Kannattaa tutustua H-veneilyä käsitteleviin sivuihin. Suomen H-veneliiton ja Tanskan vastaavan liiton sivulta löytyy muun muassa foorumit, joilla asiaa voi tiedustella.
http://www.h-vene.fi
http://www.h-boat.dk
Äidinkielenään englantia puhuvia on maailmassa noin 350 -375 miljoonaa. Vieraana kielenä englantia puhuvia on vielä enemmän, noin 750 miljoonaa - miljardi, laskutavasta riippuen.
Englanti on ainoa virallinen kieli tai puhutuin kieli seuraavissa valtioissa: Iso-Britannia, Irlanti, Yhdysvallat, Australia, Uusi-Seelanti, Bahama ja Jamaika.
Englantia käytetään joissakin maissa myös yhtenä virallisista kielistä, kuten esimerkiksi Etelä-Afrikassa, Filippiineillä, Intiassa, Maltalla ja Nigeriassa.
Tilastotietoa eri alueista ja maista, joissa englanti on virallinen kieli, samoin kuin luettelo eri murteista löytyvät osoitteesta:
http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=eng
Myös sekä suomen- että englanninkielisestä Wikipediasta löytyy…
Helmet-kirjastoissa (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) on yhteinen lainarekisteri ja yhteiset käyttösäännöt. Asiakaskohtaiset lainarajoitukset on mainittu Käyttösääntöjen (http://www.helmet.fi/ > Ohjeita > Tietoa palveluista: Käyttösäännöt, kohta "Lainaus, palautus, uusiminen"). Asiakkaalla "voi olla samanaikaisesti korkeintaan 40 lainaa. Niistä voi olla enintään 20 CD-levyä, 5 konsolipeliä, 5 BD-levyä ja 5 DVD-levyä.
Huomaa, että kuvatallenteiden lainauksessa noudatetaan Valtion elokuvatarkastamon määräämiä ikärajoja."
Lauri Pohjanpään runo Mooses Neebon vuorella on julkaistu ainakin runoilijan Valitut runot teoksessa.Runoa ei ole julkaistu kaikissa Pohjanpään kokoelmissa.
www.helmet.fi
Englanniksi kirjoittavalta Xiaolong Qiulta (s. 1953) on tähän mennessä suomennettu viisi dekkaria:
Punaisen sankarittaren kuolema (2005)
Punaisen merkin tanssija (2006)
Musta sydän (2007)
Kahden kaupungin tarina (2008)
Punapukuiset naiset (2009)
Uutta mangasarjaa Aoi house tullaan varmasti ottamaan Helmet-kirjastojen kokoelmiin. Sarjaa kustantaa Egmont, jonka muut mangasarjat löytyvät Helmet-hausta. Sarjasta Aoi House on ilmestynyt osa 1: http://www.egmontshop.fi/epages/egmont.axl/?ObjectPath=/Shops/egmont/Ca…
Kannattaa siis seurata Helmet-hakua http://www.helmet.fi
Kirjastojen luettelointitiedoissa tämä kirja määritellään psykologiseksi romaaniksi. Muita määritelmiä ja sijoittumisia kuvaavat asiasanat: lapsuus, nuoruus, nuorisokodit, koulukodit, nuoret, pojat, ongelmanuoret, kuri, 1960-luku, Suomi.
Kirja on julkaistu vuonna 1992, joten se kuuluu 1990-luvun kirjallisuuteen. Kirjan tapahtumat kuitenkin sijoittuvat 1960-luvulle.
Helsingin matematiikkalukion lisäksi on espoolainen Olarin matematiikka-ja luonnontiedelukio ja Tapiolan matematiikkalukio. Joissakin pääkaupunkiseudun muissakin lukioissa voi painottaa matematiikan opiskelua. Tällaisia ovat Helsingissä Helsingin luonnontiedelukio, Vantaalla Lumon lukio, Martinlaakson lukio ja Vaskivuoren lukio. Lisätetoa lukioista löydät täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingiss%C3%A4_sijaitsevat_erityisteht%C…
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;11703;23258;37260;65599
http://www.vantaa.fi/i_listasivu.asp?path=1;135;137;216;6245;6261;7685
Kysymyksessä on Soul Asylum -yhtyeen kappale Runaway train, ja se sisältyy vuonna 1992 ilmestyneeseen äänitteeseen Grave dancers union. Kappaleen sanat löytyvät internetistä ainakin osoitteesta http://www.google.fi/search?hl=fi&q=soul+asylum+runaway+train&btnG=Goog….
Kirjastojen tietokannoista voi etsiä tietoa siitä, mistä kirjastosta äänitettä tai nuottia olisi saatavilla. YouTubessa on ainakin Soul Asylum -yhtyeen live-versio em. teoksesta.
Kaivattu kirja saattaisi olla Anna Taurialan Tittimaan ipanat (Gummerus, 1984).
Titit ovat otuksia, joilla on nenän paikalla piikki ja jaloissa rullaluistimet. Heidän mieliruokaansa on salmiakki.
Kirja alkaa näin:
"Minä olen UNNA ja minä asun Tittimaassa. Olisi kiva, jos sinä voisit tulla tänne, sillä täällä on ihanaa. Aina saa syödä salmiakkeja. Siitä minulle tulikin mieleen, että minun vatsassani on pieni tyhjä paikka ja äiti paistaa juuri salmiakkimunkkeja."
