Kotipalvelun yhteystiedot löytyvät internetistä HelMet-verkkokirjaston www.helmet.fi etusivulla olevan linkin kautta. Linkki on etusivun alaosassa keskellä, keltaisella pohjalla otsake HelMet-kirjastot, sen alla Helsinki. Tätä kohtaa klikkaamalla avautuu Helsingin kaupunginkirjaston varsinainen kotisivu. Sivun vasemmassa reunassa ylhäällä on otsake Aukioloajat ja yhteystiedot. Tästä klikkaamalla avautuu aakkosellinen luettelo kirjaston toimipisteistä, kotipalvelu on mukana listassa. Kunkin toimipisteen yhteystiedot on esitetty sivulla, joukossa myös kotipalvelun puhelinnumero sekä sähköpostiosoite, joka on kotipalvelu@hel.fi. Varsinaisella kotipalvelun sivulla kerrotaan, että kotipalveluun voi jättää tilauksia myös sähköpostitse. Se…
Laulun tekijät ovat Sten Carlberg (sävel)ja Rune Andréasson (sanat). Painettuna tai äänitteenä laulua ei näytä olevan suomeksi. Mahdollisuudeksi jää, että laulu on käännetty niissä Bamse-elokuvissa joita on markkinoitu Suomeenkin. Sitä tietopalvelumme ei ikävä kyllä pysty selvittämään. Pääkaupunkiseudun kirjastoissa elokuvia on kolme: Bamse ja pikku aasi, Bamse ja lentävä matto, ja Bamse peikkometsässä. (Elokuvista käytetään myös nimekkeitä joissa Bamse on suomennettu.)
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (WSOY 2001) mukaan Janita on Janin sisarnimi, ja Jani taas tulee Johanneksen lyhentymästä, Jan-nimestä. Johannes on hepreaa ja tarkoittaa "Jumala on armollinen".
Etunimien yleisyyttä voi tutkailla Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun avulla osoitteessa https://192.49.222.187/Nimipalvelu/. Sieltä selviää muun muassa, että Janita-nimen on saanut vuosina 2000-2007 yhteensä 329 tyttöä.
Koska etsit tekstin kirjoittajaa, tuli ensin mieleeni nuoret tai uudet kirjoittajat, jotka myös haluavat tuotoksiaan julki. Voisit kysellä erilaisilta kirjoittajakursseilta, olisiko sitä kautta löydettävissä kuvittajaa etsivä kirjoittajaa. Kirjoittajakursseja järjestää mm. Nuoren Voiman Liitto http://www.nuorenvoimanliitto.fi/index.html. Luovaa kirjoittamista tarjotaan myös kesäyliopistoissa ja avoimessa yliopistossa http://www.kesayliopistot.fi/, josta voit hakea kursseja hakusanalla: luova kirjoittaminen. Myös kansanopistot järjestävät kirjoittajakurseja eri puolilla Suomea http://www.kansanopistot.fi/, kursseja on lyhytkursseina sekä pitempinä kirjoittamisen opintolinjoina. Voit etsiä myös Googlen avulla, laita hakusanaksi:…
Kysy kirjastonhoitajalta, aikaisempien vastausten Arkistossa on vastauksia, joista on ehkä apua kysyjälle.
Ks. linkki
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Sivun alareunassa on aakkosin asiasanojen selailu. Klikkaamalla kirjainta V löytyy esim. termi valtuutus, klikkamalla kirjainta P löytyy vastauksia liittyen kohtaan perukirjat.
Internetissä on Suomen lakiopas ja siellä välilehti Asiakirjamallit ja Valtakirjat on ensimmäisenä kohtana. Kirjastossa on myös perunkirjoitukseen liittyviä oppaita, samoin kirjoja asiakirjamalleista. Esim. Norri, Matti: Perintö ja testamentti : käytännön käsikirja (Talentum, 2007) sekä ASIAKIRJAMALLEJA / Seppo Kemppinen ... [et al.](Lakimiesliiton kustannus, 2002). Lakiasiain asiantuntijalta…
Suomalainen almanakka ei tunne Miya-nimeä eikä kotimaisista etunimiä käsittelevistä kirjoistakaan löydy mainintaa nimestä. Nettihaulla Miya-nimen alkuperästä selviää, että se on lähtöisin Japanista ja tarkoittaa temppeliä tai pyhää paikkaa (mm. www.babynames.com, www.thinkbabynames.com). Nettilähteissä on myös viittaus nimeen Mia ja koska Miya on myös äänteellisesti lähellä Miaa tai Miiaa, sopinee Miyaa juhlia 30.4., jolloin nimipäiväänsä viettävät Mirja, Miia ja Mira. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta (www.vaestorekisterikeskus.fi) selviää, että rekisterissä on tällä hetkellä kuusi Miya-nimistä henkilöä, kaikki ovat syntyneet 1960-luvulla tai sen jälkeen.
