Tove Janssonin Muumeilla on ihka oikea talo, neliskulmainen, jossa on katolla muumipapan kahdeksankulmainen torni.
Senpä vuoksi löytyy muumien kodista normaaleja neliskulmaisia huoneita.
Sininen pyöreä tornitalo on myöhemmän ajan ilmentymä.
Tove Janssonin muumitaloa voit tarkastella kirjoista
Outo vieras muumitalossa ja Suuri muumikirja s. 87.
Tampereen Metson alakerrassa on aito muumimuseo ja siellä voi ihailla alkuperäistä taloa.
Raija Orasen sähköpostiosoitetta en löytänyt, mutta hänestä löytyy tietoja Internetin sivulta http://www.gummerus.fi/ . Myöskin kirjasta Kotimaisia naistenviihteen taitajia (v.1999) löytyy tietoja kirjailijasta.
Luettelemistasi maakunta- ja paikallislehdistä Forum24 -lehden ja
Uusi Lahti -lehden osoitetiedot löytyvät helposti Suomi24 -haulla. Hakupalvelun osoite on http://www.suomi24.fi. Ongelmallisempia ovat Pirkanmaan sanomat(Ylöjärveläinen lehti?), Kymenmaa ja Norra posten, joiden kohdalla kysymyksesi perusteella ei voi tietää, mitä lehteä useammasta vaihtoehdosta tarkoitat. Ehdotan, että haet näitä kolmea, ja muitakin mainitsemiasi lehtiä, joko Fennica-tai Linda-tietokannalla (osoite on http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.htm),
jolloin saat eri vaihtoehdot näkyviin, ja saat myös selville, millä paikkakunnilla lehdet ilmestyvät. Osoitetiedot löytynevät sen jälkeen esim. puhelinluetteloista.
Päivälehden museossa voit hakea ja lukea vanhempia artikkeleita – tulostusmahdollisuutta ei ole. Joka tapauksessa lehden vuosi ja numero selviää. Museoon on vapaa pääsy ja se on avoinna ti-su klo 11-17 osoitteessa Ludviginkatu 2-4 00130 Helsinki.
Ulkomaisia linkkejä löytyy runsaasti hakufraasilla ”Katyn massacre”. Esimerkiksi tässä sivustossa on myös laaja lähdeluettelo ja linkkilista: http://www.geocities.com/Athens/Troy/1791/
Hyviä jalkinekirjoja löytänet Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta, Museoviraston kirjastosta ja Teatteri- ja tanssialan keskuskirjastosta. Kirjastojen osoitteet ja tietokannat löytyvät kätevästi Suomen tieteellisten kirjastojen kotisivulta
http://www.lib.helsinki.fi/tilke
Kokeile esim. Sibelius-Akatemian ja taidekirjastojen aineistotietokantaa Arscaa osoiteessa http://arsca.linneanet.fi Valitse esim. hakutyypiksi sanahaku ja kirjoita hakusanakenttään peräkkäin sanat jalkineet historia. Oletko jo tutustunut esim. Linda O'Keeffen kirjaan "Kenkä: avokkaiden, saapikkaiden ja sandaalien kunniaksi" tai Jaakko Seliinin kirjaan "Kiinalaiset jalat ja muita tarinoita vartalomme koristeista"?
Sinun kannattaa myös kokeilla Yliopistokirjastojen…
Ainakin Liisa Niinikangas on toimittanut ja kirjoittanut teoksia, joissa käsitellään lasten ja nuorten tiedonhakua kirjastoissa. Teokset löytää tekijähaulla esimerkiksi Lindasta.
Lindan yhdistelmähaulla ja hakusanoilla "tiedonhankinta" ja "koululaiset" löytyy muitakin asiaa sivuavia kirjoja.
