HelMetistä löytyivät esimerkiksi teokset: Kaukoputket : käyttäjän opas / Olli Manner (4. laaj. p., 2005) ja Hubble : 15 vuoden löytöretki / Lars Christensen (2005). Voit katsoa itse lisää HelMetistä (www.helmet.fi) hakemalla asiasanahakuna kaukoputket tai tähtitiede. Aiheesta löydät paljon lisää tietoa Ursan sivuilta www.ursa.fi tai Makupalat-aihehakemiston (www.makupalat.fi) kautta > Ympäristö > Tähtitiede.
Wisløff-suvusta:
A)Johan Martin W. (30.12.1873-17.12.1944), Sisälähetysyhdistyksen johtaja, jolla pojat
1)Hans Edvard (Hansen) W. (10.5.1902-14.9.1969), Bodøn piispa (suomennetut teokset: Avoimen taivaan alla - Ei koskaan yksin - Hiljaisia hetkiä - Illan tullen - Jumalan hoivassa - Kirkkautta elämän arjessa - Kolme kultaista avainta - Lupausten tähtitaivas - Turvassa kaikesta huolimatta)
ja
2)(Nils) Fredrik W. (16.8.1904-17.9.1986), pastori ja hengellinen kirjailija (suomennetut teokset: Ansaitsematon armo - Antikristus - Ei minulta mitään puutu - Elonsuven kynnyksellä - Elämäntaide - Elävä toivo - Etelän elämää, idän ikävää - Hengen miekka - Herran helmassa - Hänen kanssaan Golgatalle - Hänen kanssaan joka päivä - Intia herää - Isä…
Suomen harvoista suomenkielisistä aatelisnimistä yksi on Kurki. Kaikki Kurki-nimiset eivät ole samaa sukua. Nimi on ollut vuosisatoja laajalti käytössä: Hämeessä, Savossa, Satakunnassa, Karjalassa ja Pohjanmaalla.
Sukunimien aiheita on usein otettu mm. talojen, paikkojen, eläinten ja kasvien nimistä.
Lähteet: Mikkonen, Pirjo: Suomalaiset sukunimet
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sukunimi
Tähän kysymykseen on todella vaikeata vastata. Eri maiden rannikkoviivojen pituudet löytyvät alla olevasta palvelusta. Laskemalla yhteen ne Euroopan ja Aasian maiden rantaviivoja, jotka kiertäisit, saisit tietyn kilometrimäärän. Rantaviivojen pituus ei ole yksiselitteinen asia. Tähän vaikuttaa mm. vuorovesi ja jokien suistot.
Kun kävelet Helsingistä Espanjaan käytät jo noin puolitoistamiljoonaa askelparia. Kävelyn vauhti on melko mahdotonta määritellä koska se riippuu mm maastosta.
Eri maiden rantaviivojen pituus löytyy tästä
http://dbis.informatik.uni-freiburg.de/content/courses/SS06/Praktikum/P…
Janne on ruotsalaisperäinen kutsumamuoto Johannes-nimestä. Suomessa nimi on tunnettu jo keskiajalla. Johannes-nimen (hepr. Jahve)merkitys on 'Jahve on armollinen'.
Lähteet: Kustaa Vilkuna: Etunimet. 4.uud.p. 2005
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. 1999.
Runon saksankielinen nimi on "Selige Sehnsucht" ja Goethe on kirjoittanut sen vuonna 1814. Runo on suomennettu nimellä "Autuas kaipuu" ja se löytyy kokoelmalta "Der Musensohn = Runotarten lemmikki : valikoima Johann Wolfgang von Goethen lyriikkaa saksaksi ja suomeksi" (Artipictura, 2004). Runon on suomentanut Teivas Oksala.
Teos löytyy Kirkes-kirjastoista: http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=docis&previd=fullt&sesid…
Olisikohan kyseessä Martti Haavion kirjoittama satukirja "Kielotyttö", joka ilmestyi alunperin vuonna 1939 Kultainen koti -sarjassa. Kirjan kuvitus on on virolaisen Richard Kivitin tekemä.
Teos on harvinainen, mutta sitä löytyy kirjastoista kuten esim. Helsingin kaupunginkirjastosta: http://www.helmet.fi/
Väriruiskutekniikka lienee tekniikka, joka tunnettiin aikoinaan air brush –tekniikkana. Nykyisin nimitetään airbrushia kynäruiskuksi. Suomenkielisenä löytyy hyvin vähän aineistoa, mutta runsaasti englanninkielisenä. Mainitsemasi Miquel Ferronin Väriruiskutekniikka (1989) –kirjan lisäksi suomeksi on ilmestynyt CD-ROM Kynäruiskutuksen perusteet (2004). Kirjastojen tietokannoista on haettava asiasanalla ruiskumaalaus, joka antaa tulokseksi myös yksiväristä maalausta ruiskulla. Ruotsiksi löytyy Martin, Judy: Airbrushing: att arbeta med retuschspruta : teknik och material (1986). Englanninkielisiä nimenomaan autojen maalauskirjoja ovat :
- Duin, Nancy : Airbrushing automobiles : tips, techniques and projects (1989)
- Kosmoski, Jon: How to…
Ei ole olemassa mitään yleistä korvaushintaa, jonka voisin tässä kertoa. Korvaushinta riippuu monesta asiasta, esimerkiksi kirjan iästä, saatavuudesta, arvosta jne. Pitäisi tietää, mistä kirjasta on kysymys.
