Lauri Pohjanpään runo "Vuorisaarnan edessä" löytyy mm. runoilijan valittujen runojen kokoelmasta (WSOY, 1953).
Runo alkaa näin:
"Ma viisaitten luota elämää hain, -
vain sanoja sain."
Ja päättyy säkeisiin:
"Joka sanas tuo elämän sydämeen.
Läpi sanais nään taivasten taivaaseen."
Tekijäinoikeudellisista syistä runoa ei julkaista tässä kokonaisuudessaan.
Lauri Pohjanpää: Valitut runot, WSOY, 1953,
Energiamittari toivottaisiin palautettavaksi siihen kirjastoon, mistä se on lainattu. Asian voisi tietysti vielä varmistaa Itäkeskuksen kirjastosta puh. 31085090.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/yhteystiedot/
Sorjo tunnetaan tosiaankin etunimen lisäksi myös sukunimenä (Sorjo, Sorjola, Sorjonen) ja paikannimenä (Sorjo, Sorjola). Kuten arkistovastaus (http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=30f1a56d-7bd…) huomauttaa, nimen tausta on epäselvä. Karjalan nimistöä tutkinut Viljo Nissilä ryhmittelee sen henkilön ruumiillisia ja henkisiä ominaisuuksia kuvaavien nimien joukkoon. Hänen mukaansa nimi on syntynyt kantajaansa kuvanneesta adjektiivista "sorja". Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala huomauttavat Sukunimet-kirjassaan, että nimen Sorjo(nen) taustalla saattaisi olla myös sanaa muistuttavaksi muovautunut yksilönnimi.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet. Otava, 2000
Viljo Nissilä, Suomen Karjalan nimistö.…
Timo von Creutleinin teos "Musiikin teorian kuntokoulu" antaa hyvät perustiedot. Se soveltuu sekä kevyen että klassisen musiikin harrastajalle, eikä ole turhan puuduttava.
Tietämystään voi syventää musiikin osa-alueita(melodia, harmonia, rytmi, säveltapailu jne.) käsittelevillä teoksilla myöhemmin.
Teorian opiskelussa kannattaa käyttää apuna jotain sointusoitinta - kosketinsoittimet soveltuvat tarkoitukseen parhaiten.
Olennaista on myös oman kuulon - tai kuulemisen - kehittäminen säveltapailun avulla.
Kari Levola on kirjoittanut monista eri aiheista ; yleisteemaa ei voi määritellä. Kari Levolasta ja hänen kirjoistaan löytyy tietoja esim.
tältä sivustolta
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-FI/
Kari Levolan sähköpostiosoite ei ole välttämättä julkinen. Voit ottaa yhteyttä hänen kirjojen kustantajaansa Tammeen.
Suomen pankki lunastaa vain markkoja (ja niitäkin vain 29.2.2012 asti). Suomen pankin kirjastosta arveltiin, että asiaa voisi kysyä FOREXilta: http://www.forex.fi/
Vaasan kaupungikirjastossa ei ole kyseisiä lehtiä, mutta Vaasan tiedekirjasto Tritoniassa ne näyttävät kokoelmatietokannan mukaan olevan. Voit tiedustella niitä Tritonian Raastuvankadun toimipisteestä, puh. +358207663538, sp-osoite raastuvankatu@tritonia.fi.
Voit varata kirjan ja noutaa se haluamastasi Helmet-kirjastosta, vaikkapa Pitäjänmäen kirjastosta. Varauksen voit tehdä Helmet-verkkokirjaston kautta tai pyytää henkilökuntaa tekemään varauksen puolestasi. Varaus maksaa 50 senttiä aikuisilta ja aikuisten aineistosta, eli lasten kirjojen varaaminen ja alle 18-vuotiaiden tekemät varaukset ovat maksuttomia. Ohjeet varausten tekoon löytyvät Helmet-verkkokirjaston sivuilta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluvat mm. seuraavat Andalusian ruokaperinnettä käsittelevät teokset:
- Kultainen keittokirja, osa 3.
- Vivi-Ann Sjögren: Andalusian karkea suola
- Cocina Andaluza
- Antti Uusitalo: Sherry
Viimeksi mainittu kirja on lainassa, mutta sisältänee nimestään huolimatta asiasanoituksen mukaisesti myös andalusialaista ruokakulttuuria.
Lisäksi kirjastomme kokoelmiin kuuluu espanjalaista ruokakulttuuria käsitteleviä teoksia, joissa mahdollisesti on tietoa myös andalusialaisesta ruokakulttuurista, esimerkiksi Adrian Linssen: Tapas, Keith Floyd: Floyd Välimerellä ja Pepita Aris: Espanjalainen keittiö.
Kirjastot myyvät kokoelmistaan poistettuja teoksia. Kirjoja saatetaan poistaa, jos ne ovat huonossa kunnossa, sisällöltään vanhentuneita tai eivät mene enää lainaan. Se, että joku haluaisi ostaa kirjaston kokoelmiin kuuluvan kirjan, ei ole varmasti missään kirjastossa hyväksyttävä poistoperuste. Monissa kirjastoissa poistokirjoja myydään jatkuvasti, mutta poistokirjavalikoimaa ei valitettavasti ainakaan Helsingissä pysty selailemaan mistään, ainoastaan menemällä kirjastoon ja tutkimalla valikoimaa.
