Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy useita Ilkka Remestä (oik. Petri Pykälä) koskevia kysymyksiä.
Suositeltuja lähteitä ovat mm. kirjailijan omat kotisivut http://www.ilkkaremes.com ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes
Wikipedian mukaan Ilkka Remes on kertonut käyttävänsä salanimeä, koska ei halua profiloitua vain jännityskirjailijaksi ja haluaa tulevaisuudessa kirjoittaa muutakin. Saman lähteen mukaan kirjailija asuu Espanjassa.
1990-luvun lopussa suunniteltiin Remeksen esikoistrillerin, Pääkallokehrääjän filmaamista (Keskisuomalainen 23.9.1998).
Remes käsikirjoitti yhdessä Antti Jokisen kanssa Jokisen ohjaaman lyhytelokuvan Bioterror. Elokuva esitetty televisiossa vuonna 1999.
Televisiossa on esitetty vuosina 2002…
Piirala-nimestä löytyy maininta teoksessa Pirjo Makkonen - Sirkka Paikkala, Sukunimet, Otava 2000. Tämä teos kirjoittaa Piirala-nimestä seuraavaa: Piira(i)sten asumia taloja on kutsuttu usein Piira(a)loiksi. Utajärvellä Piirala-nimi on tullut talon uusien asukkaiden sukunimeksikin. Esim. Henric Piirala 1781 Utajärvi. Teksti viittaa Piirainen-nimeen, joka puolestaan on tunnettu vanhastaan sukunimenä Laatokan Karjalassa, Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sukunimi on tekstin mukaan peräisin venäjän Spiridon-nimestä. Piiroinen ja Piironen -muotoiset sukunimet ovat tunnettuja Pohjois-Karjalassa.
Tämä Sukunimet-teos on myös Kuusankosken kirjaston kokoelmissa.
"Popmusiikkia" kappaleen sanat ja nuotit ovat ainakin seuraavissa teoksissa:
Ismo Alanko: Lokaa ja kuita: 27 laulua levyiltä vuosilta 1989-2002
Juutilainen, Esa-Markku: Intro
Molemmat kirjat näyttäisivät tällä hetkellä olevan Valkealan kirjastossa paikalla, ja Juutilaisen Intro on myös Kouvolan kaupunginkirjastossa hyllyssä tällä hetkellä.
Kari Hotakaisen Näytän hyvältä ilman paitaa (WSOY 2000, käännetty myös saksaksi nimellä Ohne Hemd) voisi olla kiva. Kieli on tosin osittain nuorten puhekieltä, mutta jos pystyt hankkimaan myös saksankielisen luettavaksesi niin se voi helpottaa.
Reija Kaskiaho kirjoittaa realistisia nuortenkirjoja ja aiheita on teiniraskaudesta (Rastas, WSOY 2005) koulukiusaamiseen (Veitsenterällä, WSOY 2004) ja perheväkivaltaan (Ajolähtö, WSOY 2006).
Kirsi-Marja Niskasen Vastaamatta jääneet puhelut (Otava 2006) kertoo autokolarissa kuolleen pojan ystävistä ja surutyöstä.
Salla Simukka on yksi nuorten elämää parhaiten kuvaavia nykykirjailijoitamme. Kipinä (WSOY 2006) ja Virhemarginaali (WSOY 2007) kertovat Prometheus-leirillä ystävystyvistä Tapiosta ja…
Charmian Hussey on brittiläinen arkeologi, joka kirjoitti romaanin Salaisuuksien laakso alunperin pojalleen parikymmentä vuotta sitten.
Kirjailijalta ei ole käännetty suomeksi muita kirjoja. En löytänyt tietoa, että häneltä olisi edes ilmestynyt muita teoksia.
Kirjan takaliepeessä on hänestä lyhyet tiedot. Kirjan kustantaja on Gummerus, mutta heidän sivuillaan ei ole kirjailijasta tietoa. Internetistä hänestä löytyy hieman tietoa seuraavalta sivulta: http://www.mqmagazine.co.uk/issue-15/p-48.php
Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjan (WSOY 1989) mukaan Adeliina viettää nimipäiväänsä 16. joulukuuta.
