Tähän kysymykseen on vastattu palvelussamme jo aiemmin. Kopioin vastauksen http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=d0c9… arkistosta tähän:
Suomen kirjastoverkosto jaetaan kunnallisiin yleisiin kirjastoihin sekä tieteellisiin kirjastoihin. Lisäksi on lukuisia erikoiskirjastoja sekä yrityskirjastot. Lisää aiheesta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoverkosto/?lang=fi
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Yleisiä kirjastoja (pääkirjastot, sivukirjastot ja laitoskirjastot) Suomessa oli 939 vuonna 2005, lisäksi vielä kirjastoautot sekä muita palvelupaikkoja.
Lisää yleisten kirjastojen tilastoista:
http://tilastot.kirjastot.fi/
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/tilastot/?lang=fi
Suomessa on n. 700…
Jean M. Untinen-Auelin Maan lapset -sarjassa on ilmestynyt tähän mennessä viisi osaa: Luolakarhun klaani, 1981 (The Clan of the Cave Bear); Hevosten laakso, 1982 (The Valley of Horses); Mammutin metsästäjät, 1988 (The Mammoth Hunters); Tasangon vaeltajat, 1990 (The Plains of Passage); Luolien suojatit, 2002 (The Shelters of Stone). Seuraavan osan ilmestymisestä ei ole vielä tietoa.
Tarkkaa vastausta käytettävissä olevien lähteiden perusteella on vaikea antaa, mutta hintojen hyllymerkintöjä voidaan varmastikin jäljittää Suomessa kaupan uusien konseptien ja innovaatioiden läpimurtoon jo 1950-luvun alkupuolelle saakka. Aiemmasta myyjän työsta suuri osa siirrettiin asiakkaan hoidettavaksi. Myymäläkoot suurenivat ja toimintoja tehostettiin ja rationalisoitiin.Tällöin perustettiin ensimmäiset itsepalveluperiaatteella toimivat pikamyymälät, joissa asiakkaat itse keräsivät ostoksensa ja maksoivat kassaan. Tuotteiden hinnat oli luonnollisestikin tehtävä asiakkaille näkyviksi. Kehitys johti 1960-luvun lopulla alennushallien ja myöhemmin marketien ja nykyistenkaltaisien ostoskeskuksien syntymiseen.
Lähteenä käytety teosta…
Emeritus professori Carol Collier Kuhlthaun kotisivulta
(http://www.scils.rutgers.edu/~kuhlthau/ .) löytyy artikkeli tiedonhaunprosessista (Information search process, ISP) html -tekstinä.
Kuhlthau on myös kirjoittanut teoksen "Seeking meaning: a process approach to library and information services".
Kirja on saatavilla Oulun yliopiston kirjastosta, pääkirjaston kurssikirjaosastolta lainaksi.
Oletpas valinnut hankalan tutkielman aiheen, sillä afrikkalaisilla kielillä kirjoittavia tunnettuja kirjailijoita löytyy vain vähän. Lähes kaikki afrikkalaiset kirjailijat ovat kirjoittaneet englanniksi, ranskaksi tai portugaliksi. Sama asia heijastuu myös Arikan kirjallisuutta käsitteleviin teoksiin ja artikkeleihin, sillä niissä keskitytään lähes pelkästään englanniksi tai ranskaksi kirjoittaviin kirjailijoihin. Internetistä on kuitenkin mahdollista löytää englanniksi tietoa mm. seuraavista: Thomas Mofolo, Shaaban Robert, D.O. Fagunwa, F Kwasi Fiawoo, J H Kwabena Nketia ja Okot p'Bitek.
