Voisikohan etsimäsi kirja olla Tiina Eskolan vuonna 1973 ilmestynyt teos Suikale? Päähenkilön nimi tässä on tosin Anu, mutta kirjan kuvaus voisi sopia muuten siihen, mitä kirjasta muistat.Kirjasammosta löytyy kirjan takakansiteksti sekä kansikuva: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_40843. Kirja on lainattavissa Piki-kirjastoissa: https://piki.finna.fi/Record/piki.220398?sid=4860441544Jos muille Kysy kirjastonhoitajalta -palvelua lukeville tulee mieleen jokin muu kirja, kommentoithan alle!
Olavi Paavolainen on sanoittanut yhden Taneli Kuusiston kappaleen, ei säveltänyt. Kappale on vuodelta 1935.Kappale on Kuusiston teoksen Kolme laulua op. 14:n laulu nro. 3, Sordiini. Se löytyy Taneli Kuusiston Yksinlauluja 1 nuottikirjasta: helmet.finna.fi/Record/helmet.1356006
"Elonkirjasta" ei näytä olevan virallista nuottijulkaisua. Sen sijaan nuottikäsikirjoitus ilmeisesti on yhä olemassa. Asiasta puhutaan tämän aiemman sävellystä koskevan kysymyksen kommenttiketjussa:Kuka tietää "Elonkirja" sanoihin nuotit tai sävellyksen.
Se on -41,5 astetta helmikuussa 1966.LähteetKaleva 2.1.2024: https://www.kaleva.fi/oulussa-mitattiin-415-asteen-pakkanen-helmikuussa/6166738Helsingin Sanomat 14.3.2018: https://dynamic.hs.fi/latoja/publications/cold_spell_story/Oulu/
Voisikohan kyseessä olla Maria Gripen Salaisuus varjossa? Tarinassa tosin ei vierailla tädin luona, vaan päähenkilö Berta on säätyläisperheen tytär, jonka kotiin palkataan uusi palvelija Carolyn, ja tytöt ystävystyvät. Kirjassa on myös mysteeri, ja kansi on heleän sinivihreä. Kirja on neliosaisen Varjot-sarjan ensimmäinen osa. Liitteessä on kuva kirjan kannesta.
Dokumentaarinen lyhytelokuva on tärkeä elokuvan ja televisiokerronnan muoto niin Suomessa kuin muuallakin. Suomessa sen historiassa tärkeä ajanjakso oli ns. veronalennuskuvien vaihe vuosina 1933–1964. Elokuvaesityksiä, kuten muitakin huveja, verotettiin ankarasti, mutta verotuksesta sai helpotusta, jos pääkuvan edellä näytti valistavan kotimaisen lyhytelokuvan. Näin valtio tuki elokuva-alaa ja samalla pyrki ohjaamaan ohjelmistoa tervehenkisempään suuntaan. Toisaalta monet yhteiskunnan tahot saivat näistä alkukuvista hyvän kanavan julkisuuteen.”Veronalennuskuvia” valmistamaan kehittyi kokonainen teollisuudenhaara. Lyhytkuvia valmistettiin valistus- ja PR-tarkoituksissa esimerkiksi kuntien, järjestöjen ja yritysten tarpeisiin. Lyhytkuvien…
Tähän ei valitettavasti löytynyt vastausta. Tilastokeskuksen Otos-palvelusta löytyvistä Suomen tilastollisista vuosikirjoista ei tietoa yksinhuoltajien määristä nähdäkseni löydy, eikä myöskään tietoa palveluksesta rintamalla. Tällaisia tapauksia kuitenkin varmuudella oli, ja niitä voi suodattaa esiin esimerkiksi Sotasampo-palvelun menehtyneiden tietokannasta. Sotasampo-palvelun mukaan siviilisäädyltään eronneista kaatuneista 61:lla oli yksi tai useampi lapsi. Kaatuneita leskiä, joilla oli yksi tai useampi lapsi, oli 209 kappaletta. Esimerkiksi 3.1. kaatuneella leskimies Toivo Hyvösellä oli kuusi lasta. Hautausilmoitus Laatokka-lehdessä 16.2.1940 vahvistaa tiedon. Sotasampo-palvelun tietoja digitoituihin sanomalehtiin…
Hei,Cineastin Etusivulla valitse yläpalkista A-Ö, jossa pääset näkemään koko elokuvalistauksen. Tässä näkymässä on yläosassa rajausvaihtoehtoja: lajityyppi, vuosi, imdb-pisteytys, kieli ja ikäraja. Kielivalinta valinta tarkoittaa nimenomaan ääniraidan kieltä. Pudotusvalikossa joutuu valitsemaan "näytä lisää", jolloin sieltä löytyy myös Norja. Näin pitäisi onnistua.
