Karttakeskuksen verkkosivuilta käy ilmi, että uusimman Helsinki-Parainen -merikartta-cd:n (B-sarja) tiedot on päivitetty 20.4.2007 tilannetta vastaavaksi. http://www.karttakeskus.fi/workspace.client_organization/PublishedServi…
Tämä uusi versio näyttää tosiaan olevan Helmet-kirjastoissa vain perinteisessä paperimuodossa, eikä cd-merikarttaa näy olevan vielä hankintajärjestelmässäkään tulevien joukossa. Kyseisestä merikartasta on mahdollista tehdä hankintatoivomus osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Jos ilmaus käännetään suoraan latinasta suomeksi, 'gratia' merkitsee kiitosta, kiitollisuutta, mieltymystä tai suosiota ja prepositio 'ex' vastaa suomen elatiivi-sijamuotoa. Siis lähinnä: 'kiitollisuudesta' tai 'suosiosta'.
'Ex gratia' näyttää kuitenkin olevan myös lähinnä englanninkielisessä oikeuskäytännössä käytettävä termi, jolle Net-Mot -sanakirjasto antaa seuraavan selityksen:
ex gratia [eks'greɪʃə] a, adv tal (lat) (maksusta) hyväntahtois-, ex gratia an ~ payment hyväntahtoissuoritus
Katso myös:
http://en.wikipedia.org/wiki/Ex_gratia
http://www.thefreedictionary.com/ex+gratia
Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaassa ja neuvotaan käyttämään muotoa: Hyvää joulua (ja onnellista uutta vuotta!), mutta
paljonhan esimerkiksi joulukorteissa näkee käytettävän isoa alkukirjainta; ei se varmaan aivan väärin ole.
Tässä nosto Kielitoimiston ohjepankista, https://www.kotus.fi/kielitieto/yleiskieli_ja_sen_huoltaminen/nostoja_k…
Makupalat.fi oikeinkirjoitus ja oikeakielisyys, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63806&…
Olen selaillut hakemistoja ja itse nuotteja läpikäyden kymmenkunta 1970-luvulla julkaistua laulukirjaa (opetuskäyttöön tarkoitettua), mutta tällaista laulua en ole niistä löytänyt. Näissä kokoelmissa on yleensä hakemistossa myös alkusanojen mukainen haku, mutta sen paremmin muodolla "ootsevista" kuin "otsevista" eri muunnoksineen ei valitettavasti löytynyt mitään. Vilkaisin huonolla tuloksella myös joitakin unkarilaista perinnemusiikkia sisältäviä kokoelmia, vaikka tuo teksti ei itsestäni kyllä kuulosta unkarilta.
En löytänyt kirjaston kappaleista aivan kysyjän kuvaaman väristä kokoelmaa, joten voi olla, että juuri se meiltä puuttuu. Toisaalta jos tuo laulun alku meneekin jotenkin toisin, olen etsinyt väärästä paikasta. Itselleni eivät…
Keittokirjojen tekijät eivät ole liiemmin muistaneet maksasairauksista kärsiviä. Tuorein suomeksi julkaistu - ja jokseenkin ainoa lajissaan - on Karin Kinstedtin Maukasta ja terveellistä sappi- ja maksavikaisille (Kirjayhtymä 1978). Suomenkielisen maksakirjallisuuden perusteos, Alfred Vogelin Maksa ja terveys (uusin painos A. Vogel oyn kustantamana 2008) sisältää osion maksapotilaalle sopivasta ravinnosta sekä suppean valikoiman ruokaohjeita.
Esimerkistä näkee, etteivät koneet sentään ihan kaikkeen pysty. Tietokoneen käännösohjelmat tuottavat monesti käsittämätöntä ja tahattomasti hullunkuristakin tekstiä. Koneellisia käännösohjelmia haittaavat mm. puutteet asiayhteyksien ymmärtämisessä, samoin monimerkitykselliset ja epätavalliset sanat tuottavat ongelmia. Googlen käännösohjelma perustuu suurten tekstimassojen käytölle ja tilastollisille menetelmille, ja sen tekemät tekstien analyysit lienevät melko alkeellisia. Kiinan ja japanin kielen kääntäminen on ongelma sinänsä, koska niissä jokainen merkki voi tarkoittaa useaa eri asiaa.
