Hugo Prattista löytyy sivu, pari suomenkielistä tekstiä mm. näistä kirjoista: Kaukoranta& Kaukoranta & Kempinen: Sarjakuvan maailmat (1982) s. 96,
Kemppinen@Tolvanen: Sarjakuva, rakastettuni (1992) s. 13 sekä Hänninen: Lähtöruutu sarjakuvaan (1994) s. 39- . Lisäksi näiden Hugo Prattin sarjakuvien alussa on tietoja Hugo Prattista: Corto Maltese Siperiassa, Corto Maltese Etiopiassa, Aavikon skorpionit. Aikakauslehtiartikkeleita: Kaukoranta, Heikki
Hugo Pratt 1927-1995 , Sarjainfo: 1995 ; 3 ; 29-31 , Hugo Pratt / kirj. Sami Kesti, Harto Hänninen ja Jukka Kemppinen, Sarjainfo 1988 ; (4) ; 4 ; 3-22
Aspergerin oireyhtymästä löytyy suomeksikin jo jonkin verran kirjallisuutta. Tässä muutamia nimekkeitä:
Ives, Martine: "Mitä Aspergerin syndrooma on, ja miten se vaikuttaa minuun?--opas nuorille", 2002. ISBN 951-97336-6-3.
Laukkarinen, Liisa: "Yhden asian mies--Asperger-lapsen kasvu aikuiseksi", 1998. ISBN 951-31-1304-3.
Gillberg, Cristopher: "Autismi ja autismin sukuiset häiriöt lapsilla, nuorilla ja aikuisilla", 1999. ISBN 951-580-263-6.
Kielinen, Marko: "Aspergerin syndrooma--kouluikäisen Asperger-lapsen kasvun tukeminen" , 1999. ISBN 951-97336-4-7.
"Autismi--teoriasta käytäntöön" / toim. Oiva Itkonen, 1999. ISBN 951-796-127-8.
Kerola, Kyllikki: "Autismikuntoutus", 2000. ISBN 952-451-014-6.
Englanniksi on tänä vuonna ilmestynyt: Pyles,…
Saksalainen kauppias ja arkeologi Heinrich Schliemann löysi Troijan 1870-90 kaivauksissaan, mutta Troijan oletetusta sijainnista on myöhemmin esitetty vastaväitteitä. Jukka Luodon artikkelissa: Uudelleen löydetty Priamoksen aarre (julkaisussa Hiidenkivi : suomalainen kulttuurilehti; 1995:4, s.36-37)kerrotaan teorian uudemmista vaiheista. Artikkelissa mainitaan Michael Woodin omintakeinen Trojia-näkemys, ja Woodin erittäin perinpohjaiselta ja selkeältä vaikuttava kirja "In search of the Trojan War" löytyy vaivattomasti esim. Pääkirjastosta Helsingistä.
Uusin löytämäni kirja Troijan kaivauksista on vuodelta 1997, ja se on Deborah Boedekerin "The World of Troy". Kirjan saa vain kaukolainana.
Schliemannin kaivauksista voit lukea kirjasta "…
Internetistä ei löytynyt ainakaan vielä äänikirjoja suomeksi , mutta seuraavasta osoitteesta löytyy englanninkielisiä ladattavia äänikirjoja: http://www.audiobooksforfree.com/screen_main.asp
Sivustolla on eri lajityyppejä edustavia teoksia, myös tietokirjoja.
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä selviää, että teos on ollut v.2002 lainassa eri toimipisteistä kaikkiaan kolme kertaa, mutta valitettavasti tietosuojasyistä emme voi selvittää lainaajien ikärakennetta.
