Voit kyllä maksaa pankin verkkotunnuksin myöhästymismaksusi ja muut maksut, jotka eivät ole perinnässä. Se ei kuitenkaan onnistu suoraan HelMetistä vaan sinulle voidaan pyydettäessä lähettää kirjastosta lasku, jonka voit maksaa myös verkkopankissa. Sinun kannattaa soittaa kirjastoon, sillä maksun lähettämiseen tarvitaan kirjastokorttisi numero. Voi olla nopeampaa, että yrität päästä kirjastoon maksamaan maksusi. Myöhästymismaksut voit maksaa missä tahansa HelMet-kirjastossa joko käteisellä tai pankkikortilla.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on mm. seuraavat Antti Heikkilän kirjat:
Täydentävä hoito (1996)
Mies, prätkä ja maantie : peloista ja niiden voittamisesta (1997)
Selkä (1998)
Ruumiin evankeliumi (2000)
Hevosmies (2001)
Elämän paras aika (2002)
Hyvän olon keittokirja : opas vähähiilihydraattiseen ja ravinteikkaaseen ruokavalioon (2003)
Hyvän olon keittokirja 2 (2004)
Mielenrauha (2005)
Ravinto & terveys (2006)
Näin me keitämme (2007)
Diabeteksen hoito ruokavaliolla (2008)
Siunattu kipu (2009)
Tarkemmat tiedot kirjojen sijainnista ja saatavuudesta löytyvät Vaski-verkkokirjastosta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
Voisikohan kyseessä olla Grimmin satu "Kolme pikkumiestä metsässä"? Kyseisessä sadussa paha äitipuoli lähettää tytön mansikoita poimimaan talvella, pelkässä paperipuvussa. Satu löytyy esimerkiksi kirjasta: Grimm, Jacob: Grimmin satuja (suom. Anni Swan ; kuvittanut Arthur Rackham), WSOY, 1991
Kirjastojen nettisivuilta ei löydy lainatilastoja yksittäisten kirjojen kohdalta. Suosituimpien kirjojen listoja osalla kirjastoista voi olla, mutta niissä ovat kärjessä yleensä lastenkirjallisuus ja aikuisten kaunokirjallisuus. Kirjastojen lainausjärjestelmistä tieto on saatavissa, mutta sitä pitäisi kysyä joka kirjastosta erikseen. Jyväskylän kaupunginkirjaston osalta voin sanoa, että Tutkimushaastattelun (2000) kappaleet ovat olleet lainassa keskimäärin 145 kertaa. Voi sanoa siis että kirjan kaikki kappaleet ovat lähes tulkoon aina lainassa. Teemahaastattelun eri painokset ovat varmasti olleet aikoinaan yhtä suosittuja, mutta niiden osalta ei ole luotettavia tilastoja, koska atk-lainaukseen siirryttiin niiden ilmestymisen jälkeen 1990-…
Lähetimme kysymyksesi kirjastoammattilaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle. Tässä ehdotuksia:
Vuorenpää, Eeva: Kotkansilmän perintö. Kotkansilmän kartanosta kertovan trilogian toisessa osassa päähenkilö Riitta naisarkkitehtinä raivaa tiensä merkittäviin tehtäviin.
Paksuniemi, Petteri: Maailman napa. Arkkitehti alkaa suunnitella temppeliä Väinämöläisille.
Paksuniemi, Petteri: Ammattimies. Novellikokoelmassa Ammattimies on novelli Maisteri Bakunin, jossa työtön arkkitehti törmää kaupungilla Maisteri Bakuniksi kutsuttuun anarkistiin, joka arvostelee arkkitehtien työtä ja kaavoitusta.
Jalonen, Olli: Yhdeksän pyramidia
Jenny Erpenbeck: Kodin ikävä. Yksi henkilöistä on arkkitehti. Myös arkkitehdin työtä sivutaan jonkin verran.