Tietoa käännösohjelmista : http://www.kaj.fi/files/114/kajawa_nro_4_2008.pdf
http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=862&vl=2007
http://www.…
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Sorjo oli Suomen almanakassa vuosina 1929-1949. Nimen tausta on epäselvä. Se saattaa olla Sorja-nimen rinnakkaismuoto samaan tapaan kuin Marjo-nimi on Marja-nimestä kehittynyt. Sorja tarkoittaa sopusuhtaista, kaunista, siroa ja sievää.
Alexia on lyhentymä nimestä Aleksandra, joka taas on Aleksanterin sisarnimi. Aleksanteri on alkuaan kreikan Aleksandros 'puolustaja, suojelija' ja Aleksandra tarkoittaa siis puolustajatarta tai suojelijatarta.
Aleksandran nimipäivä on 11.9.
Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Kyseessä on varmaankin maineikas jo v. 1717 julkaistu englantilainen nuottikirja ”The Bird Fancyer´s Delight” (”Linnunystävän ilo”), tekijänään puolittain anonyymi Mr. Hill. Kirjasen avulla yritettiin opettaa häkkilintuja toistamaan sävelmiä, joka oli tuona aikana suosittu ja tuottoisakin harrastus. Nuottivihkosta on otettu uusia laitoksia tähän päivään saakka ja nykyään saatavilla olevassa on kaikkiaan 43 laulua, jaoteltuna eri linnuille. Lintuvalikoimaan kuuluu mm. punatulkku (10 sävelmää), hemppo (9 sävelmää), kottarainen (3 sävelmää), leivo (3 sävelmää), papukaija ja satakieli (2 sävelmää). Kappaleet on sovitettu soitettavaksi nokkkahuilulla ja niitä esiintyy myös ko. soittimen harjoitusoppaissa.
Linkkejä : http://www.musicroom.com/se…
Näitä nimiä on jo aikaisemmin kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta, tässä vastaukset:
Iivari/Ivar on skandinaavista perua ja se on alkuaan tarkoittanut ’taistelijaa, jolla on jousi’. (Kustaa Vilkuna : Etunimet, 2005)
Nimi Urho tuli Kansanvalistusseuran kalenteriin vuonna 1883. Urho katsottiin käännökseksi vanhemmasta nimestä Botolf, jonka nimipäivä on sama päivä kuin Urho-nimellä. Botolf tarkoittaa 'sankari', 'sotilas', sananmukaisesti 'hallitseva susi'.
Urho-nimi oli kansan keskuudessa käytössä jo aikaisemmin. Nimeä käytettiin jo ainakin vuonna 1879.
Lönnrotin sanakirjan mukaan sanoilla urho ja urhea on seuraavat merkitykset: rohkea, rivakka, tuima, eloisa, hilpeä, iloinen, suruton, miehekäs.
Ari -nimen tarkoitusta ja alkuperää on kysytty tässä palvelussa ennenkin. Aiemmissa vastauksissa on mainittu Arin olevan suomalainen muunnelma ja lyhennelmä nimestä Adrianus, latinaksi Hadrianus, kreikaksi Adrianos. Se tarkoittaa alun perin Venetsian lähellä sijaitsevan Adrian satamakaupungin asukasta. Kalenteriin nimi on kuitenkin tullut Adrian (Adrianus)-nimisten pyhimysten mukaan. Arin nimipäivä on 4.3 (vuodesta 1950) ja ortodoksisessa kalenterissa se viittaa erityisesti Aristarkos ja Aristion –nimisiin marttyyreihin.
Lähteenä käytetty : Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja. WSOY, 2001.
Uusi suomalainen nimikirja. Otava, 1988.
Lahden kaupunginkirjastossa on kaikki suomenkieliset SFS-standardit, mukaan lukien käsikirjat käsikirjastossa. Myös kysymäsi käsikirja löytyy sieltä. Vuoden 2006 painosta (2. uudistettu painos) ei voi lainata, mutta vanhemman painoksen v:lta 2002 saa myös kotilainaan. Kirja löytyy luokasta 62.081 nimellä Koneiden turvallisuus. Käsikirjastossa standardit löytyvät aikuistenosaston perältä karttalaatikoiden läheisyydestä. Kysy tarvittaessa apua tietopalvelusta.