Alviina nimelle Lempiäinen ei anna kirjassaan nimipäivää, koska nimen juuret levittäytyvät monelle taholle.
Myöskään Vienomarille ei mainita nimipäivää.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (www.kotus.fi/index.phtml?s=452 .) antaa ohjeita nimipäivän viettämiseen silloin, kun nimi ei sisälly almanakan nimiluetteloon: nimipäivää voi viettää samalta kuullostavan nimen päivänä tai vaikkapa toisen nimen päivänä. Vienomaria voisikin onnitella esimerkiksi Vienon päivänä 15. kesäkuuta tai Marin päivänä 2. heinäkuuta.
Johanna Thydellistä löytyy runsaasti nettisivuja esim. googlen kautta, suomeksi näyttäisi olevan ainakin joitakin kirjaesittelyjä. Hän on syntynyt 14.11.1980 Smoolannin Nässjössä, mutta on elänyt nuoruutensa Värnamossa. Ylioppilastutkinnon jälkeen hän on asunut Tukholmassa, jonka yliopistossa hän opiskelee kirjallisuuden- ja elokuvantutkimusta. Jo lukiolaisena hän rupesi kirjoittelemaan paikallisiin sanomalehtiin säännöllisesti ja jatkaa edelleenkin, vaikka ei enää asukaan kotiseudullaan. Rintasyöpään sairastuneen äitinsä hän menetti 13-vuotiaana. Tätä aihetta hän käsittelee esikoisteoksessaan 'Katon kokoinen tähtitaivas', joka sai v. 2003 arvostetun August-kirjallisuuspalkinnon nuorten- ja lastenkirjallisuuden sarjassa. Varsinainen…
Vanhojen rahojen hintatietoja löytyy teoksesta Suomen rahat arviohintoineen 2005. Kirjaa näkyy olevan myös Haminan kirjastossa. Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/
saat lisätietoa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä.
Vanhoista rahoista on kysytty usein aikaisemmin. Selaa vastauksia Kysy kirjstonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Hakusana: rahat
Tammen kultaisia kirjoja on julkaistu tähän mennessä 181 nimikettä.
Lisätietoja kyseisestä lastenkirjasarjasta saat Kustannusosakeyhtiö Tammen sivuilta: www.tammi.fi/
Sirkka Laurin teoksessa Hoitotyön ydinosaaminen ja oppiminen. WS 2007 käsitellään hoitotyön ja alan koulutuksen historiaa Suomessa. Lisää aineistoa löytyy osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Tekijä- ja nimeke-kentät voi muuttaa asiasanakentiksi harmaasta nuolesta ja sitten kirjoittaa kolme asiasanaa: hoitotyö, historia ja koulutus. Näin saa 4 viitettä (joista yksi on yllämainittu teos). Jättämällä koulutus-asiasanan pois tulokseksi saa 20 viitettä, teoksia, joissa käsitellään yleensä hoitotyön historiaa.
Asiasanoilla koulutus ja lähihoitajat tulee 10 viitettä.
Lehtiartikkeleita aiheesta löytyy kirjastojen työasemilla käytössä olevista Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannoista.
