Kyseinen elokuva löytyy sekä videokasettina että dvd:nä useammastakin pääkaupunkiseudun kirjastosta. Sijainti- ja saatavuustiedot löytyvät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Valitse sanahaku ja hakusanaksi Ihmemaa Oz sekä aineistoksi dvd-levyt tai videokasetit.
Kirsti Manninen on syntynyt Seinäjoella 22.10.1952 ja asuu nykyisin Mäntsälässä. Hän on kirjailija ja kirjallisuudentutkija ja toiminut Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden dosenttina vuodesta 1988. Hän on kirjoittanut lastenkirjoja ja tietokirjoja sekä Enni Mustosen nimellä romanttisia romaaneja.
Lisätietoa löytyy lähteinä käytetyistä teoksista,
Kotimaisia nykykertojia 1-2, 2003.
Suomalaisia kirjailijoita, 2004.
lehtiartikkeleista,
Tarkka-Tierala, Hannele: Kirsti Manninen rakensi tornin arjen yläpuolelle, ET-lehti 12/2002 s. 6-9
Salovaara, Erja: Kirsti Manninen on iloinen heimopäällikkö (Näin meillä eletään)Kotiliesi 20/1998, sivut 12-15, 132
ja Internet-sivuilta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=1482&lang=FI…
Varsin kattava lista löytyy Edgar Allan Poe Society of Baltimoren sivuilta: http://www.eapoe.org/works/index.htm
Täältä löytyy ainakin osa suomennetuista teoksista: http://fi.wikipedia.org/wiki/Edgar_Allan_Poe
Täältä saa myös paitsi listan alkuteoksista myös kokoekstinä kyseiset teokset: http://en.wikisource.org/wiki/Author:Edgar_Allan_Poe
Vuonna 2005 on ilmestynyt Jukka Halmeen ja Juri Nummelinin toimittama kirja Ulkomaisia kauhukirjailijoia (ISBN 951-692-595-2), jossa on artikkeli Edgar Allan Poesta ja perusteellinen lista hänen suomennetuista teoksistaan.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan
Katriina on muunnos nimestä Katarina, Suomen almanakassa 1890-1907 ja uudelleen vuodesta 2000...Katarina, Katarina (kreik. katharós, puhdas, siveä), kristikunnan suosituimpia nimiä. Tarkemmat tiedot löytyvät em. teoksesta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa kysytään usein nimistä. Aiempia vastauksia voit katsoa arkistosta, esim. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=7545… .
Pirjo on Birgitta-nimen kansanomainen muunnos. Birgitta on puolestaan ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisten tulen ja valon jumalan latinaistetusta nimestä Brigantia (iirin kielen Brigid, Brigit). Nimi pohjautuu kelttiläiseen sanaan brigh, jonka merkitys on 'voima, vahvuus, korkea, ylhäinen'. Kirkolliseen käyttöön nimen toi 500-luvulla irlantilainen nunna ja Kildaren luostarin perustaja pyhä Brigida.
Pirjo-nimi on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1950. Se oli 1940- ja 1950-lukujen muotinimi ja vielä 1960-luvullakin varsin yleisesti annettu nimi.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999.
Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 2005.
Uusi suomalainen nimikirja, 1988.
Anni Swanista: Maija Lehtonen: Anni Swan (1958), muutamia sivuja kirjassa Sain roolin johon en mahdu (1989). Anni Swanin tuotantoa teoksessa Katsomuksen ihanuus (1996. Swanin sisarusten kirjeitä on ilmestynyt teoksissa Yhdeksän mustaa joutsenta (autonomian ajan Suomessa) ja Mustat joutsenet ja heidän jälkipolvensa (itsenäisen Suomen ajalta) sekä Anni Swanin ja Otto Mannisen kirjeenvaihtoa 1898-1908.
Kirjallisuudesta vuosina 1890-1950 saat parhaiten tietoa Suomen kirjallisuudenhistorioista, esim. Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia. Aikaväli on laaja ja käsittää monenlaisia suuntauksia.
Oman kotikuntasi kirjaston aineistotietokannasta löydät lisää kirjallisuudenhistorioita.
Yleensä Sara-nimi yhdistetään Saaraan, jonka merkitys heprean kielessä on 'ruhtinatar' (alunperin Sarai). Nimi on yli 4000 vuotta vanha ja tunnetaan kaikkialla maailmassa. Vanhassa testamentissa Saara oli patriarkka Abrahamin puoliso. Useissa kielissä esiintyvä Sarah vastaa alkuperäistä heprealaista muotoa.
Pentti Lempiäisen mukaan Saraa voidaan suomen kielessä pitää myös luontonimenä (sarat = kasvisuku).
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999.
Vilkuna, Kustaa: Etunimet, 2005.
Hakuteoksesta Nationalencyklopedin, osa 17, löytyy hiukan tietoa kirjailijasta. Tämä teos on useiden HelMet kirjastojen käsikirjastokokoelmassa.
Anne Sparren muistelmateos Alla mina hem on ilmestynyt 1993. 1985 ilmestynyt Vännen min on myös muistelmateos, se kertoo Anna Sparren ja Belgian kuningatar Astridin ystävyydestä. Molemmat kirjat löytyvät HelMet kirjastojen kokoelmista http://www.helmet.fi .