Harvinaisia kirjoja voi kyllä löytyä myös antikvariaateista. Antikvariaatteja voi katsoa esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme.html ja http://www.antikka.net/antikka.…
Kaiken taustalla on vuoden 2012 alussa voimaan tullut ikärajauudistus, joka juontuu osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110710 löytyvästä kuvaohjelmalaista. Sen jälkeen vanhojen tallenteidenkin osalta noudatetaan uusia ikärajoja. Muuntamisohjeen mukaan vanhat ikärajat 11 ja 13 vuotta muutetaan ikärajaksi 12 vuotta. Ikäraja 15 vuotta nousee yhdellä vuodella eli on nyt 16 vuotta. 7 ja 18 pysyvät ennallaan. Uudet ikärajat koskevat myös kirjastoja, eikä asiasta päättäminen ole ollut kirjastojen vallassa.
Media- ja kuvaohjelmakeskuksen sivuilta osoitteesta http://www.meku.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=23&Item… löytyy lisää tietoa uudistuksesta. Osoitteessa https://www.surveymonkey.com/s/palaute…
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet -verkkokirjastosta löytyy joitakin kaunokirjallisia teoksia, joiden sisällönkuvailussa on käytetty asiasanana termiä ’ryhmät’ tai muutamassa teoksessa ’etniset ryhmät’. Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa sivulla www.helmet.fi. Tässä lista teoksista:
Laine, Jere: Pako (Books on Demand 2011)
Shamsie, Kamila: Kartanpiirtäjä (Gummerus 2011)
Huston, Nancy: Enkelin kosketus (Gummerus 2007)
Smith, Zadie: Valkoiset hampaat (WSOY 2003)
Vesanto, Meri: Tää (ntamo 2010)
Martucci, Frank J.: Huntik: taika-amulettien metsästäjät (Agricola 2009)
Bolano, Roberto: Kesyttömät etsivät (Sammakko 2009)
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen (2008) arvioidaan rahasi arvoksi sen kunnon mukaan 300-500 euroa. Rahojen kuntoluokituksesta tietoa esim. täältä:
http://www.kolikot.com/artikkelit/rahojen-kuntoluokat
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teoksissa Suomalaiset sukunimet (Weilin+Göög, 1993) ja Sukunimet (Otava, 2000) kerrotaan, että sukunimenä Liikamaa perustuu talonnimeen. Liikamaa-nimisiä taloja on ollut lähinnä Pohjois-Suomessa, kuten esimerkiksi Alatorniolla, Ranualla, Kolarissa, Muoniossa ja Pudasjärvellä. Näillä alueilla Liikamaa -sukunimeä varsinkin esiintyy, etenkin Pellossa.
Lahden kaupunginkirjastossa on Mustosen sukua käsittelevä, Aulis Mustosen toimittama kirja Henrik Mustosen (Swarta)sukukunta : Kaavin Niinivaara no 4. Kirja on painettu vuonna 1985 ja siinä on liki sata sivua.
Mustosen suvusta on kirjoitettu myös muita kirjoja, niitä voi mahdollisesti kaukolainata. Maksu on viisi euroa / kirja.
MUUT kirjat:
Kiukoonniemen tilan ja suvun vaiheita vuodesta 1621 / kirjoittanut Juhani Mustonen. Painettu 2004, 376 sivua.
Muisteluja suvustani ja elämäni vaiheista / koonnut Matti A. Mustonen.
Painettu 1980, 130 sivua.
Olisiko kyseessä Matti Ijäksen vuonna 1988 ohjaama Katsastus, joka pohjautuu Joni Skiftesvikin novelleihin. Elokuvan pääosissa ovat Vesa Vierikko, Sulevi Peltola ja Kaija Pakarinen. Dvd löytyy muutamista Helsingin kirjastoista, saatavuustiedot osoittessa
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xkatsastus**&searchscope=9&m=g&l=&b…
Korkeiden teräksisten savupiippujen spiraalimaisia kierteitä tarvitaan estämään värähtelyä, jonka aiheuttaa niin kutsuttu von Karmanin pyörrerata. Siinä ilmavirtauksessa oleva kappale aiheuttaa pyörteitä, jotka irtoavat kappaleen pinnalta ja ajelehtivat virtauksen mukana. Tietyllä taajuudella irrotessaan pyörteet synnyttävät vaarallista resonanssia, minkä vuoksi niiden estäminen on tärkeää korkeissa ja hoikissa rakennelmissa.
Aiheesta kertoo esim. Tuomo Kärnän artikkeli, joka on julkaistu Rakennustekniikka-lehdessä 5/2001 ja löytyy myös Internetistä: http://www.karna.eu/pdf/tuulen_aiheuttamien.pdf.
Lisätietoa von Karmanin pyörteistä:
http://accessscience.com/content/K%C3%A1rm%C3%A1n-vortex-street/362200
http://en.wikipedia.org/wiki/K%C3%…
Painettua nuottijulkaisua ei löytynyt. Nuotti on tilattavissa The-Sheet-Music-Store-verkkokaupan kautta osoitteesta: http://isisippianosheetmusic.blogspot.com/ .
