Lauri Pihlaja oli Koo-Veen puheenjohtajana 1946-1951.
Kunniapuheenjohtajana hän oli ainakin jo vuonna 1969. Täyttäessään 75 vuotta vuonna 1965 hän sai seuran numeroidun standardiviirin. Vuonna 1969 seura täytti 40 vuotta ja Pihlajasta saatettiin tehdä kunniapuheenjohtaja silloin. Täyttä varmuutta asiaan en löytänyt Jyrki Rantalan hienosta historiikista Koo-Vee: monen lajin mestarit 1929-2004. Tampereen kaupunginkirjaston varastosta löytyy myös Matti Hietasen teos Koo-Vee 1929-79. Olisikohan siinä tarkempi tieto Pihlajan kunniapuheenjohtajaksi nimittämisestä.
Koo-Veen johtokunnan jäsenenä Lauri Pihkala oli vuosina 1929-1933, sitten vuonna 1935 27.11. alkaen ja vuodesta 1939 vuoteen 1945 johtokunnan varapuheenjohtajana. Vuosina 1934 ja 1938…
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (ISBN 951-0-23323-4)mukaan Peppiina on pidentymä nimestä Peppi. Linkistä http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/3.marraskuu/nayta.php?… löytyy otsikko Ihanelmasta Peppiinaan. Sen alla todetaan Peppiina-nimen edustavan "uutta pirteää nimimuotia".
Seuraavat kaunokirjalliset teokset liittyvät Irlantiin tavalla tai toisella:
Jalonen, Riitta: Todistaja Brigitin talossa (romaani, v. 1998).
Jalonen, Olli: Ilo ja häpeä: kertomus kahdesta maasta; ja itsestäsi (romaani, v. 1981).
Lander, Leena: Tulkoon myrsky (romaani, v. 1994).
Kirstilä, Pentti: Hanhivaara ja sateisen saaren tappaja (jännityskirjallisuus, v. 2000).
Verronen, Maarit: Kylmien saarten soturi (romaani, v. 2001).
Vainonen, Jyrki: Pyhän Leon ihme (tarina Johanna Sinisalon toimittamassa kokoelmassa "Verkon silmässä: tarinoita internetin maailmasta", v. 2005).
Kankaanpää, Hannu: Aika totta (runokokoelma, mm. sarja Irlanti-runoja, v. 1996).
Saarikoski, Pentti: Kirje vaimolleni (romaani, v. 1968).
Rinnekangas, Reijo: Myöhästynyt…
Helmet aineistoluettelosta voi hakea aiheella lastenruoat tai kirjoita sanahakuun - ruokaohjeet vauvat. Voit myös katkaista sanan ja kirjoittaa - ruoka** vauvat.
http://www.helmet.fi
Ainakin seuraavia löytyy 2000-luvulta:
Paganus, Aila: Herkullista kotiruokaa lapselle. 2005
Imeväisikäisen lapsen ruoka. Sosiaali ja terveysministeriö. 2004
Wathen, Katja-Anneli: Allergisen lapseperheen keittokirja. 2001
Lindberg, Latifa: Kunnon ruokaa lapsiperheille. 2004
Lapsi, perhe ja ruoka. Sosiaali ja terveysministeriö. 2004
Lehtiartikkeleita voit hakea kirjastossa Arto- tietokannasta.
Artikkeliviittetitä löytyy myös Viikin tiedekirjaston vapaassa käytössä olevasta kirjallisuusviitetietokannasta
http://www-db.helsinki.fi/eviikki/Welcome.html
Ympäristö ja Terveys lehti, verkkoversio www.ymparistojaterveys.fi
Artikkeleita löydät Viikin tiedekirjaston kirjallisuusviitetietokannasta. Kirjoita vapaatekstihakuun ympäristöterveydenhuolto tai käytä sopivia asiasanoja.
http://www-db.helsinki.fi/eviikki/Welcome.html
Kirjastossa voit käyttää Arto lehtitietokantaa
https://finna.fi
Hae asiasanalla ympäristöterveydenhuolto.
Jake Nymanin toimittaman kirjan Suomi soi 4; suuri suomalainen lista kirja (ilmestyi 2005) mukaan Suomen radioissa soitetuin laulu vuonna 2000 oli Madonnan American Pie. Tieto löytyy kirjasta sivulta 69.
Novan soitetuimmasta kappaleesta vuonna 2000 ei ole tietoa. Asiaa voi tiedustella suoraa Radio Novasta jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta:
http://www.radionova.fi/info/yhteystiedot/?link1=info&link2=yhteystiedot
Kokoelmatietokannoista löytyi vain seuraava teos:
Mariapori, Liisa: Verottajan tappolistalla [Muurola: L.Mariapori], 1998.