Nimi Savolainen ilmaisee heimoa tai asuinpaikkaa ja sen on voinut saada paitsi Savosta kotoisin oleva henkilö myös muutoin Savossa liikkunut. Savossa savolainen on merkinnyt "suursavolaista" ja nimestä on löytynyt vanhoja tietoja vain ns. Pien-Savon alueelta. 1600-luvun lopulla nimi löytyy jo kaikkialta maasta, eniten ehkä Etelä-Karjalasta, Etelä-Pohjanmaalta ja Oulun seutuvilta. Nykyisin nimi on pääasiassa itäinen.
Lähde:
Makkonen, Pirjo - Paikkala, Sirkka
Sukunimet
Otava, 2000
Tuija Lehtinen on paitsi nuortenkirjailija myös naistenviihteen taitaja. Lisää viihdekirjallisuudesta ja Lehtisenkin tuotannosta voit lukea esim. seuraavasta kirjasta: Kotimaisia naistenviihteen taitajia, toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa, BTJ Kirjastopalvelu Oy 1999.
Kirjastossa voi olla vain sellaisia elokuvia, joita niiden oikeudenomistajat (tuottaja, maahantuoja) kirjastoille tarjoavat. Lähellekään kaikkia elokuvia kirjastoille ei tarjota. Kirjastot joutuvat lisäksi maksamaan jokaisesta ostamastaan elokuvasta aika kovan hinnan. Jos kopio tuhoutuu tai katoaa, kirjasto ei saa uutta kappaletta halvemmalla.
Me kolme ja jengi -elokuvasta on kirjastossa DVD:nä muutama kopio. Ongelmana löytämisessä on, että siitä on käytössä vain sen englanninkielinen nimi, the Outsiders. Voit tehdä varauksen Helmet-palvelumme kautta. http://www.helmet.fi/
Otan yhteyttä kirjastomme luettelointiosastoon, jotta elokuvan tietoihin lisättäisiin myös sen suomalainen nimi.
Kaakkois-Aasian monilla kansoilla on tapana sivellä vaaleata puuteria otsaan ja poskiin, useimmiten naisilla mutta myös lapsilla. Puuteri on usein riisipuuteria. Se toimii kuumassa ilmanalassa absorboimalla ihon rasvaa.
Helsingin kaupunginkirjaston lasten sivuilta löytyy kirja-arvosteluja. http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lastensivut/arvostelut/
Kirjoita hakulaatikkoon kirjailijan nimi Brezina, niin saat muiden lasten tekemiä arvioita Thomas Brezinan kirjoista. Tosin arvoita ei löydy valitettavasti mainitsemistasi kirjoista, mutta kylläkin eräistä muista kirjasarjan Seitsemän tassua ja Penny kirjoista.
Tässä lisäksi hieman esittelytekstiä kirjojen takakannesta:
Yhtä apinasirkusta / Brezina, Thomas
Jännittävä kertomus, jossa päähenkilö 14-vuotias Penny selvittää kolmen metsästä löydetyn simpanssin kohtaloa. Penny epäilee, että kyse on eläinten salakuljetuksesta.
Valaita ja valheita / Brezina, Thomas
Pennyllä on koiraongelmia, kun isoäidin häihin Havaijille ei…
Kotihoidon työkäytäntöjä, Tammi: 2005 käsittelee kotihoidon henkilöstöä, työnsisältöä ja työympäristöjä yhdistetyn kotihoidon näkökulmasta. Vastaava oppimateriaaliksi sopiva teos on Kehittyvä kotihoito, Edita: 2007. Kirjassa esitellään kotihoidon asiakasryhmät sekä kotihoidon erilaiset palvelut. Lisäksi on julkaistu myös teos Hoitotyö kotona, WSOY: 2007.
Aiheesta löytyy runsaastikin tietoa.