Kyseistä runoa on ainakin käsitelty teoksessa Hääkirja : kirjoituksia rakkaudesta, romantiikasta ja sukupuolesta. Voisi olettaa, että runo on siinä yhteydessä myös suomennettu.Teoksen voi varata täältä Hääkirja : kirjoituksia rakkaudesta, romantiikasta ja sukupuolesta | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Kysymyksesi on sen verran laaja, että se vaatisi tutkimuksen tekoa. Valitettavasti tässä palvelussa emme tutki asioita, vaan haemme jo olemassa olevaa koottua tietoa ja vinkkaamme tiedonlähteitä.HS aikakoneella voi tutustua Helsingin sanomien arkistoon. LinkkiMyös Kansalliskirjasto säilyttää sanomalehtiä myös digitaalisena aineistona, josta voi tehdä hakuja. Linkki.Kansainvälisempää tietoa voi etsiä esim google scholar sivustolta. Sillä saa esiin myös aikanaan vertaisarvioituja artikkeleita, sekä kirja-aineistoa. Linkki.Kansainvälisempiä tuloksia löytyy WorldCat hausta. Tosin oikean hakusanan löytäminen vaatii hieman kokeiluja. Tässä tulos nimihaulla.Tietoa, joka ei ole julkista, emme valitettavasti löydä. Samoin on hankalaa selvittää…
Australian kansalliskirjaston ja Australian kansallisen audiovisuaalisen arkiston (National Film and Sound Archive, NFSA) sivuilta selvisi, ettei Australiassa kerätä musiikkilevyjä vapaakappalekokoelmiin, jota kautta muotoutuisi kattava tietokanta äänitteisiin. NFSA:n tietokantaan on luetteloitu paljon levyjä, mutta he huomauttavat, että kokoelman aukot johtuvat mm. tuosta vapaakappaleasiasta. NFSA luetteloi paljon muutakin kuin vain musiikkiäänitteitä. Aivan kysymäsi kaltaista tietokantaa ei siis näytä olevan.NFSA:n tietokanta vaatii jonkun hakusanan selaukseen (esim. cd): collection.nfsa.gov.au/Hakulaatikon alta voit napsauttaa "advanced" ja sitä kautta rajata haun "sound recording, published" ja/tai "sound recording, unpublished".…
Discogs-tietokannan mukaan ainakin LP-llä Grace soittivat seuraavat kaverit: Kitara – Vesa RaasumaaKitarasoolo – Steve Lee Valley (kappaleessa: B5)Laulu, basso – Olli OikariLaulu, rummut – Tarvo LaaksoLaulu, kitara – Kalle SangiLaulu, kitara, koskettimet – Jussi Perämäki https://www.discogs.com/artist/3854365-Grace-52
La Capitaine Fracasse löytyy suomeksi joistain kirjastoista. Sen suomenkielinen nimi on Kapteeni Kalske. LinkkiFinna.fi: Kapteeni Kalske https://finna.fi/Record/vaari.1208160?sid=4858456474
Jänis ja kuu löytyy teoksesta Tiitiäisen tuluskukkaro. Se sisältyy myös kokoelmateokseen Tapahtui Tiitiäisen maassa.LinkitTiitiäisen tuluskukkaro: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aua96c9cd0-039c-4d28-9a3d-c848367f32a3Tapahtui Tiitiäisen maassa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aufd47d25b-3e47-41bf-b395-2…
Hei,Näkemättä nuottia perustan vastaukseni siihen, että tosiasiaan, että ylennetty nuotti ei ole sama kuin perussävel. Jos siis nuotteihin on kirjoitettu ylennys, niin silloin nuotti on ylennetty, eli puoli sävelaskelta korkeampi, kuin perussävel. Toki on mahdollista, että nuoteissa on virhe, mutta perusajatus on, että nuotti on oikein ja silloin pitää soittaa nuotti ylennettynä.
Kuopion kaupunginkirjastosta ruotsinkielistä käännöstä Kung Lear ei löydy, mutta esimerkiksi Varastokirjastosta ja pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyy. Voit tehdä meille kaukolainapyynnön sähköpostitse kaukopalvelu@kuopio.fi tai verkkolomakkeella: https://q.surveypal.com/kaukolaina3 , niin voimme tilata sen sinulle.Kaukolainaus maksaa 3e.
