The Pop-Oz -diskomusikaalin, joka perustuu L. Frank Baumin The worderful wizard of Oz -kirjaan, on säveltänyt Kalevi Rothberg. Se on levytetty ainakin vuonna 1979, jolloin musikaalia esitti Turun kaupunginteatteri. Yleisissä kirjastoissa levytystä ei ole. Musikaali on Näytelmäkulman kokoelmissa, joka lainaa kokoelmiaan pääasiassa teattereille. Kannattaa kysyä lainausmahdollisuuksia heiltä:
http://www.dramacorner.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=18&…
Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneilla käytettävät ohjelmat sijaitsevat palvelimilla, eikä paikallisella työasemalla, jolle asiakas kirjautuu. Kun asiakas käynnistää ohjelman, järjestelmä tarkistaa samalla, mitä työaseman USB-portteihin on liitetty. Tämä tieto välittyy palvelimelle. Jos muistitikku kytketään koneeseen vasta kirjautumisen jälkeen, tieto USB-portin käytöstä ei siirry palvelimelle.
On olemassa muutamia englanninkielisiä runoantologioita, joissa on suomalaisten runoilijoiden runoja. Kaarisilta -runo löytyi kokoelmasta Armstrong Robert: Finnish Odyssey, poetry and folk songs of Finland in translation, 1975.
Teoksessa Singing Finland, translations from finnish verse /K.V. Ollikainen (1956) ovat Aale Tynnin runot: The Tree of Knowledge, The Miracle, Adam and Eve sekä With Open Eyes.
Lisätietoa Tynnistä englanniksi http://kirjasto.sci.fi/tynni.htm .
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan (https://finna.fi ) Aale Tynnin teoksia ei ole käännetty englanniksi. Myöskään SKS:n käännöstietokannasta ei löytynyt englanninkielelle käännettyjä teoksia (http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php , ainoastaan saksan kielinen…
Suomessa Tea on luultavimmin etunimen Dorotea lopputavusta keksitty lyhennelmä. Tean ja Dorotean nimipäivää vietetään Suomessa 6.2. Ortodoksinen kalenteri yhdistää Tea-nimen toiseen kristillisperäiseen nimeen Teodote. Kolmas vaihtoehto on, että Tea olisi lyhennelmä Theresian sukuisista nimistä.
Kreikkalaisperäisen Dorotea-nimen merkitys on jumalan lahja. Teresa ja Theresia nimien alkuperäinen merkitys on hieman epäselvä, mahdollisesti ne ovat tarkoittaneet naista Theran saarelta.
Lähteet:
- Lempiäinen: Suuri etunimikirja
- Uusi suomalainen etunimikirja
Molemmat kirjat ovat kyllä Porvoon kaupunginkirjastossa, ja olet tällä hetkellä ensimmäisenä varausjonossa kumpaankin kirjaan.
Hur moderna organisationer fungerar on lainassa Helsingin kaupunginkirjastosta ja eräpäivä on 14.11-08.
Psykologi i organisation och ledning on taas Vantaan Tikkurilan kirjaston kirja ja se on varattuna jollekin asiakkaalle, joten sen eräpäivä tulee vielä myöhemmäksi.
Tietysti voit hakea itse kirjoja Helsingin kaupunginkirjastosta, mutta silloin sinun pitää hankkia sieltä kirjastokortti. Helmet kattaa kuitenkin Helsingin lisäksi Vantaan ja Espoon kirjastot, joten pääkaupunkiseudulta kirjojen noutaminen on aika vaivalloista.
Tällä hetkellä et kuitenkaan saa kumpaakaan kirjaa sieltäkään, ellet sitten ole se asiakas…
Ikävä kyllä ko. elokuvaa ei löydy Porvoon kaupunginkirjastosta eikä muistakaan maakuntakirjastoista. Useilla elokuvilla ei ole kirjasto-oikeuksia, joten emme voi hankkia sellaisia. Huutonetissä se näyttää olevan myytävänä viidellä eurolla.
http://www.huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=89456251
Aini on Ainan ja Ainon pohjalta syntynyt naisennimi, joka otettiin almanakkaan vuonna 1950. Nimeä on tavattu jo 1800-luvun puolella, ja yleisimmillään se oli 1900-luvun alkupuolella. 2000-luvun alun nimitilastojen perusteella voisi päätellä, että Ainin suosio nimenä kasvaa lähivuosina. Virossa Ainin on katsottu olevan muunnos Annasta. Latviassa sana aina merkitsee kuvaa ja kuvaelmaa ja äänneasultaan samantapainen ainava maisemaa, liettuassa taas ainis jälkeläistä. Aina-nimen teki tunnetuksi 1840-luvulla Topeliuksen runo Ljungblommor. Aino-nimi on vanhassa suomenkielessä ainoa-sanan lyhyempi muoto ja naisen/neidon nimeksi se muodostui Lönnrothin toimesta Kalevalassa.