Teosta ei löydy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kaunianen). Se löytyy Lahden, Oulun, Rovaniemen ja Tampereen maakuntakirjastojen kokoelmista. Teoksesta voi tehdä kaukopalvelupyynnön verkossa seuraavasti: ensin mennään sivulle http://www.helmet.fi , sitten klikataan alleviivattua Helsinki-sanaa, sen jälkeen kohtia ”sähköinen asiointi” + ”kirjaston lomakkeet” + ”kaukopalvelupyyntö”. Varauspyynnön saa tietysti tulla tekemään myös kirjastoon!
Lähteet Otavan kirjallisuustieto, Keuruu 1990 ja Litteraturhandboken, Stockholm 1999
Kemal, Yashar (Yasar)s. 1922 Gökceli’ssä, turkkilainen kirjailija ja lehtimies, maansa tunnetuin nykykirjallisuuden prosaisti (mutta: Orhan Pamuk sai juuri Nobelin kirjallisuuspalkinnon 2006!) Hän toimi ennen kirjailijanuraansa mm. apuopettajana. Romaanit ja kertomukset kuvaavat Anatolian karua ja kovaa elämää tavalla joka muistuttaa kansanepiikkaa.
Kansainvälisesti menestyneitä teoksia ovat mm. ns. ohdaketrilogia: Haukkani Memed 1974, Ohdakkeet palavat 1975 ja Memedin kosto 1989, sekä pumpulitiesarja: Puuvillatie 1977, Maa rautaa, taivas kuparia 1978 ja Kuoleman ruoho 1979.(julkaisuvuosi tarkoittaa.suomenkielisen käännöksen ilmestymisvuotta). Kemalin…
Helsingin Sanomat kertoo (23.11.2003) artikkelissaan Yhdysvaltain ensimmäisestä Marimekko-näyttelystä, että Life-lehdessä oli vuonna 1966 laaja Marimekko-artikkeli ja vuoden 1960 Sports Illustrated –lehden joulunumerossa kansikuvassa poseeraa Jacqueline Kennedy veneessä päällään punainen Marimekko.
Vuoden 1966 Life-lehti on Kuopion Varastokirjaston ja Turun yliopiston kirjaston kokoelmissa. Sports Illustrated –lehteä vuodelta 1960 ei Suomen kirjastoista löydy. Voit pyytää Life-lehden kaukolainaksi oman kotikirjastosi kautta.
Rebecca (Rebekka, Rebecka, Repekka, muunnelmia Reetta, Bekka, Reppa, Repe) on heprealaisperäinen nimi ja se on ollut aina suosittu juutalaisten parissa. Kristikunnassa nimeä on ruvettu käyttämään laajemmin vasta 1500-1600 –luvuilla. Täkäläisissä kalentereissa se oli 1705-1749 30. tai 31.8., vuosina 1777-1928 17.5. ja vuodesta 2000 jälleen 17.5. (sekä suomalainen että ruotsalainen kalenteri). Raamatussa Rebekasta kerrotaan 1. Mooseksen kirjan luvuissa 24-28. Nimen heprealainen muoto on ribqah, mutta sanan merkitys ei ole aivan varma; se voi tarkoittaa ’lehmää’ tai ’hiehoa’ (jolloin se olisi muunnos sanasta biqrah) tai ’kiehtovaa’, ’pauloihinsa kietovaa’.
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. – 2005.
Suuri…
Linne´stä suomeksi: Hintikka, T. J. : Linné / Th. M. Friesin y. m. mukaan kuvannut T. J. Hintikka, WSOY, 1920; Gould, Stephen Jay: Hirmulisko heinäsuovassa, suomentanut Mika Tiirinen, Like, 2001 (kirjoituksia luonnontieteistä, mukana myös Erasmus ja Charles Darwin). Fennican mukaan suomeksi on ilmestynyt myös 8 s. lehdykkä lapsille: Karl von Linné ja hänen raamattunsa : vehnäjyvä vuonna 1916 sekä Tuominen, Uuno: Karl von Linné ja hänen suhteensa väkijuomiin, 1927 (16 s.). Linne´lta on suomennettu teokset: Lapin kasveja, SKS, 1991 ja Lapinmatka 1732, Karisto, 2. tark. p. 1993. (Fennican mukaan myös yksi teos 1750-luvulla). Linnesta saattaa lisäksi löytyi tietoja suomeksi eri hakuteoksista, esim Kasvien maailma -sarjan osassa 3 on pieni…
Kirjastoissa on paljon laulukirjoja, joissa on joululaulujen sanoja. Alavieskan kirjaston joululaulukirjoja voi etsiä Tiekkö-kirjastojen aineistotietokannan kautta (http://tiekko-info.origonet.net/) tai kysymällä kirjastosta (http://www.alavieska.fi/page.asp?pr=7&ar=10). Juuri tällä hetkellä (20.10.-2.11. Tiekkö-kirjastojen www-sivusto on poissa käytöstä.