Teoksessa Korroosiokäsikirja (Suomen Korroosioyhdistys SKY, 1988) s. 622 sanotaan seuraavasti: "Kulta on kestävää kaikkia muita mainittuja rasitustekijöitä vastaan, paitsi suuria klooripitoisuuksia. Kuitenkin usein käytetään niin ohuita kultapinnoitteita (alle 0,5µm), että niissä olevien huokosten kautta syövyttävät aineet pääsevät vaikuttamaan alla olevaan metalliin. Korroosiotuotteet kulkeutuvat tämän jälkeen kontaktipinnalle ja saattavat aiheuttaa häiriöitä. Tavallinen perusmetalli kullan alla on kupari (välikerroksena nikkeli) ja tässä yhdistelmässä rikkiyhdisteet ja kloridit on todettu pahimmiksi. Joskus kultapinnoitetta käytetään hopeakontaktien päällä estämässä hopean tummumista rikkiyhdisteiden vaikutuksesta. Vaikutus on tehokas,…
Puistola-opas jaetaan ilmaiseksi alueen kotitalouksiin.
Opas on ilmestynyt vuodesta 1978 lähtien ja sen vanhat numerot löytyvät sidottuna Puistolan kirjaston käsikirjastosta. Vanhoja numeroita on myös lainattavissa ja kirjaston kotisivulla on hakemisto oppaiden artikkeleista. Puistolan kirjaston sivulla on tietoa Puistolan alueen historian lähteistä, http://www.lib.hel.fi/fi-FI/puistola/paikallishistoriaa/ Puistolan kirjastosta, 310 85 076 , kannattaa myös tiedustella, olisiko heillä vielä jaossa viimeisempiä numeroita.
Jotta pääsisi selville siitä, millä asiasanoilla esimerkiksi moottoriurheiluun liittyviä kirjoja kannattaa hakea, kannattaa käydä tarkistamassa ja katsomassa niitä YSA:sta (= yleinen suomalainen asiasanasto). YSA löytyy osoitteesta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html
"Moottoriurheilu" on asiasanana laaja ja tässä tapauksessa siis ihan hyvä. Muita mahdollisia ovat esimerkiksi "autourheilu", "kilpa-autot", "kilpa-ajot", "formula", "ralliautoilu". Kiinnostuksen kohteesta riippuen myös esimerkiksi "moottoripyöräurheilu", "moottoriveneurheilu" jne. voivat tulla kyseeseen. Hyvä tapa on sekin, että kun löytää tietokannasta sopivia kirjoja, käy selvittämässä niiden asiasanat (Plussan täysistä tiedoista). Sen jälkeen voi jatkaa hakua…
Tietoa Kirsi Kunnaksen tuotannosta ja hänen saamistaan kirjallisuuspalkinnoista löytyy useistakin teoksista, mm. teoksista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (2001) ja Pekka Tarkan Suomalaisia nykykirjailijoita (1989). Hänestä on tehty myös dokumenttielokuva sarjaan Kirjailijakuvia (n:o 3, Kirsi Kunnas 1989). Kirjat ja video ovat lainattavissa useista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Kannattaa katsoa myös Helsingin kaupunginkirjaston tekemää Sanojen aika -tietokantaa, josta löytyy kirjailijoiden henkilö- ja tuotantotietojen lisäksi myös tekstinpätkiä, viitteitä arvosteluihin ja muihin lähteisiin sekä linkki käännöstietokantaan. Sanojen aika löytyy helpoimmin Helsingin kaupunginkirjaston kotisivuilta (www.lib.hel.fi/), josta on…
Erinomaisen sivuston tästä aiheesta löydät osoitteesta http://www.csc.fi/arctinet/kivikaus/m2/2_6.htm
Siellä kerrotaan mm. seuraavaa:
Vasarakirveskulttuuria pidetään ainoana Suomeen muuttaneena kulttuurina. Sen katsotaan tulleen Suomeen nykyisen Liettuan ja Latvian alueelta. Vasarakirvesväestön arvellaan puhuneen kanta-arjalaista tai kantabalttilaista kieltä.
Kuuluisia keskitysleirimuistelmia löytyy esim. seuraavilta kirjailijoilta: LEVI, Primo; FRANKL, Viktor; GRAY, Martin; FENELON, Fania. Samasta aiheesta ovat kirjoittaneet myös Trudi BIRGER, Diet EMAN, Oskar REPONEN, Herman SACHNOWITZ ja Betty SCHIMMEL.