Ilona on alun perin unkarilainen naisennimi, joka pohjautuu…
Hei!
Lentosotamies on ilmavoimissa palveleva sotamies.
Sivulta http://www.mil.fi/perustietoa/julkaisut/varusmies_06_suomi/arvomerkit/i… löytyvät ilmavoimien arvomerkit.
Termin englanninkielinen vastine on airman (sivu http://www.sanakirja.org/search.php?id=239284 )
Le.Lv tarkoittaa lentolaivuetta. Lentolaivue 14:sta löytyy tietoja ainakin Wikipediasta sivulta http://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosodan_hy%C3%B6kk%C3%A4ysvaiheen_ilmas…
WW2 on varmaankin Toisen maailmansodan lyhenne (World War II)
Elokuvien esittämistä säätelee tekijänoikeuslaki, joka sallii teosten lainaamisen kirjastosta. Poikkeuksena ovat elokuvat ja tietokoneohjelmat, joiden lainaamiseen ja kirjastossa esittämiseen täytyy saada lupa. Käyttöoikeudet on määritelty kahdella tavalla: 1) lainaus ainoastaan yksityiseen kotikäyttöön ja 2) lainaus yksityiseen kotikäyttöön sekä esittäminen kirjaston julkisissa tilaisuuksissa sallittu. Käyttöoikeudet näkyvät yleensä videotallenteiden teostiedoissa huomautusalueella. Esim. kirjaston videon "Retkiä Ranskaan" teostiedoissa lukee: HUOMAUTUKSET Lainaus-, esitys- ja laitosoikeus. Sen sijaan kirjaston videossa "Grimmin satuja" teostiedoissa lukee: HUOMAUTUKSET Lainausoikeus. Siis kun elokuvalla ei ole kohdan 2 oikeutta, sitä ei…
Emma on vanha saksalainen nimi ja pohjautuu sanaan ermin tai irmin eli suuri, voimakas.
Ida on samoin germaaninen nimi. Alkuosa id merkitsee työtä, toimintaa tai ahkeruutta, ja se esiintyy myös muinaisskandinaavisen ikuisen nuoruuden jumalattaren Idunin nimessä. Pyhä Iduberga on saksalainen raskaana olevien naisten suojeluspyhimys.
Alexandra tulee kreikasta ja tarkoittaa puolustajatarta tai suojelijatarta.
Lähteet: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 1999) ja Eeva Riihonen, Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992)
Etsimänne runo lienee Tuomas Timosen Kasvatusohjeita 1, joka on hänen teoksessaan Oodi rakkaudelle (Teos 2007). Siinä ei varsinaisesti esiinny mainitsemaanne lausetta, eikä siinä mainita lasta, mutta mitä ilmeisemmin on kyse lapsen kasvattamisesta.
Ote runosta:
"[...]Anna hänelle sininen pallo.
Jos hän ottaa sen, lyö häntä.
Jos hän ei ota sitä, lyö häntä lujaa.[...]"
Anni Swanin saduista on tehty väitöskirja: Kivilaakso, Sirpa: Lumometsän syli, 2008. Elämäkerta hänestä on vuodelta 1958, Lehtonen, Maija: Anni Swan.
Lyhyesti Anni Swanista on esim. seuraavissa.
- Kotimaisia nuortenklassikoita 1
- Herajärvi, Sinikka: Kotimaisia kirjailijoita kolmelta vuosisadalta
- Lastenkirja aikansa kuvastimena
Teoksessa Katsomuksen ihanuus : kirjoituksia vuosisadanvaihteen taiteista on Maija Lehtosen artikkeli Anni Swan - symbolisti (s. 27-40).
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat linkkikokoelmasta http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=5d5c9e58-2a28-488f-a174… löytyi linkki Lappeenrannan kirjaston sivulle http://www.lappeenranta.fi/?deptid=13020 .
Artikkelitietokanta Aleksista löytyi myös useita Anni…
Vilho Rantasella on vuonna 1952 ilmestynyt runokokoelma nimeltä Viisi pappia taivaan portilla. Sen avausruno on samanniminen. Teos löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista.
