YTV:n keräysautot kiertävät keväällä pääkaupunkiseudulla. Autoihin otetaan vastaan pieniä eriä metalliromua, mm. polkupyörän runko on sellainen. Sortti-asemat ovat toinen mahdollisuus. Metalliromua eli polkupyörän voi Sortti-asemalle viedä ilmaiseksi. Keräyspisteissä ei sen sijaan polkupyöriä oteta vastaan.
Keräysautojen aikataulut, Sortti-asemien yhteystiedot sekä hinnastot ja keräyspisteet löytyvät YTV:n nettisivuilta http://www.ytv.fi/FIN/jatehuolto/vastaanotto/.
Luultavasti kysymyksessä on kirja Portti naisten maahan, jonka on kirjoittanut Sheri S. Tepper. Tämä tieteiskirjallisuuteen kuuluva teos julkaistiin Suomessa v. 1990, Kariston Scifin parhaita -sarjassa. Kirjan englanninkielinen nimi on The gate to women's country.
Nimien kääntämisestä kiinaksi on kysytty usein ennenkin. Löydät aiempia vastauksia klikkaamalla palvelun arkisto-linkkiä, ja kirjoittamalla hakulaatikkoon 'kiinan kieli'.
Kiinan kielessä ei ole aakkosia, joille nimiä voisi suoraan kääntää. Kiinalaiset kirjoitusmerkit edustavat puhutun kielen tavuja ja jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Lisäksi samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon, ja yksi merkki voidaan ääntää useammalla eri tavalla.
Internetistä löytyy joitakin englanninkielisiä sivustoja, joissa tarjotaan kiinalaisia käännöksiä länsimaisille nimille, esimerkiksi http://chineseculture.about.com/library/name/blname.htm. Osoitteesta http://chineseculture.about.com/library/name/male/blna_justus.htm löytyy yksi tapa…
Keittiökalusteiden kuvia tuntuu olevan vaikea löytää. Elinkeinoelämän keskusarkistosta voi tiedustella (puh. 015-321 340) tai hakea heidän valokuvatietokannastaan (http://62.236.120.246/ELKA/kuva.htm). Tietokannan haku toimii hitaanpuoleisesti, mutta jos näytön vasempaan laitaan ilmaantuu napsautettavia otsakkeita, kuvia on löytynyt. Hakusanalla keittiö sain esim. otsikon "Rakennus: sisäkuva rakennuksesta", jossa on jokunen hyvä kuva Enso-Gutzeitin keittiökaapeista. Hakusanalla "Enso-Gutzeit" tulee samoin otsake "Sisäkuva rakennuksesta", mutta kuvissa en huomannut keittiökuvia.
Riitta Miestamon kirjassa Suomalaisen huonekalun muoto ja sisältö (Askon Säätiö, 1981) on muutama keittiökuvakin ja hyvä lähdeluettelo.
Varastokirjastosta (http://…
Voit palauttaa lainaamasi teokset mihin tahansa HelMet-kirjastoon. HelMet-kirjastoja ovat Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen toimipisteet.
Hankintatoiveen voi esittää kaupunginkirjaston sivuilta http://www.lib.hel.fi/. Sivun oikeassa yläkulmassa on hakemisto, ja sen avaamalla tulee aakkosissa kirjaston palveluja, ja niissä on myös hankintaehdotus. Kaavakkeen täyttämällä toive lähtee eteenpäin
Kirjojen uusiminen onnistuu osoitteessa www.helmet.fi https://www.helmet.fi/search~S9*fin/X, kun on neljänumeroinen tunnusluku eli pin-koodi kirjastokortilla. Sivujen oikeassa yläkulmassa on linkki Omat tietoni, sitä näpäyttämällä pääse ruutuihin, missä kysytään kirjastokortin numero ja tunnusluku. Esille tulee omat lainat, ja nyt voi uusia joko kaikki lainat tai vain merkityt.
HelMetistä löytyivät esimerkiksi teokset: Kaukoputket : käyttäjän opas / Olli Manner (4. laaj. p., 2005) ja Hubble : 15 vuoden löytöretki / Lars Christensen (2005). Voit katsoa itse lisää HelMetistä (www.helmet.fi) hakemalla asiasanahakuna kaukoputket tai tähtitiede. Aiheesta löydät paljon lisää tietoa Ursan sivuilta www.ursa.fi tai Makupalat-aihehakemiston (www.makupalat.fi) kautta > Ympäristö > Tähtitiede.
Wisløff-suvusta:
A)Johan Martin W. (30.12.1873-17.12.1944), Sisälähetysyhdistyksen johtaja, jolla pojat
1)Hans Edvard (Hansen) W. (10.5.1902-14.9.1969), Bodøn piispa (suomennetut teokset: Avoimen taivaan alla - Ei koskaan yksin - Hiljaisia hetkiä - Illan tullen - Jumalan hoivassa - Kirkkautta elämän arjessa - Kolme kultaista avainta - Lupausten tähtitaivas - Turvassa kaikesta huolimatta)
ja
2)(Nils) Fredrik W. (16.8.1904-17.9.1986), pastori ja hengellinen kirjailija (suomennetut teokset: Ansaitsematon armo - Antikristus - Ei minulta mitään puutu - Elonsuven kynnyksellä - Elämäntaide - Elävä toivo - Etelän elämää, idän ikävää - Hengen miekka - Herran helmassa - Hänen kanssaan Golgatalle - Hänen kanssaan joka päivä - Intia herää - Isä…
Suomen harvoista suomenkielisistä aatelisnimistä yksi on Kurki. Kaikki Kurki-nimiset eivät ole samaa sukua. Nimi on ollut vuosisatoja laajalti käytössä: Hämeessä, Savossa, Satakunnassa, Karjalassa ja Pohjanmaalla.