Lindan osoite on http://linda.linneanet.fi/
Helsingin Sanomien Nyt-viikkoliitteen perusteella ainoa viime heinäkuussa televisiossa esitetty italialainen elokuva oli Leonardo Pieraccionin 1996 ohjaama Kuin pyörremyrsky. Nyt-liitteen mukaan "flamencotanssijatar muuttaa toscanalaisen kirjanpitäjän arjen".
Plussa-tietokannan mukaan elokuvaa ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Kyseinen Resiina -lehti 1978:2 löytyy Turun yliopiston kirjaston tai Åbo Akademin kirjaston kokoelmista, mutta ei Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Kupittaan saviosakeyhtiön "saviradasta" ei löydy paljon tieota, mutta muutama kuva kuitenkin. Teoksessa Turku tiiliteollisuuskeskuksena (Turku: Kupittaan saviosakeyhtiö, 1946) on artikkeli "Kupittaan saviosakeyhtiö 1921-1946" (s.19-42) ja kuva radasta s. 35 (kyseessä kuviltaan huonolaatuinen valokopio). Samoin teoksessa Marja Kallio: Kaksitoista pakkalaista: merkkimiehiä ja muistikuvia Nummenpakalta (Turku, 1982) on artikkeli "Suomen suurin tiilitehdas" (s. 35-42) ja kuva radasta s. 39.
Tilastokeskuksella ei ole Seutu-cd-nimistä tuotetta. Tarkoitatko mahdollisesti Tilastokeskuksen Seutakunta- ja maakuntakatsausta, josta painetun tilastojulkaisun lisäksi oli vuoteen 1999 asti myös cd-rom-versio? Vuonna 2000 cd-rompusta luovuttiin ja aineisto siirrettiin verkkoon, josta se löytyy
maksullisena AlueOnline-palveluna http://www.tilastokeskus.fi/alueonline
Muita Tilastokeskuksen aluetietoa sisältäviä maksullisia tietokantoja ovat mm.
SuomiCD http://tilastokeskus.fi/tk/tp_db/suomicd.html ,
Kaupunki- ja seutuindikaattorit http://statfin.stat.fi/
Kuntafakta http://tilastokeskus.fi/tk/tp_db/stfkfakt.html .
Kaikki Tilastokeskuksen (maksulliset) sähköiset tuotteet ovat asiakkaiden käytettävissä Tilastokirjastossa (Työpajakatu 3 B,…
Suomen rakentamismääräyskokoelma löytyy osoitteesta http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=80462&Mikäli olet kiinnostunut rakennusalan lainsäädännöstä (Maankäyttö- ja rakennuslaki, maankäyttö- ja rakennusasetus) sen löydät Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi .
Lehtiartikkeliviitteitä aiheesta on runsaasti. Muutamia esimerkkejä:
-Holli, Kaija: Rintasyövän hoitoketjun kehittäminen. Suomen lääkärilehti 2002:41, s.4119-4122.
-Linna, Miika: Alueellisten hoitoketjujen tuottavuusvertailu. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti, 2000:3, s. 197-206.
-Hammaslääketieteen integraatio:suun terveydenhuollon hoitoketjut vihdoinkin kuntoon. Suomen lääkärilehti,1999:35, s.4404-4406
-Heikkilä, Marjatta: Lonkkamurtumapotilaan hoito- ja palveluketju. Sairaanhoitaja 1998:8, s. 24-27.
-Saarinen, Eija: Stopparilla on alaikäisten huumeidenkäyttäjien palveluketju omasta takaa. Sosiaaliturva 2001:3, 4-6.
-Meurman, Jukka H.: Suun terveydenhuollon hoitoketjut vihdoinkin kuntoon. Suomen hammaslääkärilehti 2000:5, s. 222…
Parhaiten virkkausohjeita löytyy kirjastosta, tänne tulee useita käsityölehtiä, joita voi lainata eivätkä ne ole edes kovin painavia kantaa kotiin.
