Elli-nimen alkuperästä on monia tulkintoja. Sitä voidaan pitää joko Helenan tai Eleonooran johdannaisena. Helena merkitsee kreikan kielellä "loistava", Eleonoora arabian kielellä "Jumala on valoni." Elli voi olla myös lempinimi monelle e-kirjaimella alkavalle naisen etunimelle. Nimi on vanha: se mainittiin jo 1882 kalenterissa. Suosioon vaikuttivat myös Juhani Ahon romaanit Papin tytär ja Papin rouva, joiden päähenkilö oli nimeltään Elli.
Lähde: Saarikalle-Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
Päiväkodeista, jotka sijaitsevat kirjaston kanssa samassa rakennuksessa, on kirjoitettu, mm.
- Kartanonkoskelle kohonnut Point-keskus on Vantaan uuden kaupunginosan sydän (Helsingin Sanomat 18.2.2003)
Päiväkodeissa olevista kirjakokoelmista ei näytä löytyvän tietoa. Kannattaa ehkä ottaa yhteyttä Vihdin kirjastoon (http://www.vihti.fi/kirjasto) ja kysyä mahdollisuutta yhteistyöhön tai esim. poistokirjojen käyttöön.
Kun haen mystiikka-asiasanalla ja rajaan hakuni kaunokirjallisuuteen, Hämeenlinnan seudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta löytyy yhdenlainen joukko kirjailijoita ja teoksia. Perehtymättä sen enempää romantiikan osaan listan teoksissa laitan sen tulemaan:
Coelho, Paul: Piedrajoen rannalla istuin ja itkin,
Hoeg, Peter: Hiljainen tyttö,
Ruusuvuori, Juha: Pyhän kalan kultti,
Haakana, Veikko: Punaisen kiven aapa,
Navarro, Julia: Vaiennut veljeskunta,
Langer, Jiri: Yhdeksän porttia - hasidien salaisuudet,
Haakana, Veikko: Seita lähtee liikkeelle,
Redfield, James: Oivaltava tietoisuus,
McDonald, Ian: Kivi-paperi-sakset - tieteisromaani,
Kariniemi, Annikki: Lohivene - legenda,
Taponen, Jussi: Elämä tsaarin puolesta - kronikka vuosisadan…
Perintökaaren 17 luvun 2a §:n mukaan perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivät he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Luopuminen on tehtävä kirjallisesti.
Perintökaari http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Poikanne voi tehdä kauppasopimuksen kanssanne ja ostaa osan asunnostanne perittävillä tai muilla varoilla.
Käsittääkseni tässä on kyse kahdesta aivan erillisestä oikeustoimesta.
Lopuksi todettakoon, että toimituksellamme ei ole lainopillista pätevyyttä, joten kysymys on syytä esittää oikeusoppineelle. Töölön kirjastossa asianajajat antavat maksutonta neuvontaa 14.1. lähtien, maanantaisin klo 17-19.30 http://www.lib.…
Kyseessä on Joel Lehtosen "Putkinotko", joka on ensimmäisen kerran ruotsinnettu nimellä "Ödemarkens barn". Käännös ilmstyi vuonna 1935 ja ruotsintajana oli Bertel Gripenberg. Teos on käännetty toisen kerran ruotsiksi 1970-luvulla N.B.Stormbomin toimesta nimellä "Putkinotko : berättelsen om en lat spritlangare och en dum herreman" (Söderström, 1973).
Tietolähde:
SKS-käännöstietokanta http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Ikävä kyllä emme onnistuneet löytämään tietoa Paavo Ellilä- nimisestä henkilöstä. Kannattaa varmaan kääntyä jonkun asiantuntijan puoleen. Kysy kirjastonhoitajalta- palveluun on tullut myös aiemmin kysymys Eetu Iston Hyökkäys- taulun muiden tekemistä versioista. Aiempaa vastausta voi tutkia menemällä palvelun vastausten arkistoon ja kirjoittamalla hakuruutuun Isto Eetu. Tietoa Iston taulusta löytyy teoksesta Rönkkö, Pekka, Isto : Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899). [Oulu] : Pohjoinen, 1990. (Ars Nordica, ISSN 0786-1478 ; 2).
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (2003) antaa Maarialle tiedon, että se on yksi Marian monista muunnoksista. Maria-nimestä on pitkä selvitys samaisessa kirjassa. - Minttu-nimestä sanotaan että se on kutsumamamuoto Wilhelmiinasta, mutta myös itsenäinen luontoaiheinen nimi. - Ulkomaisista merkityksistä ei vielä ole löytynyt tietoja.
Nilsiän ja Juankosken kirjastojen aineistoa pääset selaamaan täältä: http://nilsia.kirjas.to/. Louise Cooperin kirjaa Merihevoset on sen mukaan 2 kpl Nilsiän kirjaston nuortenosastolla.
Smurffit: Tanssihitit CD:ltä löytyvät: Smurffit on taas täällä, Nörttismurffi, Jos oikein teet, Pattismurffi, Smurffitietä pitkin, Länkkärismurffi, Smurffit järkkää ja beibismurffi mä hain. Smurffit: Kesähitit CD:Ltä löytyvät: kaikki smurffaan, kesäolo, smurffikuu, satasen aidat, ja sä mukana oot ja pöhkäskaba.