Internetistä tietoa kirjailijasta löytyy hyvin vähän, Wikipediasta osoitteesta http://sv.wikipedia.org/wiki/Anna_Sparre sekä kirjailijan teosluettelo Nordic authors tietokannasta http://runeberg.org/authors/adelswan.html .
Turpa (Leuciscus cephalus) on särkikala. Se on saanut nimensä leveästä päästään, myös selkä on leveä ja suomut isoja. Turpa on 20-50 senttiä pitkä ja voi painaa yli kolme kiloa. Suomessa turpa viihtyy eteläisen ja lounaisen rannikon rehevissä ja sameavetisissä joissa sekä jokisuiden ympäristössä rannikolla. Lisätietoja ja kuva esim. osoitteessa: http://www.skes.fi/kalalajit.php?open=30
Viljamin lähtökohtana on saksalainen Wilhelm. Se on muinaissaksalainen nimi, jonka merkitys on "lujatahtoinen kypäräniekka".
Vili on kutsumanimimuoto Vilhelmistä ja Viljamista. Merkitykseltään Vili on germaanisessa mytologiassa sodanjumala.
Venlan lähtönimi on saksalaisperäinen nimi Vendla. Pohjana on ehkä kansannimi vendit, jota saksalaiset käyttivät rajanaapureistaan slaaveista.
Vilhelmiina on Vilhelmin sisarnimi. Se otettiin almanakkaan Ruotsi-Suomessa 1789 kuningas Kustaa IV Adolfin puolison Fredrika Dorotea Vilhelmiinan kunniaksi.
Vilman lähtönimi on Vilhelmiina.
Lähteenä on käytetty Pentti Lenpiäisen kirjaa Suuri etunimikirja sekä Kustaa Vilkunan Etunimet.
Viveka-nimen alkuperään on vastattu jo aiemmin. Sivulta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoita Etsi arkistosta -laatikkoon sana viveka ja paina Hae (ylin Hae-nappi).
Nimet ja niiden kantamuodot ovat hyvin vanhoja, mutta juuri tuon kirjoitusasun yleisyyden Suomessa 1900-luvulla voit tarkistaa Väestörekisterikeskuksen Nimi-palvelusta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/. Valitse vasemmalta etunimihaku ja kirjoita laatikkoon viveka. Nimeä on alettu antaa 1940-50-luvuilta lähtien.
Ada ( hepr. jalokivikoru). Ada oli Vanhassa testamentissa Kainin pojanpojan Lemekin ja patriarkka Jaakobin pojan Eesaun vaimo.
Vastaus perustuu kirjaan : Lempiäinen: Suuri etunimikirja,1999
Komiteanmiestinnöt on julkaissut entinen Valtion painatuskeskus, nykyinen Edita eli heidän julkaisumyynnistään niitä voi tiedustella ostettavaksi. Muussa tapauksessa ei auta kuin kopioida itselle kappale. Esim. meillä on kattava kokoelma mietintöjä ja meillä käy yliopiston kopiokortti.
Lappeenrannan kirjaston kotisivulla on tietoa etelä-karjalaisista kirjalijoista.
http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12994
Pauli Matikainen näkyy olevan myös Kasukkalan koulun rehtori
http://koulut.etela-karjala.fi/kasukkala/yhteystiedot.htm
Nykyinen sanomalehti Pohjalainen on ilmestynyt 1902 - 1984 nimellä Vaasa. Lehdet on mikrofilmattu, ja maakuntakirjastojen kokoelmissa on oman alueensa sanomalehtien mikrofilmirullat. Siis Vaasan pitäisi olla Vaasan kaupunginkirjastossa ja Savon Sanomien Kuopion kaupunginkirjastossa. Mikrofilmirullat voi pyytää tarvittaessa kaukolainaan, ja niitä lukiessaan asiakas tarvitsee kirjaston lukulaitteen. Asiakas esittää kaukolainapyynnön omassa kirjastossaan.
1940-luvun suomalaisesta kirjallisuudesta löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista:
40-luku: kirjoituksia 1940-luvun kirjallisuudesta ja kulttuurista (toim. Auli Viikari), 1998.
Suomen kirjallisuushistoria 3: rintamakirjeistä tietoverkkoihin (toim. Pertti Lassila), 1999.
Suomen kirjallisuus (osat 5 ja 6), 1965 ja 1967.
Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia, 4. uus. p., 1997.
Kysymykseesi ei löydy suoraa vastausta, eikä Mika Waltarin mahdollista homoseksuaalisuutta näytä käsiteltävän juuri Mika Waltaria käsittelevässä tutkimuksessakaan. Ainakaan löytämissäni lähteissä tällaiseen ei viitata. Sen verran voi kuitenkin sanoa, että Mika Waltari oli avioliitossa ja hänellä oli lapsi, Satu Waltari, josta myös tuli kirjailija.
Mika Waltarista löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta suuri määrä vastauksia, joista löytyy viitteitä hyviin teoksiin Waltarista, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx. Etsi hakusanalla Waltari Mika.
Teoksista voitaisiin mainita vaikkapa
Envall, Markku, Suuri illusionisti. Mika Waltarin romaanit. WSOY 1994.
Kirjojen Suomi, toim. Juhani Salokannel. Otava 1996.
Mika Waltari -…
Hyvä määritelmä löytyy mm Wikipedian sivulta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Agatha_Christie
kohdasta kirjallinen tyyli. Agatha Christien tuotanto on pääosin arvoitus- eli palapelidekkareita.