Sukunimien aiheita on usein otettu mm. talojen, paikkojen, eläinten ja kasvien nimistä.
Lähteet: Mikkonen, Pirjo: Suomalaiset sukunimet
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sukunimi
Tähän kysymykseen on todella vaikeata vastata. Eri maiden rannikkoviivojen pituudet löytyvät alla olevasta palvelusta. Laskemalla yhteen ne Euroopan ja Aasian maiden rantaviivoja, jotka kiertäisit, saisit tietyn kilometrimäärän. Rantaviivojen pituus ei ole yksiselitteinen asia. Tähän vaikuttaa mm. vuorovesi ja jokien suistot.
Kun kävelet Helsingistä Espanjaan käytät jo noin puolitoistamiljoonaa askelparia. Kävelyn vauhti on melko mahdotonta määritellä koska se riippuu mm maastosta.
Eri maiden rantaviivojen pituus löytyy tästä
http://dbis.informatik.uni-freiburg.de/content/courses/SS06/Praktikum/P…
Janne on ruotsalaisperäinen kutsumamuoto Johannes-nimestä. Suomessa nimi on tunnettu jo keskiajalla. Johannes-nimen (hepr. Jahve)merkitys on 'Jahve on armollinen'.
Lähteet: Kustaa Vilkuna: Etunimet. 4.uud.p. 2005
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. 1999.
Runon saksankielinen nimi on "Selige Sehnsucht" ja Goethe on kirjoittanut sen vuonna 1814. Runo on suomennettu nimellä "Autuas kaipuu" ja se löytyy kokoelmalta "Der Musensohn = Runotarten lemmikki : valikoima Johann Wolfgang von Goethen lyriikkaa saksaksi ja suomeksi" (Artipictura, 2004). Runon on suomentanut Teivas Oksala.
Teos löytyy Kirkes-kirjastoista: http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=docis&previd=fullt&sesid…
Olisikohan kyseessä Martti Haavion kirjoittama satukirja "Kielotyttö", joka ilmestyi alunperin vuonna 1939 Kultainen koti -sarjassa. Kirjan kuvitus on on virolaisen Richard Kivitin tekemä.
Teos on harvinainen, mutta sitä löytyy kirjastoista kuten esim. Helsingin kaupunginkirjastosta: http://www.helmet.fi/
Väriruiskutekniikka lienee tekniikka, joka tunnettiin aikoinaan air brush –tekniikkana. Nykyisin nimitetään airbrushia kynäruiskuksi. Suomenkielisenä löytyy hyvin vähän aineistoa, mutta runsaasti englanninkielisenä. Mainitsemasi Miquel Ferronin Väriruiskutekniikka (1989) –kirjan lisäksi suomeksi on ilmestynyt CD-ROM Kynäruiskutuksen perusteet (2004). Kirjastojen tietokannoista on haettava asiasanalla ruiskumaalaus, joka antaa tulokseksi myös yksiväristä maalausta ruiskulla. Ruotsiksi löytyy Martin, Judy: Airbrushing: att arbeta med retuschspruta : teknik och material (1986). Englanninkielisiä nimenomaan autojen maalauskirjoja ovat :
- Duin, Nancy : Airbrushing automobiles : tips, techniques and projects (1989)
- Kosmoski, Jon: How to…
Ei ole olemassa mitään yleistä korvaushintaa, jonka voisin tässä kertoa. Korvaushinta riippuu monesta asiasta, esimerkiksi kirjan iästä, saatavuudesta, arvosta jne. Pitäisi tietää, mistä kirjasta on kysymys.
Serafia-nimi on Serafiinan muunnelma. Serafiinan miespuolinen vastine on Serafim. Nimen taustalla on heprean kielen ’polttaa’, ’sytyttää’. Raamatun kielessä (Jesaja 6:2) esiintyvät enkeliolennot, serafit, ovat samaa alkuperää. Suomalaisissa kalentereissa nimi on esiintynyt vuoteen 1928 päivällä 3.9. muodoissa Serapia, Serapin, Seraphia, Serapsia, Seraphina, Serafia, Serafina ja Serafiina.
Tunnettuja Serafioita / Serafiinoja ei näytä oikein löytyvän. Erilaiset pyhimyskalenterit sentään sisältävät joitakin esimerkkejä:
Pyhä Serafina, italialainen (San Gimignanon kaupunki), köyhän perheen sairaalloinen lapsi, jonka muistopäivä on 12.3.
Pyhä Serafina, josta ei tiedetä kuin sen verran, että hän kuoli v. 429. Muistopäivä on 29.7.
Pyhä Serapia…
Tämän saman palvelun arkistossa on monta hyvää vastausta Anna-Leena Härkösestä kysyttyihin kysymyksiin. Arkisto on osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx ja hakusanana voit käyttää yksinkertaisesti kirjailijan nimeä, Anna-Leena Härkönen.
Sähköpostiosoitetta en valitettavasti voi sinulle antaa, sitä voi tiedustella esim. kustantajalta (Otava), mutta usein kirjailijat eivät halua antaa sähköpostiosoitteitaan julkiseen tietoon.
Netistä löydät tietoa Härkösestä mm. em. Otavan sivuilta; http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/a-i/harkonen_anna_leena/fi_F… ja Wikipediasta; http://fi.wikipedia.org/wiki/Anna-Leena_H%C3%A4rk%C3%B6nen .
Turun kaupunginkirjastosta Härkösestä löydät mm. hakuteoksesta Suomalaisia…