Verkko on kudottu kaksisäikeisestä rihmasta, joka on pajunkuoren niinikuitua. Antrean verkosta saa tietoa osoitteesta: http://www.nba.fi/NATMUS/MUSEUM/Opetus2/antreanverkko.htm
Valitettavasti Helsingin kaupunginkirjastoon ei ole tilattu kreikankielisiä lehtiä. Niitä ei tule myöskään Espoon tai Vantaan kaupunginkirjastoihin. Saamani tiedon mukaan kreikankielisiä lehtiä voisi käydä lukemassa Helsingin yliopiston Porthanian-rakennuksessa, osoitteessa Yliopistonkatu 3.
Helsingin Sanomat mainitsemaltasi ajalta löytyvät Pasilasta, Helsingin kaupungin pääkirjaston varastosta. Lehtiä ei voi lainata ulos, mutta niitä voi tosiaan lukea paikan päällä. Tällaisessa tapauksessa kannattaa soittaa varaston henkilökunnalle, puh. 3108 5426, ja sopia asiasta tarkemmin.
A) Islannin suurlähetystön katuosoite on Pohjoisesplanadi 27, 00100 Helsinki. Tarkempia tietoja saa osoitteesta http://www.islanti.fi/
B) Norjan suurlähetystön katuosoite on Rehbindertie 17, 00150 Helsinki. Tarkempia tietoja saa osoitteesta http://www.norja.fi/
C) Sveitsin suurlähetystön katuosoite on Uudenmaankatu 16 A, 00120 Helsinki. Tarkempia tietoja saa osoitteesta http://www.eda.admin.ch/helsinki_emb/e/home.html
Aspergerinen -sanaa ei löydy painetuista sivistyssanakirjoista. Todennäköisesti tarkoitetaan Aspergerin oireyhtymää, se on synnynnäinen neurologinen kehityshäiriö, johon liittyy mm. aistitoiminnan poikkeavuutta, ei älyllisiä häiriöitä. Tästä autismin sukuisesta syndroomasta on kirjoitettu useita kirjoja (mm. Liisa Laukkarisen Yhden asian mies), tietoa löytyy myös esim. Autismi- ja Aspergerliiton Internet-sivuilta, http://www.autismiliitto.fi .
Jari P. Havian Liputusoppaan (1996) mukaan isännänviirin käyttö on vapaampaa kuin Suomen lipun, isännänviiri kuuluu arkeen ja Suomen lippu juhlaan eli hyvän tavan mukaisesti virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä Suomen lippu nostetaan salkoon. Isännänviirit kuuluvat valoisaan kesäaikaan, mutta viiriä voi käyttää muulloinkin. Mitkään liputusajat eivät koske isännänviiriä. (Havia, 39).
Yrityslippuja käytetään yleisesti joka päivä ja ne voivat liehua saloissa ympäri vuorokauden. Yrityslipun käyttö ei kuitenkaan ole suotavaa virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä. Yrityksen tai sen työntekijöiden juhla- tai merkkipäivinä liputetaan Suomen lipulla ja yrityksen omalla lipulla. (Havia, 55). Lisää tietoa viireistä ja yrityslipun…
Keskipakovoima, Newtonin kolmannen lain mukainen keskipitovoiman vastavoima, jälkimmäisen suuruinen mutta vastakkaissuuntainen voima. Liikkuvan kappaleen rata on Newtonin lakien mukaisesti aina suora viiva, jos keskipitovoima ei aiheuta radan kaareutumista. Mitä pienempi on radan kaarevuussäde r ja mitä suurempi kappaleen nopeus v, sitä suurempi keskipitovoima tarvitaan. Asiaa kuvataan kaavalla F=mv2/r, jossa m on kappaleen massa. Kun lingossa olevaa kiveä pyöritetään ympyräradalla, on radan kaareutumisen synnyttämiseksi lingon langoista vedettävä keskipitovoiman suuruisella voimalla. Lankoja pitävä henkilö kokee ilmiön niin, että hän luulee kiertävän kappaleen vetävän häntä lankojen välityksellä keskipakovoimalla. Koska useissa…
