Mänttä-Vilppulan kirjastossa on muutamia BirdLife Suomi ry:n eli Suomen lintuyhdistysten keskusjärjestön (http://www.birdlife.fi/) julkaisuja.
- Lintutornit / Södersved, Jan
- Suomen tärkeät lintualueet / Leivo, Mauri
- Lintuviesti / Tampereen lintutieteellinen yhdistys
Piki-kirjastojen eri kirjastoissa niitä on melko paljonkin. BirdLifeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä (http://www.birdlife.fi/yhdistys/jasenyhdistykset.shtml). Voit etsiä kirjaston tietokannasta myös niiden julkaisuja kirjoittamalla vapaasanahakuun järjestön nimi.
http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/haku
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirja kertoo seuraavaa: Sukunimi Ruponen on peräisin Kannakselta. Antreassa on ollut kylä nimeltä Rupola ja juuri sieltä on tullut siirtolaisina paljon Ruposia. Heitä on asunut myös Vuoksenrannassa, Kirvussa ja Räisälässä. Kartta nimen levinneisyydestä löytyy Juhani Pöyhösen kirjasta Suomalainen sukunimikartasto II.
Väestörekisterikeskuksen sivuilta löytyy tietoa lukumääristä. Nykyisenä nimenä se on 582 henkilöllä. Jos lasketaan mukaan kuolleet ja ne joilla nimi on entisenä nimenä, niin lukumääräksi tulee 1054. Lisää tilastotietoa osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Hei,
valitettavasti Kirkkonummen kirjasto ei kuulu Lukki-kirjastokimppaan, eikä meillä ole kuljetusta kirjastojemme välillä.
WebOrigon monihaussa on mahdollista hakea samanaikaisesti myös Kirkkonummen aineistokokoelmasta, mutta se tulee noutaa itse ko.kirjastosta, Lukki-kirjastokorttikaan ei käy siellä.
Jos hakemaasi kirjaa ei löydy Lohjalta, sen voi kaukolainata tai jos se on Lohjalta lainassa, se voidaan varata jostain toisesta Lukki-kirjastosta.
Ulla Heinon kirjassa Rauma Idylliä ja tehokkuutta (2002)asiasta on lyhyt maininta s. 480 Muuten aiheesta löytyy lähinnä porilaisvitsejä ja kaskuja, esim.: Hanski ja Tapsa: Kanalim barttall (2005), Heino, Hannu: Sikses, sanos raumlaine (1997), Heino: Raumangiälise uutise (1998, Heino: Pystökaffell (2004), Heino: Raumlaissi sanambätki (1996), Kyherö, Wolter: Rauma matkaopas (1995).
Kirja on aivan uusi ja vasta tulossa kirjastoihin. Voit tehdä siitä varauksen heti, kun kirjan luettelointi- ja sijaintitiedot viedään tietokantaan. Eli kirja on varattavissa pikapuoliin.
Suomen postimerkkilehden noin vanhoja numeroita ei ole enää HelMet-kirjastojen kokoelmissa, mutta Kansalliskirjastosta Helsingistä kyseisen lehden vanhojakin numeroita löytyy. Lehtiä ei lainata sieltä ulos vaan niitä täytyy lukea paikan päällä. Lehdistä voi toki ottaa kopioita.
Lehdestä voi tehdä myös kaukopalvelutilauksen muualta Suomesta, esim. varastokirjastosta Kuopiosta. Kaukopalvelutilaus Vantaalle maksaa 7 euroa kappale.
Varsinaisia espanjan kielen oppikirjoja, jotka sopivat lapsille ja nuorille, voit hakea HelMet-verkkokirjastosta näin:
Valitse etusivulta (www.helmet.fi) kohta "Hakusana(t)". Kirjoita hakukenttään "espanjan kieli" (lainausmerkeissä) ja valitse hakukentän oikealla puolella olevasta pudotusvalikosta Lasten aineisto. Napsauta painiketta "Hae". Tässä myös suora linkki tämän haun tulokseen:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=%22espanjan+kieli%22&searchsco…
Tietysti voit käyttää muitakin lasten ja nuorten kirjoja kielen opiskeluun, varsinkin jos hallitset kieltä jo jonkin verran. Kaikki espanjankieliset lasten ja nuorten kirjat saat esille näin:
Valitse kohta "Hakusana(t)", merkitse hakukenttään yksi asteriski (*), valitse…
Turun kaupunginkirjaston kortti ei käy muualla kuin Vaski-kirjastoissa, siis Turun kaupungin ja muutaman lähikunnan kirjastoissa.
