiina. 10 suosituinta pojan nimeä olivat: Ville, Mikko, Antti, Joonas, Niko, Joni, Sami, Teemu, Toni ja Janne.
Tiedot löytyvät Eero Kiviniemen teoksesta Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen (1993, s. 46-47).
Pasilan kappaleet Svenska dagbladetista on luettava rikhardinkadun kirjastossa remontin aikana.
Oheisena osoite sinne:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1555#riku
Svenska dagbladetilla on myös verkkoversiona
http://www.svd.se/
Niksi Pirkan ohje:
"Asettakaa ryijyn alle muovi, jolloin voitte liikutella sitä helpommin. Peskää ryijy 30-asteisella vedellä ja villapesuaineella. Käyttäkää väljästi vettä ja huuhdelkaa kolmesti. Sen jälkeen puristelkaa ryijyä kevyesti ja hellästi, jotta saatte veden mahdollisimman hyvin siitä pois. Lopuksi tasokuivatus." - MS.
LIsää pesuohjeita näiltä sivuilta:
http://www.tupulatakki.net/vaiheet.htm
http://www.craftmuseum.fi/konservointikeskus/esitteet/ohjeryijynhoito1d…
Artikkeli:
Kasanen, Outi: Näin hoidat,ryijyt, raanut ja matot. Novita 2003 n:ro 1 s. 72
Emilia nimen juuret löytyvät Pentti Lempiäisen "Nimipäiväsanat mitä nimet kertovat" Helsinki 1994, ISBN 951-625-282-6
Kirjan mukaan nimi juontuu muinaisroomalaisen Aemilius-ylimyssuvun nimestä. Tästä nimestä on saatu miehennimi, Eemil sekä sisarnimi Emilia, joka otettiin almanakkaan 1852.
Samasta kirjasta käy ilmi että " tämänpäiväiset nimet vievät eilisen tavoin ajatukset luonnonhaltioihin. Tuulikki on Kalevalassa yksi metsän haltioita, Tapion tytär, Tellervon (13.4) rinnakkaisnimi. Etunimenä se jäi kristinuskon vakiintuessa syrjään, kunnes se 1800-ja 1900-luvun vaihteessa pääsi uudelleen käyttöön ja otettiin almanakkaan 1908. Myöhemmin sen rinnalle ovat tulleet Tuulia (1950, alkuaan kirjailija Tyyni Tuulion nimimerkki).." s 72-73
Taika-…
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Pauli on lyhentymä Pauluksesta, joka tarkoittaa latinaksi vähäinen, pieni ja oli apostoli Paavalin latinalainen nimi, jonka hän omaksui Sauluksen tilalle.
Aija taas on Raamatussa miehennimi (hepreaksi korppikotka tai harahaukka) ja paikannimi. Suomessa, jossa nimeä on annettu vain tytöille, se lienee mukailtu nimestä Eija, jonka lähtökohtana saattaa olla kirkkolauluissa ja virsissä keskiajalta saakka esiintynyt ilon huudahdus eijaa.
Ann Wigleyn kirjoittamista hevoskirjoista on suomennettu kolme: Kartanontyttären haamu (1998), Sähäkkä poni (1999) ja Varjorautias (1999) Tieto on peräisin Suomen kansallisbibliografia Fennicasta: http://finna.fi . Kirjat on julkaissut Suomessakin toimiva Pollux-hevoskerho. Kirjailijasta itsestään ei löydy tietoa.
Ossi on lyhentymä Ossian-nimestä. Ossianin pohjana on luultavasti gaelin kielen sana 'oisin' tai 'ossin', joka merkitsee pientä hirveä tai kuusipeuraa. Iiriläisen kansanperinteen mukaan Ossin oli 200-luvulla Irlannissa elänyt taruhenkilö. Laajemmin nimen teki tunnetuksi skotlantilaisen James Macphersonin kolme runoelmaa sisältänyt teos Ossianin laulut (1760-63), joita hän aluksi väitti kääntäneensä kansan keskuudessa perimätietona säilyneistä kelttiläis-iiriläisistä lauluista, mutta jotka paljastuivat kirjoittajan omiksi tuotoksiksi.
Suomen ortodoksinen kalenteri puolestaan viittaa Ossin ja Ossianin kohdalla Joosef-nimeen.