Romaaneja…
Sen verran kinkkinen oli kysymyksesi, ettei käytettävissämme olevista lähteistä tai toimituskuntamme tietämyksestä valitettavasti löytynyt vastausta. Myöskään englanninkielisillä nettisivustoilla surffaileminen ei tuottanut tulosta. Sen verran saimme selville, että merilevämätiä tuo maahan ainakin sellainen firma kuin Arvo Kokkonen Oy ja mädin valmistusmenetelmä on patentoitu, joten reseptiä ei välttämättä ole helppo saada: http://www.arvokokkonen.fi/tuotteet/madit/3113.php
Ehkä kannattaa myös kysellä erilaisilta ruokafoorumeilta, niistä voi saada yllättäviäkin vastauksia, joku jossain voi tietää: http://www.kotikokki.net/
Tai ehkä jollakin palstamme lukijoista on parempaa tietoa asiasta?
Kysymäsi kirja löytyy englanniksi maakuntakirjastoista ja yliopistojen kirjastoista. Näyttäisi siltä, ettei em. kirjastoissa sitä ole suomeksi. Tekijähaulla löytyi pelkästään englanninkielisiä teoksia.
Lappeenrannan maakuntakirjastossa kaukolainat maksavat muista maakuntakirjastoista 2€ ja yliopistojen kirjastoista 7€/kpl.
Kaukolainan voit jättää Lappeenrantaan tai omaan kirjastoosi.
Lappeenrantaan voit soittaa (05-616 2341), käydä kirjastossa (avoinna: ma-ti 10.00-19.00 ja ke-pe 10.00-18.00, la suljettu) tai tehdä kaukolainapyynnön verkkolomakkeella http://www.lappeenranta.fi/Suomeksi/Palvelut/Kirjasto/Palvelut_A-O/Kauk…
Hei!
Valitettavasti kumpaakaan ei ole käännetty suomeksi. Abrantesin kirja on kyllä Vaasan kaupunginkirjastossa ruotsiksi nimellä Hundens språk från A till Ö.
Suomeksi löytyy Anders Hallgrenin Tunnista koirasi viestit -kirja, ehkä siitä olisi apua.
Koiran kieltä käsittelevät myös kirjat Handelman, Barbara : Koiran kieli ja käyttäytyminen sekä Sjöberg, Renee : Koiran kieli. Aiheesta löytyy myös dvd nimeltä Koiran kieli.
Kaikki mainitut kirjat ja dvd ovat esim pääkirjaston luonnontieteet ja tekniikka -osastolla.
Pirjo Mikkosen Sukunimet (Otava 2000) kirjassa nimestä Räikkönen kerrotaan seuraavaa:
Sukunimi on eteläkarjalainen, Räikkösiä on asunut etenkin Kirvussa, Antreassa, Heinjoella ja Jääskessä, mutta myös muualla Kannaksella. Nimi on tuttu myös Luumäellä, ja Räikkösiä tarkkoitanee myös Vesulahdenkin merkintä hen Reickoinen 1549. Nimi on kaiketi samaa kielellistä lähtöä kuin Räikkä < Ragvald, toisena mahdollisuutena saattaisi tulla kyseeseen Gregorius, jonka puhuttelumuodoista on syntynyt monia eri sukunimiä kuten esim. Riikonen. Vanhoja asiakirjamerkintöjä: Lasse Räikön 1543 ja Reickköle (kylä), Nicko Raikoinen 1641 eli Nicko Räicköinen 1641 Hiitola.
Kuriren-lehti löytyy vain Helsingin pääkirjastosta Pasilasta. Se on siellä käsikirjastossa ja ei lainattavissa.
Viimeisin numero on 9. vol. 52. 2011
Kahden edellisen vuoden lehdet säilytetään
Tein yliopistokirjastojen yhteiseen Linda-tietokantaan haun sanoilla kuntarakenne OR palvelurakenne AND uudistukset. Sillä löytyi 101 viitettä, joista kaikki eivät välttämättä käsittele Paras-hanketta. Myös sanaa Paras-hanke voi käyttää hakusanana. Hakua voi tarkentaa myös sanalla maaseutu.