Torpparikysymystä ja sen vaikutusta v. 1918 sotaan on tutkittu varsin runsaasti, osin juuri Väinö Linnan Pohjantähti-romaanin antamien virikkeiden johdosta. Tyydyn tässä luettelemaan teoksia, joihin kannattaa tutustua: ///Aksel Waren: Torpparioloista Suomessa. - Hki, 1898 ///, /// Viljo Rasila: Suomen torpparikysymys vuoteen 1909. - Hki, 1961 ///, /// Viljo Rasila: Torpparikysymyksen ratkaisuvaihe, Suomen torpparikysymys vuosina 1909-1918. - Hki, 1970 ///, /// Viljo Rasila: Kansalaissodan sosiaalinen tausta. - Hki, 1968 /// Matti Peltonen: Talolliset ja torpparit, vuosisadan vaihteen maatalouskysymys Suomessa. - Hki, 1992 /// Suomen maatalouden historia 2, kasvun ja kriisien aika 1870-luvulta 1950-luvulle. - Hki, 2004 ///, kaikki nämä…
Pienen mylläyksen jälkeen nämä löytyivät, eikä tarvinnut
odottaa ensi viikkoon:
1. Rohdinmekkotyttö oli todella Aale Tynnin. Löytyy
hänen "Kootuista runoistaan", s. 227 nimellä
"Rohdinmekko-balladi".
2. Toinen kysytty on Immi Hellenin runokirjasta
"Lapsuuden lauluja", s. 97. Runon nimi on
"Äiti leipoo". Kyseisessä runossa ei tosin puhuta
sotainvalidista.
3. Tähän tarvitsin tutulta apua. Tekijä on Oiva
Paloheimo. Löytyy hänen kirjastaan "Runot", s.
196. Runon nimi on "Kirkkotiellä". Lisäksi ystä-
väni epäili, että em. sotainvalidi liittyykin
johonkin Oiva Paloheimon runoista, josta monet
käsittelevät sotaa.
1) Fly me to the moon -sanat löytyvät osoitteesta http://www.brave.com/bo/lyrics/flymeto.htm
2)"Keurusselän sini" on kysymäsi kappale ja Berit sen esittäjä. Sanat löytyvät teoksesta Elämää ja erotiikkaa: Junnun parhaat, Helsinki: F-Kustannus 2002, ISBN 952-461-085-X. Se on lainattavissa monissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa, katso www.helmet.fi
Effi(e)-nimi on parhaiten selitettävissä hellittelynimeksi. Sille voidaan osoittaa useitakin alkuperiä: 1)kreikan Eufemia ’hyvämaineinen’, nimipäivä meikäläisissä kalentereissa v. 1705-1907 syyskuun 16. päivä noin vuonna 304 kuolleen marttyyrin muistoksi, 2)muinaissaksan Elfriede/Elfrida, myöhemmin muodossa Frida, jolla on suomenruotsalaisessa kalenterissa nimipäivä joulukuun 29. päivä. Meillä Frida on tulkittu ’rauhaa’ tarkoittavaksi (minkä vuoksi Rauhan nimipäivä on samalla päivällä), Muinaisskandinaviassa se tarkoitti kuitenkin ’kaunista’. Saksaan nimi Elfriede lienee tullut muisnaisenglannista, jossa sille on esitetty merkitys ’keijuvoima’. KIRJALLISUUTTA: ///Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen: Etunimet. – 2005 ///, /// Duden, das…
Asta Ikosen kustantaja on Karisto ja sen nettiosoitteesta http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=9&ac… löydät artikkelin ja jopa sähköpostisoitteen, johon voit lähettää lisäkysymyksiä.
Teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3, Btj Kirjastopalvelu 2001, on ss. 69-71 artikkeli Asta Ikosesta. Tämä teos löytyy varmasti kotikaupunkisi kirjastosta.
Amélie on ranskalainen muoto nimestä Amalia, joka taas on latinalaistettu muoto goottilaisesta nimestä ”amal” (työ, taistelutyö). Nimipäivää vietetää 19.5. Lisätietoa löytyy kirjoista: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastot) välillä on kuljetuspalvelu, joten aineistoa voi palauttaa maksutta mihin tahansa toimipisteeseen.
Voit selailla Kouvolan kirjastojen kokoelmia osoitteessa http://kouvola.kirjas.to/
Tiettyä teosta voit hakea Tiedonhaku-linkistä. Tarkempia hakuohjeita voit lukea aloitussivun Ohje-linkistä.
Hakutuloksesta näet samalla, onko teos lainassa. Näet myös, onko teosta saatavilla muissa Kyyti-alueen kirjastoissa.