Lahdessa on standardeja myös Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tietokeskuksissa. Niistä löytyy myös englanninkielisiä standardeja ja ISO-standardeja. Koulutuskonsernin puolella standardit ovat käytettävissä online-palveluna. Tarkemipia tietoja saat tietokeskuksista. Aukioloajat ja…
Maakuntakirjastoilla on velvoite lähettää kokoelmistaan kaukolainoja muille kirjastoille. Kirjasto tilaa asiakkaan pyynnöstä kaukolainoja tai kopioita sellaisesta aineistosta, jota ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen omissa kokoelmissa. Kaukolainaksi ei tilata teosta, joka on seudun kirjastoissa, mutta on juuri nyt lainassa.
Kaukopalvelupyynnön voi tehdä henkilö, jolla on kirjastokortti ja lainausoikeus. Pyynnön voi tehdä pääkaupunkiseudulla internetin kautta tai jättää kirjallisen pyynnön mihin tahansa kirjaston toimipisteeseen.
Lisää kaukopalvelusta kerrotaan Helsingin kaupunginkirjaston sivuilla: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelulomake löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/forms/…
Kiitos kysymyksestä, jonka ansiosta tuli ilmi tapahtunut virhe.
Kaupunginkirjaston kotisivulle www.lib.hel.fi oli valitettavasti päässyt virheellisesti muotoiltu aukioloaikatiedote. Mitkään Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet eivät ole avoinna 24.-26.12., ei siis myöskään Etelä-Haaga eikä Kirjasto 10.
Tiedotteen sanamuoto on nyt korjattu. Pahoittelen virheestä mahdollisesti aiheutunutta harmia.
Arkikokemukset ja silminnäkijätodistukset näyttäisivät osoittavan, että kyllä ihminen voi haukotella myös nukkuessaan. Tämän kysymyksen vastaaja on esimerkiksi nähnyt aikanaan omien pikkulapsiensa haukottelevan unissaan. Kysely lähiympäristössä paljasti vastaavanlaisia kokemuksia.
Haukottelun syy sinänsä on ollut pitkän aikaa mysteeri, eikä sen mekanismia ole ymmärretty kovinkaan hyvin. Haukotus on refleksi, jossa ihminen hengittää suu avoinna syvään, ja se liitetään usein väsymyksen tai kyllästymisen tunteeseen. Haukottelun perimmäisestä syystä on esitetty useita teorioita. Yksi yleinen ja pitkäaikainen, mutta nykyään kyseenalaistettu selitys on happivajaus ja liiallinen hiilidioksidin määrä veressä. Muita esitettyjä syitä ovat mm.…
Huutolaisuus eli elätehoito oli Suomessa käytössä eräänä vaivaishoidon muotona 1800-luvulta aina 1900-luvun alkupuolelle. Lopullisesti se kiellettiin vuoden 1922 köyhäinhuoltolaissa. Huutolaiset olivat yleensä orpolapsia, mielisairaita ja vaikeavammaisia. Keisari Nikolai I:n vuonna 1852 antamassa vaivaishoitoasetuksessa "turvattomaksi" eli köyhäinapuun oikeutetuiksi katsottiin alle 16-vuotiaat lapset. Alaikärajaa ei siis ollut, koska tarkoituksena oli sijoittaa orpolapset uusiin koteihin.
Lähteet ja lisätietoja:
http://herkules.oulu.fi/isbn9514271289/html/c78.html
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/sosiaaliturv…
Sitaatti on Hamletin ensimmäisen näytöksen toisesta kohtauksesta, Hamletin ensimmäisestä yksinpuhelusta.
Hamletista on olemassa useita suomennoksia. Tässä mainitsemasi kohta kolmena käännöksenä:
Heikkous, vaimo nimes! (Paavo Cajander)
Heikkous, nimesi on nainen. (Veijo Meri)
Häilyväisyys, nimesi on nainen! (Eeva-Liisa Manner)
Kirjassa
Luetaan yhdessä : satuja ja tarinoita / kuv. Eric Kincaid ; suom. Nora Rutanen. - Östersundom : Kirjalito , 1982. - ISBN 951-28-0785-8 (sid.)
on nuo sadut.