Tornion dekkarinetin perusteella Sami Mattila -kirjat ovat ilmestymisjärjestyssä: Kolme kultaista hattua (1993), Buumimurhat (1994), Kuoleman koordinaatit (1995), Kuolema käy kirjastossa (1996), Katso koiraa syvälle korvaan (1997) ja Verta veitsen terällä (1998). Sen jälkeen ilmestyneissä kirjoissa: Tynnyrityttö (1999), Mustat jyvät (2000), Veressä virran vesi (2001), Pimeän piiri (2002), Yön syli armoton (2003), Unet ansaa asettaa (2004), Valkealla varsalla, ruskealla ruunalla (2005 ja Kyyn punainen maito (2006) ei ole mainintaa Sami Mattilasta päähenkilönä.
Mitä ilmeisimmin kyseessä on vanhan patronyymikäytännön elvyttäminen. Patronyymi on henkilön ristimänimen jälkeen lisätty nimi, jossa on alkuosana isän (ja matronyymissä äidin) ristimänimi genetiivimuodossa ja loppuosana poika tai tytär (ruotsinkielisessä ympäristössä -son tai -dotter). Patronyymin tarkoituksena on yksilöidä henkilö tarkemmin kuin pelkän ristimänimen avulla tai ristimänimen ja sukunimen avulla. Nimistöä tutkinut Sirkka Paikkala esittää, että patronyymi ei ole ollut kansanomaisessa käytössä vaan sitä ovat käyttäneet viranomaiset. Henkilönnimiä koskevaa tietoutta on koottu runsaasti Suomen Sukututkimusseuran sivustolle osoitteeseen http://www.genealogia.fi/ . Sivun vasemmassa reunassa olevasta hekemistosta on valittava…
Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannassa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1140178993&ulang=…
on kirjaston oma luokka suomea vieraana kielenä opiskeleville.
Alasvetovalikosta saa luokkahakumahdollisuuden. Kun siihen kirjoittaa 88.2073 saa tulokseksi suomen kielen oppikirjat ja kielikurssit ulkomaalaisille.
Yläasteen oppikirjat ovat lasten- ja nuortenkirjastossa. Siellä on esim. Puhutko suomea? -sarjan kirjoja
ja oppikirjoja maahanmuuttajalapsille.
Sekä aikuisten- että lastenosastolla on esim. Hämäläisen Aletaan ja Jatketaan kirjat ja Lepäsmaan Suomen kielen alkeisoppikirja.
Lisää suomen kielen oppikirjoja löytyy yleisemmäsä oppikirjaluokasta 88.207.
Suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa esittelevät mm.…
Kirjan "Paahde" (alkuperäiseltä nimeltään "Holes") tekijältä Louis Sacharilta ilmestyi tänä syksynä suomeksi kirja "Riskitekijä". Teos on alkuperäiseltä nimeltään "Small steps" ja se on julkaistu New Yorkissa vuonna 2006 eli kirja on suomennettu heti, kun se on ollut mahdollista. Vielä ei tiedetä aikooko kirjailija tehdä lisää jatko-osia.
Esim. Helsingin Yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan Lääketieteen koulutusohjelmaan näyttää kuuluvan seuraavia kieliopintoja: Äidinkieli 4,0 op, Toinen kotimainen kieli 3,0 op, Vieras kieli 3,0 op, joten myös ruotsin kieltä opiskelllaan. Toisen kotimaisen kielen opintoja liittynee myös toisten suomalaisten yliopistojen lääkärinkoulutusohjelmaan. Näin ollen lääkäriksi ei voi opiskella Suomessa tuntematta lainkaan ruotsin kieltä. Kysy tarkemmin esim. Helsingin yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan kansliasta, puh. (09)1911.
Eri lääkärikeskusten nettisivuilla voi asiakas etsiä sopivan kielitaidon omaavaa lääkäriä, esim. Etsi lääkäri-palvelu http://www.etsilaakari.fi/
Täten voidaan päätellä, että lääkäreiltä odotetaan kielitaitoa.…
Happamuus on toisaalta henkilökohtainen makuaistimus, mutta toisaalta happamuudella voidaan tarkoittaa happoisuutta, joka voidaan objektiivisesti todeta. Makea valkoviini ei maistu happamelta, vaikka siinäkin on happoja. Happamia juomia ovat erilaiset mehut ja virvoitusjuomat sekä myös monet alkoholijuomat. Katso lisää esim. tästä: http://www.koff.fi/fi/kuluttajapalvelu/usein_kysytyt.html
Seuraavaa kirjaa saa kirjastoista: Alkoholi : biolääketieteellinen käsikirja.
Kansallispuku-kysymyksiä on ollut usein Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Aiemmat vastaukset löytyvät arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Esimerkkejä kirjoista:
Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta, 2004.
Kaukonen, Toini: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut, 1985.
Netissä olevia sivustoja:
http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/esitteet.htm,
http://www.vuorelma.net/index2.htm
Nivalan kirjastohan kuuluu Tiekkö-kirjastoihin. Heidän sivustonsa oli valitettavasti suljettu ajalla 20.10.-2.11.