Täyttä varmuutta Kotkan kaupungin nimen alkuperästä ei ilmeisesti ole olemassa, mutta muutamasta Kotkan historiaa käsittelevästä julkaisusta löytyy selityksiä ja arveluja nimen alkuperälle. Teoksessa Satavuotias Kotka (Kotkan kaupunki, 1978) Aimo Halila kirjoittaa artikkelissaan ”Kotkan vaiheita” sivulla 3 seuraavaa: Kotkan nimi mainitaan ainakin 1500-luvulla kalastajien apajan ja niittysaaren nimenä, joka johtunee joko saarelle pesineestä merikotkasta tai saaren ensimmäisen pitkäaikaisen omistajan sukunimestä.
Toivo Okkolan kirjoittamassa vihkosessa Kotkan muinaisia vaiheita (Helsingin kotkalaiset ry:n julkaisuja N:o 1, 1948) on s. 8-9 selostus nimien Kotka ja Kotkansaari vaiheista ja eri muodoista. Kirjoittaja arvelee Kotka-nimen olevan…
Suomen äänitearkiston ( http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/ ) tietojen mukaan Georg Malstenin oma versio on vanha "savikiekkoversio" vuodelta 1933 eikä sitä ole digitalisoitu cd-muotoon. Rautavaaran lisäksi kappaleen ovat myöhemmin levyttäneet monet eri artistit, Malmstenin Ragni-tytär sekä ruotsiksi (Barn av solen) että suomeksi. YLEn kokoelmiin alkuperäinen savikiekko kuuluu, joten sitä voi satunnaisesti (tai toivomalla toivekonsertissa?) kuulla radioaalloilla.
Nilsiän ja Juankosken kirjastojen aineistoa pääset selaamaan täältä: http://nilsia.kirjas.to/. Louise Cooperin kirjaa Merihevoset on sen mukaan 2 kpl Nilsiän kirjaston nuortenosastolla.
Nimen Miisa alkuperä ei ole selvillä. (ks. esim. Suuri etunimikirja / Pentti Lempiäinen. - 3. tark. p. - Helsinki : WSOY, 2004 tai Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön / Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen. - [Helsinki] : Gummerus, 2007).
Nimen arvellaan olevan miehen Misa-nimen johdannainen. Misa nimi pohjautuu Misaeliin (kreikkalainen muoto heprealaisesta nimestä Mischael eli Misach, ”kuka on Jumalan luona tai kuka on niin kuin Jumala”).
Ensimmäinen suomalainen Miisa on nimetty 1930-luvulla (ks. esim. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu Internetissä: https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
miisa Syntymävuodet Miehiä Naisia Yhteensä
-1899 0 0 0
1900-19 0 0 0
1920-39 0 1 1
1940-59 0 5 5
1960-79 0 72 72…
Adelina tai Adeliina ovat Adele -nimen kansanomaisia muunnoksia. Adelen kantanimi on Adelheid, joka merkitsee jalosäätyistä tai jalomielistä kaunotarta (saks.), ja on useiden saksalaisten tai ranskalaisten pyhimysten nimi. Suomen ruotsinkielisessä almanakassa Adele viettää nimpäiviä 16.12., suomalaisessa almanakassa se oli v. 1908-28 samana päivänä. Tiedot teoksesta Lempiäinen: Suuri etunimikirja.
Vanhojen sanojen alkuperää voi etsiä löytyy jostakin etymologisesta sanakirjasta. Etymologisia sanakirjoja on useita.
Häkkinen, Kaisa, Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki : WSOY, 2004
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 1-7. Hki : Suomalais-ugrilainen seura.
Suomen sanojen alkuperä. 1-3. Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000
Meri, Veijo, Sanojen synty : suomen kielen etymologinen sanakirja. Jyväskylä : Helsinki : Gummerus, 1991
Nykysuomen sanakirja. 1-8. Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY.
Sanojen alkuperä ja sen selittäminen : etymologista leksikografiaa / Kulonen, Ulla-Maija
Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1996
Turtia, Kaarina, Sivistyssanat. Helsingissä : Otava, 2001…
Leppävaaran aluekirjastossa on neljä skannerikonetta ja Kirjasto Omenassa kaksi skannerikonetta. Pasilan kirjastossa on myös skannerikoneita.
Espoon kaupunginkirjaston koneille voit varata ajan netissä osoitteessa http://www.varaakone.net Käytä kirjautumiseen kirjastokortin numeroa ja omaa PIN-koodiasi. Valitse haluamasi kirjasto pudotusvalikosta. Leppävaaran kirjaston IT-Zonella voit käyttää asiakastyöasemaa yhtäjaksoisesti neljä tuntia.
Helsingin kaupunginkirjaston koneille varataan aika osoitteessa https://varaus.lib.hel.fi
Voit toki myös soittaa kirjastoon ajanvarauksesi.
Käytössämme olevista lähteistä ei valitettavasti löydy tietoa Kaunio-nimestä. Kannattaa kääntyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen puoleen, yhteystiedot osoitteessa www.kotus.fi. Tutkimuskeskus ylläpitää nimiarkistoa, johon on koottu tietoa paikan- ja henkilönnimistä.
Nimi Pia on ollut suomenruotsalaisessa almanakassa vuodesta 1973.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty aiemminkin Pia-nimestä. Aiemmat vastaukset löytyvät tämän palvelun arkistosta. Esimerkiksi vastaus kysymykseen, mitä nimi Pia tarkoittaa löytyy vastaus osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=15f0e4eb-9… .
