Tuula nimi on otettu käyttöön 1900-luvun vaihteessa. ”Tuula” sana nimeksi on mahdollisesti otettu käyttöön Larin-Kyöstin sanoituksesta lauluun Tuulan tei. Tuula-nimi kuuluu nimiryhmään Tuuli, Tuulikki, Tuulia.
Nmistä löytyy lisätietoa esim. Kustaa Vilkunan Etunimikirjasta sekä Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta. Kirjat löytyvät mm. Metson käsikirjastosta, jos lainattavat kappaleet ovat menossa.
Efia on Suomessa harvinainen etunimi, tosin esiintynyt 1800-luvulta lähtien tähän päivään (ks. esiintymistilasto https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp ). Suomalaiset nimikirjat eivät tunne tätä nimeä eikä sen alkuperää. Afrikkalaisena nimenä se on tunnettu alkuperältään ghanalaisena nimenä http://www.babynamesworld.com/browse_by_e_4.html ja merkityksenä on toisten lähteitten mukaan ’perjantaina syntynyt’ toisten mukaan ’tiistaina syntynyt’ http://babyfit.sparkpeople.com/baby-names-detail.asp?name=Efia
Onpa laaja kysymys! Etymologia on kielitieteen haara, joka selvittää sanojen alkuperää, sukulaisuussuhteita sekä merkitysten kehitystä. Eri kielissä voi olla eri tavoin kantakielestä muuttuneita sanoja. Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-hausta osoitteessa http://www.helmet.fi löytyy sanahaulla sanalla Etymologia seitsemän sivua viitteitä. Noin hyvin yleisesti ottaen esim paikannimi on saattanut syntyä paikallisten luonto-olosuhteiden mukaan, esim niemi, talo on saattanut saada nimensä paikannimen mukaan ja talossa asuva perhe on saattanut saada nimensä vuorostaan talonnimen mukaan. Kaikki nimethän eivät tietenkään ole kuvailevia. Viime kädessä nimet perustuvat ihmisten välisiin sopimuksiin.
Itäkeskuksen kirjastosta on lainattavissa cd-rom A night to remember. Luettelointitietojen mukaan kyseessä on ohjelma Titanicin tuhosta pohjautuen englantilaiseen filmiin Titanic story vuodelta 1958. Tietojen mukaan filmi sisältyy kokonaisuudessaan cd-romiin. Tarkemmat tiedot kyseisestä cd-romista löytyvät Helmet-tietokannasta www.helmet.fi.
Ensio Tiiran teos Epätoivon lautta, eli, Kuinka pakenin muukalaislegioonasta on julkaistu vain kirjana (ensimmäinen painos 1954, toinen 2006). Äänikirjana (CD- tai kasetti-) teosta ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu.
Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica https://finna.fi
Suoria hintatiedusteluja voit tehdä näyttämällä kolikkoa alan asiantuntijoille. Netissä asiasta voit keskustella Suomen numismaatikko ry:n keskustelupalstalla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Lisätietoa numismaatikoista löydät muun muassa seuraavista Internet-osoitteista:
http://www.snynumis.fi/ (Suomen Numismaattinen Yhdistys ry.); http://www.numismaatikko.fi/ (Suomen Numismaatikkoliitto ry.)
Ks. myös, mitä ”Kysy kirjastonhoitajalta” -palstalla on kysytty ja vastattu vastaavanlaisiin tiedusteluihin. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita ”Etsi arkistosta” -hakukenttään sana numismatiikka.
Sulo Kolkasta on kirjoitettu ainakin teos Simeonin silmäkulma: Sulo Kolkka : intohimoinen urheilumies, kansakunnan rakennusmies; Helsinki, Suomen urheilumuseosäätiö, 2006; tekijä Hannu Pelttari. Teos on lainattavissa Helsingin pääkirjastosta Pasilassa. Hänestä on tietoa myös kahdessa muussa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta löytyvässä teoksessa: Vettenniemi, Erkki: Joutavan juoksun jäljillä : kestävyysjuoksun varhaisvaiheet Suomessa, Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006, ja Urheilu, historia ja julkisuus, toim. Anssi Halmesvirta ja Heikki Roiko-Jokela, Jyväskylä, Atena, 1998. Teosten saatavuuden voi tarkistaa HelMet-tietokannasta www.helmet.fi .
Perukirjamalleja on koottu Makupalat.fi:n https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Ohjeita https://www.etlehti.fi/artikkeli/raha/perinto/nain-perukirja-tehdaan-ot…
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa annetaan neuvoja perunkirjoitusta varten: Puronen, Pertti: Näin teet perukirjan itse, (5.uud.p., 2013) ja
Aarnio, Aulis: Perunkirjoitusopas, (6.uud.p., 2000) .
Seuraavissa asiakirjamallikirjoissa on hyvät esimerkit:
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up) ja
Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
Valitettavasti kirjailijasta ei löytynyt suomeksi tietoa, kirja-arvosteluja kyllä. Tässä linkki ruotsinkieliselle internet-sivulle, jossa kustantamo Bonnier esittellee kirjailijan. Selviydyt siitä varmasti "kouluruotsilla",
http://www.bonniercarlsen.se/v2/writer.asp?id=14013 .