Helmet-haulla teoksia löytyy useampia:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=kaunokirjallisuus+psykoosit&se…
Muistelen, että näistä ainakin Sylvia Plathin Lasikellon alla on teoksena kuuluisa. Maria Vaara kirjoitti 70- ja 80-luvuilla tässä mainitun (Likaiset legendat) kirjan lisäksi muitakin omaelämänkerrallisia psykoosia käsitteleviä teoksia kuten Myrkkyseitikki, Haluan löytää ja Kuuntele Johannes. Ks. myös Sini Ahosen essee kirjailijasta: http://personal.inet.fi/yhdistys/sky/sivut/etsija/jutut398/vaara.html
Myös William Whartonin Birdie on jäänyt mieleen kirjallisesti merkittävänä teoksena.
Kyllä löytyy nimellä Niskavuori. Se sisältää näytelmät "Niskavuoren nuori emäntä", "Niskavuoren Heta", "Niskavuoren naiset", "Niskavuoren leipä" ja "Entäs nyt,Niskavuori?" Kirja on ilmestynyt v. 2001 "Kirja kerrallaan" -julkaisuna.
Kirjaa on jonkin verran myös Pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa.Sijainnit ja saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta: http://www.helmet.fi
Kirjassa Marsunomistajan opas / Arja Linnavuori kerrotaan, että joillakin marsuilla on "sirkuttavan laulamisen" halu. Kyseessä voi olla sekä uros että naaras. Marsu voi sirkuttaa yöllä tai päivällä. Sirkutus voi kestää monta minuuttia kerrallaan. Laulava marsu vajoaa jonkinlaiseen keskittyneeseen transiin. Sirkutuksella tuntuisi olevan jonkinlainen laumaa kokoava merkitys ja marsu sirkuttaa usein myös jossakin jännittävässä muutostilanteessa - ehkä itseään tyynnytellen. Varmaa selitystä ilmiölle ei ole.
Marsusivustoja:
http://www.marsut.net
http://www.marsuyhdistys.net
High school musical -elokuvan kolmas osa on jo tilattu pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Toivon mukaan sen saa piakkoin lainattavaksi. Tarkkaa aikaa on vaikea sanoa: se riippuu elokuvan myyjästä.
Kirjastosta elokuvia saa lainaksi usein vasta paljon myöhemmin, kuin niitä saa ostaa kaupasta. Kirjastoelokuva tarvitsee lainausoikeudet, joiden saaminen vie aikansa. Monet elokuvat eivät saa niitä lainkaan, siksi kirjastojen kokoelmista puuttuu monia hyviä elokuvia.
Runo Saatana ja hänen tyttärensä vaikuttaa hyvin suorasanaiselta tarinalta. Runon ”Saatana” on isä ja ”huora” on tytär. Lapsi elää täydellisessä perhehelvetissä. Äiti on lähtenyt pois. Runon tytär on vaikeassa tilanteessa, ei voi mennä kotiin, istuu yksin rapussa. Isä riehuu humalassa ja on uhkaava. Sitten isä kuitenkin tulee ulos asunnosta veitsen kanssa.
Erään tulkinnan mukaan Teräsmies saattaa olla kuolema tai ”kuoleman enkeli”, joka tulee hakemaan tytön pois sen jälkeen kun isä on surmannut tämän (hänellä on mainio leipäveitsi…kova sana lähitaistelussa).
Toisaalta Teräsmies voisi olla tytön mielikuvitusta ”pelastaja”, sarjakuvien hahmo, johon hän turvaa kun katoaa omaan mielikuvitusmaailmaansa ollakseen kokematta isän aiheuttamia…
Mikäli kyse on HelMet -kirjastokortista niin voit ottaa yhteyttä mihin tahansa HelMet -kirjastoon. Yhteystiedot löytyvät seuraavasta osoitteesta: http://www.helmet.fi/
Mikäli kyse on jonkin muun kirjastojärjestelmän kortista, niin kannattaa ottaa yhteyttä johonkin kyseisen järjestelmän kirjastoon. Joka tapauksessa ilmoitus katoamisesta tulee tehdä välittömästi sillä kirjastokortin haltija on vastuussa kirjastokortilla lainatusta aineistosta aina siihen asti kunnes on ilmoittanut kortin katoamisesta.
Tähän kysymykseen ei valitettavasti ole olemassa yksiselitteistä vastausta. Tieteellinen selitysmalli kiistää maasäteilyn ja niin muodoin myös sen vaikutusten olemassaolon, ja parapsykologit pitävät yhtä tiukasti kiinni omasta kannastaan, jonka mukaan maasäteily väistämättömine terveysvaikutuksineen on todellinen ilmiö.
Tieteellisen näkemyksen mukaista tietoa aiheesta löytyy esimerkiksi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja biofysiikan laitosten Maasäteilyraportista (http://www.skepsis.fi/jutut/maasateilyraportti.pdf) ja Skepsis ry:n julkaisemasta kirjasta Paholaisen asianajaja : opaskirja skeptikolle, joka toteaa ytimekkäästi: "Vesi ei yleensä juokse maan alla suonissa, eikä niin sanotusta maasäteilystä ole minkäänlaisia todisteita."…
Lahden kaupunginkirjastossa on Demi-lehtiä vain 2000-luvulta. Asiakas voi tilata niitä myös kaukopalveluna, joka on maksullinen palvelu. Lehtiä kannattaa kysyä ensin opiskelupaikkakunnan kirjastoista tai sitten kaukolainana niitten välityksellä.