Kuntaliitolla on julkaisusarja Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia: http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/arttu/tutkimusraportit/Sivut/def…
Tarkistin myös toivomasi Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuskeskuksen julkaisuluettelon, ja sieltäkin saattaisi löytyä jotain sopivaa:
http://www.koskeverkko.fi/public/default.aspx?contentid=15441
Sitran julkaisuhausta ei löytynyt alussa mainitsemillani hakusanoilla mitään. Tässä kuitenkin linkki…
Suomen kielen etymologisen sanakirjan (Helsinki, 1962) mukaan sana raja pohjautuu venäjän sanaan kraj, jonka merkitys on syrjä, reuna, ääri, laita, parras, raja,loppu, rajamaa, seutu, piiri, metsä. Ukrainan kielessä sana tarkoittaa reunaa ja rantaa, muinaisbulgariassa myös rannikkoa. Sanan jälkiosa pyykki puolestaan tulee sanasta pyk, joka tarkoittaa nykyruotsin murteissa pientä kasaa, kuhilasta, pientä sysimiilua; sana puk, puke taas tarkoittaa pienen sysimiilun lisäksi myös kyhmyä ja kuhmua. Nykynorjan murteellinen sana pjuka tarkoittaa mm. heinärukoa. Kyseessä on siis teräväkärkinen tai pyramidin muotoinen esine. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu pyykki -sanan etymologiaa koskevaan kysymykseen http://www2.kirjastot.fi/…
Pirjo Rissasen teos Äitienpäivä on ilmestynyt vuonna 2011. Kustantaja Gummerus osaa luultavasti kertoa, milloin Rissaselta on odotettavissa uusia teoksia http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=281&component=/PublishDB/Kirjail… .
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta on kysytty aikaisemmin kirjailijoita, jotka kirjoittavat Enni Mustosen -tyyliin http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=4cba4b85-95… .
Seuraavat voisivat olla kiinnostavia: Marja Orkoma, Elsa Anttila,
Liisa Tammio.
Kotimaisista naiskirjailijoista on vuonna 1999 ilmestynyt hakuteos: Kotimaisia naistenviihteen taitajia: 100 vuotta rakkautta.
Verkkomaksamismahdollisuus on kyllä kehitteillä, mutta tällä hetkellä ei ole tiedossa milloin se saadaan käyttöön.
Kirjastokortteja ei valitettavasti ole mahdollista postittaa kotiin. Huonokuntoiset kortit vaihdetaan uusiin kirjastoasioinnin yhteydessä.
Kysyin tietoa Suomen murteiden sana-arkistosta, mutta sain vastauksen, että kysymykseenne on mahdotonta vastata. On vaikea sanoa, kuka on ollut sanonnan ensimmäinen käyttäjä.
Legenda langenneista enkeleistä, jotka saivat ihmisnaisten kanssa jälkeläisiä, on peräisin juutalaisten pyhistä teksteistä. Raamatussa heistä kerrotaan Vanhan testamentin 1. Mooseksen kirjan 6. luvussa. Heitä kuvataan jättiläisiksi ja muinaisajan kuuluisiksi sankareiksi. Trussoni on lukenut paljon kristillisiä kirjoituksia enkeleistä. Lisäksi kirjassa käsitellään muinaista kreikkalaista tarua Orfeuksesta. Luola, josta Orfeus kirjassa laskeutui Manalaan, on oikeasti olemassa Bulgariassa, mutta sen liittyminen Orfeukseen tai langenneisiin enkeleihin lienee Trussonin omasta päästä. Linkki kirjailijan haastatteluun ohessa http://pursuitist.com/arts/interview-with-angelology-author-danielle-tr… .
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmassa ei näytä olevan mitään tutkimuksia aiheesta. Ylipäätään löysin Suomen 1970-luvun lakkoilusta seuraavat esim. teokset
Kohtanen, Jukka: Työtaistelut Suomessa vuosina 1971-1984 ; Korkeaoja, Jenni: Punainen metalli. Kommunistit ja kansandemokraatit Suomen Metallityöväen Liitossa vuosina 1899-1983 ; Mansner, Markku: Suurlakosta Euroopan unioniin. Vuosisata työnantajatoimintaa ; Kansalaisvaikuttaminen ajassa, näkökulmia suomalaiseen kansalaisvaikuttamiseen suurlakosta 2000-luvulle ; Mattila, Aarne: Kunnat työmarkkinapolitiikassa. Kunnallinen työmarkkinalaitos 1970-2000 ; Koivisto, Tuomi: Työt ja tekijät. Näkökulmia tamperelaiseen ammatilliseen työväenliikkeeseen 1800-luvulta 2000-luvulle ; Mattila, Aarne:…