Serafia-nimi on Serafiinan muunnelma. Serafiinan miespuolinen vastine on Serafim. Nimen taustalla on heprean kielen ’polttaa’, ’sytyttää’. Raamatun kielessä (Jesaja 6:2) esiintyvät enkeliolennot, serafit, ovat samaa alkuperää. Suomalaisissa kalentereissa nimi on esiintynyt vuoteen 1928 päivällä 3.9. muodoissa Serapia, Serapin, Seraphia, Serapsia, Seraphina, Serafia, Serafina ja Serafiina.
Tunnettuja Serafioita / Serafiinoja ei näytä oikein löytyvän. Erilaiset pyhimyskalenterit sentään sisältävät joitakin esimerkkejä:
Pyhä Serafina, italialainen (San Gimignanon kaupunki), köyhän perheen sairaalloinen lapsi, jonka muistopäivä on 12.3.
Pyhä Serafina, josta ei tiedetä kuin sen verran, että hän kuoli v. 429. Muistopäivä on 29.7.
Pyhä Serapia…
Tämän saman palvelun arkistossa on monta hyvää vastausta Anna-Leena Härkösestä kysyttyihin kysymyksiin. Arkisto on osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx ja hakusanana voit käyttää yksinkertaisesti kirjailijan nimeä, Anna-Leena Härkönen.
Sähköpostiosoitetta en valitettavasti voi sinulle antaa, sitä voi tiedustella esim. kustantajalta (Otava), mutta usein kirjailijat eivät halua antaa sähköpostiosoitteitaan julkiseen tietoon.
Netistä löydät tietoa Härkösestä mm. em. Otavan sivuilta; http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/a-i/harkonen_anna_leena/fi_F… ja Wikipediasta; http://fi.wikipedia.org/wiki/Anna-Leena_H%C3%A4rk%C3%B6nen .
Turun kaupunginkirjastosta Härkösestä löydät mm. hakuteoksesta Suomalaisia…
Nimi Jouni on Peräpohjalais-lappalainen nimi, joka alkoi yleistyä suomalaisten parissa 1900-luvun alkupuolella. Nimen lähtökohtana on ollut nimi Johannes ja sen lyhentymä Jon. Lisätietoja Johannes nimestä on Kirjastot.fi -palvelun arkistossa https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-johannes-nimen-alkuperas….
Almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929, ei kuitenkaan nimen Johannes vaan Joonaksen rinnakkaisnimenä.
Pohjois-Suomessa Jounin puhuttelumuotoina tunnetaan Joni, Jonne ja Jonni.
Jussi on saatu ruotsalaisperäisestä Jussesta, joka on taas nimen Johannes kutsumamuoto. Nimeä Johannes on Suomessa käytetty jo keskiajalla. Nimen merkitystä on kysytty aikaisemminkin tästä palvelusta. Vastaus on arkistossa
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=734c1112-8… .
Kaikki satukasetit löytyvät Joensuun kirjastosta. Ne kuuluvat Satuset-sarjaan. Tekstit on tehnyt Raimo Bergan ja laulut Jukka Kuoppamäki. Hupi-hiiren löytöretki on Satuset-kasetin numerossa 1, Loppu hyvin - kaikki hyvin numerossa 2 ja Juuso-hiiri ja häijy rintaneula numerossa 4.
Hauskoja syntymäpäiviä!
Logistik-sanaa voi ilmaista näin: logistiikka tai kiljetus- ja materiaalitalous. Logistisk on aina logistinen.
Katso lisää teokseta Iso ruotsalais-suomalainen sanakirja.
Kotus, eli Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimisto ylläpitää puhelinneuvontaa myöskin.
Kielitoimiston neuvontapuhelin (09) 701 4991 (maanantaisin ja perjantaisin klo 9–11.30 ja tiistaista torstaihin klo 9–14)
Katso lisää
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2
On hyvin todennäköstä, että tämä runonpätkä ei ole Kantelettaresta. Kävimme läpi suomenkielisen Kantelettaren osoitteessa http://www.gutenberg.org/etext/7078 ja ruotsinkielisen käännöksen Visor och ballader ur Kanteletar översatta av Marita Lindquist, Ole Torvalds, Thomas Warburton. Schildt 1989. Valitettavasti on mahdonton sanoa mistä tämä runo / loru löytyisi.
Duffyn Rockferry-nimistä cd-levyä on jo tilattu Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin, mutta se ei ole vielä tullut. Ilmeisesti se ilmestyykin vasta 9.4. On vaikea sanoa tarkkaa ajankohtaa, milloin cd-levy tulee kirjastoon, mutta tilannetta kannatta tarkkailla HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/ .
Olet osoittanut kysymyksesi Tornioon, joten arvaan, että käytät Tornion kaupunginkirjastoa. Tällaiset korttiasiat on viisainta kysyä suoraan kyseisestä kirjastosta. Tässä linkki Tornion kaupunginkirjaston sivustolle:
http://www.tornio.fi/Yhteystiedot_4
Kaupungin kirjastoissakin jaettavan tuoreen Helsingin seudun kesäyliopiston oppaan mukaan Helsingissä on suunnitteilla informaatiotutkimuksen opinnot, jotka sisältävät perusopinnot 25 op sekä täydennysosan 8 op. Opinnot järjestetään Helsingin seudun kesäyliopistossa Oulun yliopiston tutkintovaatimusten mukaan syksyn 2008 ja kevään 2009 aikana. Opinnot toteutetaan yhteistyössä Oulun avoimen yliopiston kanssa pääasiassa verkko-opetuksena. Opintoihin sisältyy myös joitakin lähiopetuspäiviä.
Opintojen osalllistumismaksu tulee olemaan noin 650-700€ eikä niitä voi ottaa yksittäisinä jaksoina, vaan osallistujan on ilmoittauduttava sekä perus- ja täydennysopintojen osuuksiin. Opiskelijoita otetaan 30 ilmoittautumisjärjestyksessä. Opinnoista…