Internetissä on ainakin pari osoitetta, joista löytyy virkkausmalleja, toinen on http://www.tkukoulu.fi/handmade/virkkaus/index.html ja toinen http://www.freepatterns.com/. Jälkimmäinen sivusto on englanninkielinen ja siellä voi liittyä jäseneksi jonkinlaiseen "käsityökerhoon".
Reiman kotisivut ovat osoitteessa http://www.reima.com .
Sivuilla on esitelty yhtiötä ja sen tuotteita.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi kaksi viittausta Reimasta:
Rantanen, Jaana: Onko tulevaisuuden pukeutumisessa älyä?
Prosessori 2000: 11
Forssell, Jarno:
Vaate älyää
Suomen kuvalehti 1999:47
Valitettavasti merikarttoja Norjan aluevesiltä ei tunnu Suomen kirjastoista kovinkaan helposti löytyvän. Sen enempää yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta kuin maakuntakirjastojen yhteistietokannasta Mandasta niitä ei löydy. On tietysti mahdollista yrittää tilata niitä kaukolainoiksi ulkomailta, mutta usein tämäntyyppinen aineisto kuuluu kirjastoissa käsikirjastokokoelmiin eikä sitä lainata ulos. Valokopioita siitä ehkä voisi saada. Jos haluatte kokeilla kaukolainausmahdollisuutta, olkaa hyvä ja ottakaa yhteyttä omaan lähikirjastoonne.
Muita tahoja, joiden puoleen asiassa ehkä kannattaisi kääntyä, ovat esim. seuraavat:
Merenkulkulaitos ( http://www.fma.fi/ )
Suomen Purjehtijaliitto ry. ( http://www.purjehtija.fi/ )
Suomen…
Oskar Lutsin teos Nukitsamees on olemassa englanninkielisenä käännöksenä nimellä Bumby. 1987. Löytyy ainakin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta http://www.finlit.fi/kirjasto/
Suomenkielistä käännöstä en ole löytänyt.
Suomen kansallisbibliografia-tietokanta "Fennicakaan" ei valitettavasti tunne etsimääsi teosta. Ainoa julkaisu, joka tulee yhtäänkään lähelle tarkoittamaasi on Husgafvel- seuran julkaisema "Husgafvel-sukuluettelon hakemisto" vuodelta 1982, jota on saatavilla Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kirjastoista.
Suomen Sukututkimusseuran sivulta osoitteesta http://www.genealogia.fi löytyy linkki sukuseuroihin ja sieltä edelleen linkki Husgafvel-suvun verkkosivulle . Sieltä löytyy mm. ennakkotieto sinua varmasti kiinnostavasta "Knaappi-kirjasta" sekä historia-linkin alta sukukaavioita.
Kihnu Jõnnista on olemassa näytelmä ja elokuva:
Smuul, Juhan: Kippari-Jonni.1969
Lehtiartikkeli:
Leola, Peter: Kihnu Jonn:Villikapteeni. Vene 1992,nro 2 ss.94-95
Kirjallisuutta Kihnusta:
Saar,T: Kihnu ja Ruhnu.1973
Jõgisalu, Harri: Kihnu ja Manõja.2001
Kärnas, Enn: Kihnu.1975
Voisit aloittaa miettimällä millaisena norsu yleensä kuvataan ja millaisia ominaisuuksia siihen liitetään. Alkajaisiksi tulee varmaan mieleen esim. suuri koko, kömpelyys, hyvä muisti, paksunahkaisuus. Muitakin varmasti on. Entä millaisia ovat tunnetut norsuhahmot elokuvissa ja kirjoissa: Babar ja Dumbo. Entä muissa, kuten Tarzaneissa, Leijonakuninkaassa, Viidakkokirjassa?
Seuraavista kirjoista voi olla hyötyä:
Torga, Miquel: Eläviä
Biedermann, Hans: Suuri symbolikirja
Järvinen, Antero: Ihmiset ja eläimet