Pukeutumishistorian kannalta erityisiä ranskalaisia piirteitä on havaittavissa vasta keskiajan alettua 400-luvulla. Roomalaisten valloittaman Gallian asukkaat olivat omaksuneet roomalaisten kulttuurin piirteitä, joten tuolta ajalta ei ole mielekästä tarkastella pukeutumishistoriaa erityisesti ranskalaiselta kantilta.
Hakemalla HelMet-verkkokirjastosta sanoilla "pukeutuminen Ranska" viitteiksi tulee mm. seuraavat teokset:
Giafferri, Paul Louis de: Costumes - French female 1037-1870, Rooma : Belvedere, cop. 1981.
Ribeiro, Aileen: The art of dress - fashion in England and France 1750 to 1820, New Haven : Yale University, 1997.
Aiheesta löytyy tietoa myös seuraavista teoksista:
Laver, James: Costume and…
Maanpuolustkorkeakoulu antaa opetusta useilla paikkakunnilla. Se esittelee itsensä Sotatieteellisenä yliopistona.
Ilmasotakoulun koulutuskeskus sijaitsee Tikkakoskella. Koulutuskeskus suunnittelee, toteuttaa ja kehittää Ilmasotakoulussa toimeenpantavaa Ilmavoimien upseerikoulutusta ja henkilökunnan jatko- ja täydennyskoulutusta. Koulutuskeskukseen kuuluvat Korkeakouluosasto, Täydennyskoulutusosasto sekä Tutkimus- ja kehittämisosasto.
Koulutuskeskuksen korkeakouluosasto järjestää Ilmavoimien Johtamisjärjestelmälinjan upseerin perusopintojen yhteiset opinnot ja eriytyvät opinnot, sotatieteen kandidaatin eriytyvät opinnot sekä sotatieteen maisterin eriytyvät opinnot. Lisäksi korkeakouluosasto järjestää muut erikseen käskettävät kurssit ja…
Jiri on tsekkiläinen muunnos nimestä Georg ja sen saksalaisesta muodosta Jürgen. Georg on lyhentymä: Georgios, kreik. maanviljelijä; Georgius, latinalainen muoto, katolisella kirkolla on toistakymmentä samannimistä pyhimystä. Veistoksissa ja maalauksissa hänet on usein kuvattu hevosen selässä taistelemassa lohikäärmettä vastaan. St George (Pyhä Yrjö) on myös partiolaisten nimikkopyhimys ja Englannin kansallispyhimys.
Lähteet: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1999.
Anne Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjassa (Otava, 1992) kerrotaan, että Turunen on ollut yleinen nimi jo 1600-luvulle tultaessa Savossa, Laatokan ja Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja osassa Pohjois-Pohjanmaata. Siinä mainitaan esimerkiksi Antti turoin Rantasalmelta v. 1541.
Samassa artikkelissa viitataan myös nimeen Turkulainen ja siitä edelleen Turku-nimeen, jonka yleensä katsotaan juontuvat kaupunginnimestä Turku ja merkitsevän turkulaista, Turusta tullutta. Siinä selitetään myös että 'turkulaisella' olisi voitu ehkä tarkoittaa myös Ruotsin (Turun) kirkon alaisuuteen kuuluneita erotukseksi ortodoksisista karjalaisista, tai Käkisalmen Karjalaan Stolbovan rauhan jälkeen siirtyneitä luterilaisia uudisasukkaita.
Redwall-sarjassa on ilmestynyt tähän mennessä jo 19 teosta. Englanninkielisiä osia näyttäisi löytyvän useammastakin kirjastosta, joten kaukolainaaminen on mahdollista. Tilausasioissa kannattaa kääntyä oman kirjaston puoleen.
Aineiston saatavuuden voi halutessaan tarkistaa Frank-monihausta, joka löytyy osoitteesta http://frank.kirjastot.fi/ tai Nelli-portaalista http://www.nelliportaali.fi/V/8QHU6Y7LSBM2SA4S4YTH7Q1IEJLBTRNLDHM2VRYGC…
Edith nimeä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta, tässä vastaus:
Edith (muinaisenlannin eadgith =onnellinen tai rikas +taistelu). Suomen almanakassa nimi on ollut 1883-1889 (Edit), 1890-1907 (Ediita), ja 1908-1928 (Eedit). Edith-nimellä ei Suomessa ole kirkollisia yhteyksiä, mutta katolisella kirkolla on 3 englantilaista Edith-pyhimystä. Ruotslaisessa almanakassa Edith on edelleen.
Lähde: Pentti Lempiäinen : Suuri etunimikirja (1999).