Työniloa!
Englannin kuullun ymmärtämisharjoituksia lukion I-luokkalaiselle löytyy valitettavasti vain kasetteina. Useita muita englannin kielikursseja on kirjastossa saatavina cd-levyinä.
Avaatko oven ja Takan ääressä -runot löytyvät maitsemastanne Hannele Huovin Matka joulun taloon -teoksesta.Avaatko oven on kirjan nimiösivulla ja Takan ääressä sivulla 7.
Alikersantti Antero Rokka astelee jatkosodan tantereelle päättäväisesti ja mutkattomasti. Hän aloittaa sinuttelemalla komppanianpäällikköä, ja jatkaa ilmoittamalla, että menee samaan porukkaan kaverinsa Suen Tassun kanssa. Koko esiinmarssi tapahtuu tietysti nopealla karjalan murteella.
Lähes välittömästi ja kuin luonnostaan Rokka asettuu ryhmänsä henkiseksi johtajaksi. Eikä tämä ole ihme: Rokka soti jo Talvisodassa, hän on muita vanhempi ja kaiken lisäksi hitonmoinen sotilas. Rokan kotitila on jäänyt rajan toiselle puolelle, Karjalan Kannakselle, joten hänellä on konkreettinen tavoite sodassa.
Rohkea Rokka on, mutta ei tyhmänrohkea. Järkevyys ei ole rohkeudesta pois. ”Soas mie teen mitä pittää, mut leikkimää mie en ala”, Rokka sanoo…
Teksti on Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. Romaanin 14. luvun loppuosassa on kuvaus jahtivoudiksi ylenneen, Eeron ajatuksia: "Synnyinmaa ei ollut hänelle enään epämääräinen osa epämääräisessä maailmassa, ilman mitään tietoa missä ja minkälainen. Vaan tiesipä hän missä löytyi se maa, se kallis maailman-kulma, jossa Suomen kansa asuu, rakentelee ja taistelee ja jonka povessa lepäsivät isiemme luut.---"
Teksti löytyy esimerkiksi Aleksis Kiven Teokset -julkaisusta (Otava 1984) romaanin sivulta 675.
Nita- ja Nitta-nimet ovat lyhenteitä Anitasta, Anittasta tai Juanitasta. Anita-nimi on tullut Suomeen alunperin Espanjasta. Anitan nimipäivä on 22.10. Anita-nimi on Anna-nimen hellittelymuoto. Pyhä Anna oli Neitsyt Marian äiti. Alunperin nimi on tullut hepreankielisestä Hannah-nimestä, joka tarkoittaa armoa.
Tiedot kirjoista: Lempiäinen, Pertti: Suuri etunimikirja, 1999, Lempiäinen, Pertti: Nimipäiväsanat, 1994, Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 1993.
Virallista merkintätapaa ei liene päätetty, mutta arvelisin, että perustelluin ja käytännön yhtenäistämistä palvelisi, jos noudattasimme v. 1992 Kirkkoraamatun ristikkäisviitteiden mallia , siis 1. Moos. 1:1.
Suloa suositettiin nimeksi 1865. Se ilmaisee viehkeyttä ja kauneutta. Kansanvalistusseuran kalenterissa Sulo oli 1883. Suomen almanakassa se on ollut 1929-49 21.8. ja 1908-28 ja uudelleen vuodesta 1950 13.2. Antero tulee kreikkalaisperäisestä nimestä Andreas, joka merkitsee ’miehekäs, rohkea’. Lisää nimistä kirjoissa Vilkuna, Kustaa : Etunimet ja Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja.
Saila on suomalainen mukailu tapaan Aila, Laila, Maila. Saila on ollut almanakassa 4.10. vuodesta 1950. Inkeri on suomalainen muunnos nimistä Inger ja Ingrid, muinaisskandinaavisessa asussa Ingifridh, jonka alkuosa on vanha Ing-jumalan nimi ja loppuosa -frid tarkoittaa kaunista. Inkeri on ollut Suomessa käytössä jo muinaisaikoina. Lisää nimistä kirjoissa Vilkuna, Kustaa : Etunimet ja Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja.
Jäähiisi ja maaemonen –sadun kirjoittaja on Marjatta Kurenniemi. Se löytyy kokoelmasta Pilvipyykkiä: suomalaisia satuja. Kirjaa on yleisesti saatavilla pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista www.helmet.fi. Hyvä satuhakemisto on esim. Kallion kirjaston ylläpitämä http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/hae.html.
Nettiosoitteessa http://www.tukes.fi/nimileimarekisteri/ on nimileimaluettelo, jonka mukaan nimileima vv-o kuuluu Veikko Vainiolle. Hän on harjoittanut ammattiaan Haminassa. Nimileima on ollut voimassa 1962-1969 ja 1982-2003.