Kauppakorkeakoulun kirjaston (ja Turun Yliopiston kirjaston) sivuilta löytyy tieto:
Muiden yliopistojen ja korkeakoulujen kirjastokortit ja SYL:n antennakortit voidaan aktivoida kirjaston lainauspisteissä toimimaan myös Turun yliopiston kirjastossa.
Jos sinulla on ammattikorkeakoulun kirjaston kortti voinet aktivoida sen siellä.
Oheisista linkeistä löytyy teoksia aihetta käsittelevistä tieto- ja kaunokirjoista. Lisäksi mieleemme tulee Tammita-Delgodan teos Matkaopas historiaan: Intia, Sen Amartya: Moniääninen Intia, Dalrymple William: White mughals, ja Rushdie Salman: Keskiyön lapset.
Kaikki nämä kirjat ovat saatavilla Helsingin kaupunginkirjastosta.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=intia**+siirtomaa**&searchscop…
http://www.helmet.fi/search~S12*fin/?searchtype=X&searcharg=intia**+his…**
Vihdin kunnankirjastosta eikä Lukki-kirjastokimpastamme löydy kyseistä kirjaa. Voit jättää kirjastossa kirjasta kaukolainapyynnön, jolloin kirja tilataan aluueemme kirjastoissa 5 euron maksulla sinulle kaukolainaksi jostain toisesta Suomen kirjastosta. Tai jos sinulla on mahdollisuus, voit lainata kirjaa itse eri kaupungin-, yliopisto- tai ammattikorkeakoulukirjastoista. Kirjan löytyvyyttä Suomen eri kirjastoista voit tarkistaa esim. Frank-monihaulla osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/.
Asiaa on selvitetty, mutta aivan pian tällaista mahdollisuutta ei ikävä kyllä saada HelMet-kirjastoissa käyttöön. Maksujärjestelmän täytyisi toimia luotettavasti sekä verkkopankkien että kirjastojärjestelmän kanssa.
Maksut voi siis toistaiseksi hoitaa vain kirjastossa asioidessa. Poikkeustilanteissa (muutto toiselle paikkakunnalle tms.) kirjastoa voi pyytää lähettämään laskun.
Maksuja voi olla kortilla 10 euroa, ennen kuin menettää lainausoikeuden.
Jyväskylän Norssi 70 vuotta -matrikkelissa kerrotaan, että Aatu Nykänen toimi opettajana Norssissa (koulun silloiset nimet olivat Jyväskylän yhteislyseo ja Jyväskylän normaalilyseo).
Elämäkertaa hänestä ei ilmeisesti ole julkaistu. Näissä teoksissa on kuitenkin mainintoja Nykäsestä, hänen työstään ja persoonastaan:
Paunu, Eira: Koulutytöstä yliopettajaksi : muistoja koulutieltä Jyväskylässä yli 40 vuoden ajalta
Vuorimies, Heikki (toim.): Koulumuistoja menneiltä vuosikymmeniltä
Aatu Nykänen kuoli 3.1.1974. Nekrologi saattaisi siis löytyä jonkin kuolinajankohdan lähipäivän Keskisuomalaisesta. Vanhat Keskisuomalaiset ovat mikrofilmeillä luettavissa Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastossa. Jos et asu Jyväskylässä, niitä kannattaa…
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjastossa (http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena ) ohjeet löytyvät kotisivujen yläpalkista klikkaamalla kohtaa "Ohjeet". Siellä on otsikko (kolmas alhaalta) "Ohje - Varauksen tekeminen", jota klikkaamalla neuvotaan miten varaus tehdään. Samaan ohjesivuun pääsee suoraan seuraavasta osoitteesta: http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/ohjeet/-/asset_publisher… . Verkkokirjastossa voit itse varata aineistoa, kun sinulla on Hämeenlinnan seudun kirjastojen kirjastokortti ja käyttäjätunnus verkkokirjastoon.