Jos haluat tutustua eurooppalaisilla kielillä kirjoittaviin afrikkalaisiin, niin kannattaa ehdottomasti aloittaa Ritva Niklas-Salmisen afrikkalaisen…
Sonata Arctican kotisivuilta löytyy sanat bändin biiseihin, tässä linkki Shy-kappaleeseen: http://www.sonataarctica.info/index.php?lyrics-main&en&successor-lyrics…
On olemassa Jan Brueghel vanhempi (Jan Brueghel The Elder) ja Jan Brueghel nuorempi (Jan Brueghel The Younger), joka on "vanhemman" poika. Ehkä kuuluisampi näistä kahdesta taiteilijasta on isä. Isä Brueghelistä löytyy hyvät tiedot suomeksi seuraavasta (sivun alareunassa on myös osoite, josta saa klikkaamalla lisää kuvia maalauksista): http://fi.wikipedia.org/wiki/Brueghel -Jan Brueghelistä nuoremmasta löytyy tietoa englanniksi esim: http://www.getty.edu/art/gettyguide/artMakerDetails?maker=765 -hyviä kuvia maalauksista, jotka saa klikkaamalla suuremmiksi: http://www.abcgallery.com/B/bruegel/jan.html
Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilta voit selailla yritysten tietoja. Yritystietojärjestelmän käyttö on maksutonta. Ohessa linkki:
http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri.html
http://www.ytj.fi/yrit_sel2.asp?kielikoodi=1
Kovin kattavaa luetteloa kysymistänne kirjoista ei voi antaa. Apuvälineeksi suosittelisin esim. Erkki Salon kokoamaa Roma-tietokantaa www.pori.fi/kirjasto/romauusi/. Hakusanaksi voi valita vaikka 'Saksa'. Tuloksena on selkeä taulukko, josta nimekettä klikkaamalla saa vähän lisäviitettä kirjan sisällöstä. Joitakin lisiä, jotka eivät sisälly ko. luetteloon: ///Fallada, Hans: Kukin kuolee itsekseen. - 1949///, ///Krüger, Hans: Hajonnut talo, nuoruus kolmannessa valtakunnassa. - 1989///, ///Olsson, Vibeke: Ulrike ja sota. - 1976///, ///Loo, Tessa de: Kaksoset. - 2001///.
Säettä "mutta kaikki mitä on siinä keskellä" emme Eino Leinon runoaineistosta löytäneet. Runo "Hymyilevä Apollo" kokoelmasta "Sata ja yksi laulua" (1898) sisältää säkeen "mut se, mikä siinä on välillä". Mahtaisiko kyse olla siitä?
"Me olemme kaikki nyt laivalla
ja kynnämme suurta merta.
Me synnytettiin vaivalla
ja vaivalla kuolemme kerta.
Mut se, mikä siinä on välillä,
se olkohon lämpöä, lempeä!
Kas, tuiskussa yhteen kun yhtyvi kaks,
käy kulkukin helpommaks."
Runossa on kaikkiaan 33 säkeistöä. Koko tekstiä pääsee lukemaan esimerkiksi seuraavissa Internet-osoitteissa:
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1898_sata.xml…
http://koti.mbnet.fi/kenkkila/satayksi.htm .
"Hymyilevä Apollo" on Leinon tunnetuimpia ja…
Pääkaupunkiseudun www.helmet.fi -haku antoi kohdasta SANAHAKU (kirjoita sanahakuun ORNAMENTIIKKA) valitse materiaaliksi KIRJA ja kieleksi SUOMI, niin saa alkuun aika mukavannäköisen tuloksen mm. Lindberg, Carolus: Koristetaide, 420 kuvaa ja liitettä. -2 värikuvaa (WSOY, Porvoo, 1927) - Karijärvi, Päivi: Koristemaalaus - Havia, Pentti K: Ornamentit, 1986, Kansanomaisia ornamenttiaiheita työpiirustuksina sekä diakuvina valmiista esineistä. Sittenhän voi jatkaa hakua vaikkapa niin, ettei rajaa kieltä, mutta jos hakee juuri suomalaisia aiheita löytää parhaiten rajaamalla suomen kieleen.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on runsaasti erilaisia cd-äänikirjoja sekä lapsille että aikuisille. HelMet - tietokannasta http://www.helmet.fi cd-äänikirjat saa esiin esim.valitsemalla sanahaun ja kirjoittamalla hakusanaksi äänikirjat ja valitsemalla aineistovalikosta cd-levyt. Hakua voi rajata esim. valitsemalla kielivalikosta haluttu kieli tai käyttämällä hakusanoja äänikirjat ja romaanit tai vaihtoehtoisesti äänikirjat ja lastenkirjallisuus. Kirjastovalikosta voi tarkastella kunkin kirjaston äänikirjakokoelmaa erikseen. Varaaminen on luonnolliseti mahdollista ja äänikirjojen laina-aika on pääsääntöisesti normaali 4 viikkoa.
Helsingin kaupunginkirjaston sivuilla kerrotaan kotipalvelusta seuraavaa, http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kotipalvelu/: "Helsingin kaupunginkirjaston kotipalvelu on tarkoitettu niille, jotka eivät esimerkiksi sairauden, vamman tai korkean iän takia voi itse asioida kirjastossa. Kotipalvelun henkilökunta pakkaa kirjakassit asiakkaiden toiveiden mukaan ja kuljettaa ne asiakkaille sovittuna ajankohtana. Kotipalvelulla on käytettävänään koko pääkaupunkiseudun (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) kirjastojen aineistokokoelma." Eli ihan kuka vaan ei voi käyttää kotipalvelua, vaan asiasta täytyy sopia kotipalvelun kanssa ja palvelu on tarkoitettu sellaisille kirjaston asiakkaille, joilla on hankala käydä kirjastoissa. Lisäksi kotipalvelun sivulla…
Vuoden 1963 1 markan virheettömän ja sileän setelin arvo riippuu sen numerosta. Numerolla 114.1 hinta on 0,5 euroa ja numerolla 114.2 hinta on 12 euroa.