Moi!
Graalin vartija on ensimmäinen osa kolmiosaisesta Nuori temppeliherra -sarjasta. Kirja on julkaistu ja käännetty tänä syksynä. Silmäilin kirjailijan kotisivuja enkä löytänyt mainintaa jatko-osien aikatauluista. Kirjailijalla on julkinen sähköposti, jonne voit halutessasi osoittaa sarjaan liittyviä kysymyksiä englanniksi tietenkin. Yhteystiedot löydät netistä http://www.michaelpspradlin.com/ WSOY on kustantanut ensimmäisen osan, joka on käännetty suomeksi varsin pian ilmestymisen jälkeen.
Heikki Ojan Aikakirja-teoksessa kerrotaan, että Keski-Euroopassa otettiin kesäaika käyttöön energiansäästön vuoksi. Sähkön käyttö saadaan vähenemään kun pimeä iltatunti vaihtuu valoisaan aamutuntiin. Suomi liittyi mukaan lähinnä siksi, että aikaero tärkeisiin kauppakumppaneihin pysyisi samana.
Kesäaikaa kokeiltiin Suomessa jo 1942, mutta se otettiin uudelleen käyttöön v. 1981. Katso tarkemmin kesäaika
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/7c1805a7-8bd7-4ea3…
Varsinaisia suomennoksia ei juurikaan liene, sen sijaan yhteistä aineistoa suomalaisissa luterilaisissa jumalanpalveluskäsikirjoissa ja anglikaanisessa Book of Common Prayerissa on runsaasti. Sekä Englannin anglikaaninen kirkko että täkäläinen luterilainen kirkko noudattivat roomalaiskatolisesta kirkosta irtautumisen jälkeen samoja periaatteita jumalanpalveluselämänsä uudistamisessa: oli käytettävä latinan asemesta kansankieltä, mutta vanha käytäntö haluttiin säilyttää jos se ei sisältänyt opillisesti epäilyttäviä korostuksia. Tästä seurasi, että sunnuntaisin ja juhlapyhinä luettavat raamatuntekstit ja kollehtarukoukset jäivät katolisesta messukirjasta käännettyinä ja muokattuina käyttöön molemmissa kirkoissa. Anglikaanisen kirjan…
Pauliina-nimestä kerrotaan Pentti Lempiäisen Suuri etunimi -kirjassa, että se on Pauliniuksen sisarnimi.Kirjassa kerrotaan nimen historiasta eri kirkojen piirissä.- Samassa kirjassa kerrotaan Elina-nimestä, että se on lultavasti jo keskiajalta periytyvä muunnos Helenasta, josta puolestaan on oma artikkelinsa.
Myös Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen kirjasta Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön löytyy pienet artikkelit nimistä.
Kirjojen paikallaoloa voit katsoa Lapin kirjaston tietokannasta
www.lapinkirjasto.fi
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet (2000)
kerrotaan Rusanen-skunimestä: Yksi Ambrosiuksen kansanomaisista puhuttelumuodoista on ollut Rusa, joka on voinut kiinnittyä sukunimeen esim. isännimestä. Nimestä Rusanen on tietoja 1500 luvulta.Nykyisin Rusasia on etupäässä Kainuussa ja Pohjois-Savossa.
Juhani Pöyhösen kirjasta Suomalainen sukunimikartasto löytyy karttakuva, josta näkyy tiedot sukunimen esiintymisalueesta ja yleisyydestä.
Koko tekstin ja kartat näet ao.kirjoista, joiden paikallaolon voit tarkistaa www.lapinkirjasto.fi
Jos porkkanoita säilytetään lähellä eteeniä erittäviä kasviksia, kuten omenoita, niihin muodostuu etyleenin vaikutuksesta isokumariinia, ja niihin tulee kitkerä maku.
Etyleeni- eli eteenikaasua syntyy kasvien aineenvaihdunnassa, toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Runsaasti etyleeniä tuottavat esimerkiksi tomaatti, avokado, banaani ja omenat. Kolhiintuneet ja muuten vaurioituneet kohdat tuottavat etyleeniä erityisen paljon. Etyleenille herkkiä ovat etenkin sellaiset lajit, jotka eivät itse juurikaan tuota sitä, kuten kaalit, herneet, pavut, lehtivihannekset ja juurekset.
Porkkanat kannattaa siis säilyttää erillään etyleeniä tuottavista kasveista.
(Lähde: Iiris Kalliola, Ruokakasvit)