Lähde:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Voit hakea laulua sen alkusanojen mukaan Tampereen kaupunginkirjaston musiikin tiedonhaun sivulla:
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=findm&sesid=1147083650&ulang=fin
Kirjoita alkusanat nimeke-hakulaatikkoon ja klikkaa hae-painiketta (rajauksia ei kannata tehdä). Saat luettelon äänitteistä ja nuoteista, joissa hakemasi laulu on.
Uni on Kaija Pakkasen kirjoittama lastenruno ja löytyy hänen kirjoistaan Huilu hilpeä, WSOY 1976 s. 17. ja
Leikkimökin runokoppa, Otava 1982 s. 80.
Sekä runokokoelmista Peukaloputti , Otava 2002 s. 102 ja
Pikku pegasos, Otava 1980 s. 273.
Runon alkusanat ovat Uni on piika pikkuinen.
Vanhojen rahojen arvoja on kyselty tällä palstalla aiemminkin. Kolikkojen kunto ja mahdolliset lyöntivirheet ratkaisevat niiden arvon, joten rahoja näkemättä yksiselitteistä vastausta ei voi antaa. Hintatietoja löytyy esim. kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005, jossa vuoden 1867 10-penniselle annettu arvo on yleisimmin 2 € ja vuoden 1873 5-penniselle 1 €. Lisätietoja rahojen kuntoluokista ja huutokauppojen tuloksista löytyy numismaatikkoliiton sivuilta http://www.numismaatikko.fi/
Kirja lienee Aarno Plantingin kirjoittama nuortenromaani Lohet nousevat vastavirtaan. Se on julkaistu Otavan nuortenkirjoja -sarjassa vuonna 1962. Kirja kuuluu edelleen Lempäälän kirjaston kokoelmiin. Sen pitäisi olla hyllyssä Lempäälän pääkirjaston varastossa.
Tämä kappale löytyy noin seitsemältä nuottikokoelmalta HelMet-kirjastoissa. Tikkurilassa on tällä hetkellä hyllyssäkin kokoelma The New Best of Mötley Crüe, jolta kyseinen kappale löytyy. Tervetuloa käymään tai varaa netin kautta.
Jaan Kaplinskin kolmenkymmenen vuoden ajalta kootuista kirjoituksista koottu teos "Rajalla jota ei ole : merkintöjä tiedosta, tietoisuudesta, uskosta" ilmestyi vuonna 1992 Otavan kustantamana.
Suomen kansallisbibliografia Fennican
http://finna.fi
ja Ruotsin Nationella bibliotekssystem Librisin
http://websok.libris.kb.se/websearch/form
mukaan Andras Ferenc Kovacsin runoja ei ole käännetty suomeksi tai ruotsiksi. On mahdollista, että jokin yksittäinen runo olisi käännetty esim. johonkin antologiaan, mutta tällaisestakaan ei tietoa löytynyt.
Emme ole löytäneet säädöksiä liittyen radion kuuntelun kieltämiseen yhteisessä työtilassa. Asia voi liittyä esim. työsuojelusäädösten tulkintaan. Asiaa voi selvittää edelleen Sosiaali- ja terveysministeriöstä, vaihde 09 - 16001
Mikkelin maakuntakirjaston Web Origo -tietokannasta löytyy asiasanahaulla matkailu ja historia yhteensä 44 kirjaviitettä.
Matkailu ja vammaiset, matkailu ja liikuntaesteiset, matkailu ja vammaisuus haku antaa esim. teoksen Borg, Pekka, Erityisryhmien luontoliikunta : vammaismatkailun fyysiset ja asenteelliset puitteet, 1998.
Web Origo on vapaasti verkossa käytettävissä osoitteessa http://mikkeli.kirjas.to/ .
Yliopistokirjastojen Linda-tietokanta tuo haulla matkailu ja erityisryhm? esim. viitteen Kotona ja reissussa : Hyvetek-loppuraportit : Yrittäjien kehittämisprojekti, Kotihoidon kehittämisprojekti, 2000.
Arto-tietokanta sisältää viittauksia lehtiartikkeleihin, esim. matkailu ja vaimmai? haku tuo mm. artikkelit Elämyksiä erityisryhmille…