Nämä tiedot löytyvät Suomen numismaatikkojen liiton Suomen rahat arviohintoineen 2005. Keräilijän opas -julkaisusta.
Lisätietoja rahoista ja niiden arvioinnista kannattaa etsiä esim. Suomen Numismaattisen yhdistyksen, http://www.snynumis.fi sekä Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta, http://www.numismaatikko.fi . Rahojen hinnathan ovat aina riippuvaisia rahojen kunnosta. Numismaatikkojen liiton jäsenyhdistykset -sivuilta voisi löytyä jokin lähellä oleva yhdistys, josta voisi saada apua arviointiin.
Latinan sanakirjojen avulla päättelen, että Chorea sponsa tarkoittaa hää- tai morsiustanssia. Chorea quadrata esimerkiksi on katrilli, joten tanssista on kysymys.
Sanakirjoista: chorea = piirikarkelo, tanssi, sponsa (spondeo) = kihlattu, sulhanen, morsian
"Merilinja"-sarjan tunnusmusiikki on ote Aram Hatsaturjanin baletista "Spartacus". Kappale löytyy usealta Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvältä cd-levyltä. Helmet-aineistohaulla nämä löytyvät etsimällä sanahaulla hakusanoilla 'Hatsaturjan', 'Spartacus' ja rajaamalla aineisto cd-levyihin: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=hatsaturjan+spartacus&m=3&l=&D…
Sävellystä ei löytynyt c-kasettina.
Linkki:
http://www.helmet.fi/
Suosittelisin kirjastossa lainattavia kielikurssipaketteja, joihin kuuluu kirja ja kasetteja tai cd-levyjä. Niiden avulla voisitte sekä lukea että kuunnella ruotsin kieltä. Paras keino varmistua, että paketti sopii juuri Teille, on lukea kirjan takakannen teksti. Kaikki ruotsin kieleen liittyvät kirjat kuuluvat Helsingin kirjastoissa luokkaan 872. Ruotsinkielinen kaunokirjallisuus löytyy Helsingissä luokasta 2.4. Lisäksi suosittelisin ruotsinkielisten TV- ja/tai radiokanavien seuraamista ajankohtaisen sanaston omaksumiseksi ja ylläpitämiseksi. Tärkeätähan olisi löytää jokin kiinnostava aihe, silloin kielen oppiminen sujuu melkein itsestään. Tietysti olisi hyvä myös rohkeasti puhua ruotsia sitä taitaville. Yleensä ruotsinkieliset ilahtuvat…
Mainitsemasi "Minttu ja Vanttu lentomatkalla" on Finnairin lapsimatkustajille suunniteltu diakuvien sarja eli kyseessä ei ole kirja. Kuvasarjaa ei voi varata, mutta sen voi kyllä lainata Töölön kirjaston lastenosastolta. Diakuvat rikkoutuvat helposti kirjastojen välisissä kuljetuksissa ja niitä ei voi sen vuoksi varata/tilata muihin kirjastoihin.
Lastenkirjallisuudessa lentopelkoa on käsitelty harvoin. Pikkulapsille suunnattujen katselukirjojen ohella löysin oikeastaan vain yhden sopivan kirjan eli Werneri-sarjaan kuuluvan kirjan "Weetin luokka lentää". Kirjaston tietokannassa teoksen asiasanoissa on mainittu mm. lentopelko.
Linkki:
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=weetin+luokka+l…
Kyseisen kirjan kohdalla Helmet-aineistohaussa on valitettavasti ollut virhe, joka on nyt korjattu. Kyseistä kirjaa ei ole tällä hetkellä kirjastojen kautta saatavilla verkkojulkaisuna. Vuoden -82 painosta, ainoata pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmiin kuuluvaa, on juuri nyt hyllyssä mm Pasilan, Kontulan ja Lauttasaaren kirjastoissa. Jos haluatte noutaa kirjan jostakin näistä kirjastoista, olkaa hyvä ja soittakaa ko kirjastoon ja pyytäkää laittamaan kirja nimellänne sivuun. Toinen vaihtoehto on tehdä varaus koneelle. Helmet-haussa verkkojulkaisut löytyvät muuten Sanahaun kautta kirjoittamalla hakukenttään Verkkojulkaisut.