Tarkemmat ohjeet ohessa.
Pentti Lempiäisen ”Suuri etunimikirja” (WSOY, 1999) kertoo, että nimeä ”Inna” on käytetty etunimien ”Ina”, ”Inga” ja ”Inka” kutsumamuotona. ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) tietää ilmoittaa, että ”Ina” on puolestaan lyhentymä useista ”-ina”-loppuisissa nimistä (mm. ”Josefina” ja ”Karolina”), ja sitä on käytetty myös nimen ”Ines” lempinimenä. ”Inga” on tullut pohjimmiltaan muinaisskandinaavisesta jumalannimestä ”Ing” ja siitä juontuvista nimistä ”Ingeborg”, ”Ingegerd” ja ”Ingrid”. ”Inka” on samaa alkuperää kuin ”Inga”
Lempiäinen toteaa, että ortodoksisessa kalenterissa ”Inna” yhdistyy nimeen ”Galene”, joka merkitsee kreikaksi ’tyyntä, hiljaista, rauhallista’. Saksassa ”Inna” on lyhentymä nimestä ”Innocentia”, jonka…
Tätä kautta on valitettavasti mahdotonta selvittää kaikkien kauppojen tuotevalikoimaa, mutta ainakin valmiina juomana jotkut näyttävät löytäneen root beeriä Suomestakin:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/6699211
Myös nettikaupasta sitä näyttäisi saavan:
http://www.behnfords.fi/juomat-c-164.html
Sen sijaan mitään uutteita tai jauheita root beerin valmistamiseen en onnistunut löytämään. Asiaa kannattaisikin varmaan pikemmin kysellä esim. erilaisilta keskustelupalstoilta.
Siihen, ettei tietokone toimi, voi olla todella monenlaisia syitä. Näin vähäisillä tiedoilla on aika mahdotonta neuvoa mitään tarkempaa. Kannattaa silti ainakin tarkistaa, että tietokoneessa ovat johdot kiinni ja sähköjohto kiinni pistorasiassa. Monissa tietokoneissa on myös erillinen virtakytkin, joten on syytä tarkistaa myös, ettei se ole suljettuna.
Helmet-verkkokirjaston kirjautumissivu oli eilen eli 12.9. poissa käytöstä häiriön takia iltapäivästä noin puoleenyöhön. Nyt Helmet toimii jälleen normaalisti, eli salasanaa ei tarvitse vaihtaa.
Pahoittelemme häiriötä.
Suomessa Kirjaliton kustantamana Taikamaan tarinoita -sarjana ilmestyneet Taikajärvi, Taikalinna, Taikametsä ja Taikavuori on merkitty kirjoittaja Ian Robinsonin nimiin. Englanninkielisissä lähteissä näiden kirjojen tekijöiksi on sen sijaan merkitty niiden kuvittajat Gillian ja Ronald Embleton: Dean's enchanting stories from the magic lake, Dean's enchanting stories from the magic castle, Dean's enchanting stories from the magic forest ja Dean's enchanting stories from the magic mountain. "Dean's" viittaa sarjan englantilaisen kustantajan nimeen; luetteloista löytyy kirjoista myös muiden kustantajien julkaisemia versioita, joiden nimistä on yleensä jätetty tämä sana pois.
Helmet-verkkokirjaston kirjautumissivu oli eilen, 12.9., poissa käytöstä häiriön takia. Nyt sivusto toimii jälleen. Pahoittelemme häiriötä.
Poistin sinulle tämän takia kertyneet myöhästymismaksut.
HelMet-verkkokirjaston kirjautumissivu oli eilen, 12.9., poissa käytöstä iltapäivästä noin puoleenyöhön. Nyt Helmet toimii jälleen normaalisti.
Pahoittelemme häiriötä.
