Leskenlehti on sanana vanhempi. Se esiintyy ainakin jo Elias Lönnrotin Flora fennica -teoksessa, joka ilmestyi v. 1860.
Sanan taustaksi on esitetty kaksi selitystä. Leskenlehden lehti on vanhemmiten yläpinnaltaan kalju ja viileän tuntuinen, toisin kuin alapinta, joka nukkaisena tuntuu lämpimämmältä. Tähän liittyy symboliikka lesken vuoteen kylmästä puolesta, jossa puoliso ennen makasi.
Kenties uskottavamman selityksen mukaan nimitys johtuu siitä, että leskenlehti kukkii ennen kuin sen lehdet kasvavat. Sen isot 10-30 sentin levyiset lehdet kasvavat vasta kukkien lakastuttua. Niillä ei siis ole seuraa toisistaan.
Lähteet:
Aapala Kirsti: Pääskynhattu, päivänkämmen : kasvikertomuksia. Helsingissä : Otava, 2007.
Lönnrot Elias: Elias Lönnrotin…
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä Helmet-verkkokirjastosta löytyy mm. seuraavia teoksia, joista löydät tietoa Ilkka Remeksen henkilöstä ja teoksista: Haasio, Ari: Kotimaisia dekkarikirjailijoita, BTJ, 2001 sekä Kotimaisia dekkarikirjailijoita 3. BTJ, 2000. Itse Hermes-kirjasta näyttäisi olevan aika vähän arvosteluja. Kirja on nuortenkirja, jonka päähenkilönä on Aaro Korpi -niminen poika.
Voisit yrittää etsiä tietoja Remeksestä hänen kustantajansa WSOY:n sivuilta: http://www.wsoy.fi. Täältä löytyy myös Remeksen itsensä kirjoittama artikkeli teoksestaan: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/letter&id=539&c=/letter. Ilkka Remeksen kotisivut sekä Dekkarinetin ja Wikipedian sivut ovat myös hyviä. Ruumiin kulttuuri -lehdessä…
Mahdollisia ostopaikkoja voisivat olla esim. seuraavat äänikirjojen myyjät:
BBC Audiobooks: http://www.bbcaudiobooks.com/Default.html
ISIS soundings: http://www.isis-publishing.co.uk/
Hachette Audio: http://www.hachettebookgroup.com/publishing_hachette-audio.aspx
Ainakin näiden julkaisijoiden lääketiedeaiheisia äänikirjoja löytyi WorldCatin kautta. Sitä, mitä tasoa ne vastaavat, on vaikea päätellä. WorldCat on maailman suurin kirjastojen yhteinen bibliografinen tietokanta. Sitä voi käyttää Helsingin kaupunginkirjastojen asiakastietokoneilla (http://www.lib.hel.fi/Page/54608c87-615d-42e1-a179-bca5a49b4f31.aspx).
Kirjastoalan koulutukset on koottu kirjastot.fi-sivuille. Sieltä löytyvät tiedot ja paikat eri tason koulutuksille. Sieltä löytyy myös linkki Opetusministeriön sivuille, joissa kerrotaan mm. kelpoisuusvaatimuksista:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Avoimessa yliopistossa on mahdollista suorittaa informaatiotutkimuksen opintoja verkko-opintoina (http://www.avoinyliopisto.fi/fi-fi/opetustarjonta/studyunit.aspx?StudyU…), mutta ei kuitenkaan kokonaista tutkintoa. Turun ammattikorkeakoulussa on aiemmin ollut aikuiskoulutuksen puolella mahdollisuus opiskella kirjastoalaa osittain etäopintoina, mutta ammattikorkeakoulusta kerrottiin, että lähivuosina uutta koulutusta ei olla alkamassa.
Vaikuttaa siis siltä, että etäopintoina…
Sähköpostilistaa Suomen kirjastoihin ei ole. Kirjastot löytyvät kirjastot.fi-sivustolta:
http://www.kirjastot.fi/kunnankirjastot/
Tietoa ja ohjeita aineiston valinnasta ja sen tarjoamisesta Helsingin kaupunginkirjastolle löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/Page/1894f441-3ff0-45a2-84f0-829fc689ac18.aspx
Kovin vaikea olisi suositella muistorunoa. Omaiset ja ystävät kuitenkin parhaiten osaavat valita sopivimman.
Internetistä löytyy jonkin verran muistolauseita ja -runoja.
Positiivareiden sivustolla on värssypankki,
http://www.positiivarit.fi/varssypankki
Ainakin joillakin hautaustoimistoilla ja kukkakaupoilla on muistolauseita verkossa:
Helsingin hautauspalvelu http://www.merituhkaus.fi/index.php?page=muistolauseet
Syväsen kukka http://www.floristi.net/varssytekstit.html
Memoria http://www.memoriahautaus.com/muistolauseet.htm
Korhosen kukkatalo http://www.korhosenkukkatalo.com/kukkatalo/hautaustoimisto/muistolausee…
Terveystieteiden keskuskirjastosta kerrottiin, että ainakaan Suomessa tällaisia äänikirjoja ei ole. On mahdollista, että muualta maailmasta niitä löytyisi, mutta varsin kallista niiden hankkiminen olisi.
Terveystieteiden kirjaston yhteystiedot: Haartmaninkatu 4, 00290 Helsinki, Puh (09) 191 26643, Fax (09) 241 0385, terkko-info@helsinki.fi, http://www.terkko.helsinki.fi/ .
Voit myös ottaa yhteyttä Näkövammaisten kirjastoon, suomenkielinen asiakaspalvelu, (09) 2295 2200, kirjasto@celialib.fi , oppikirjapalvelut, avoinna arkisin kello 11-15, käyntiajat sopimuksen mukaan. Puh. (09) 2295 2260, oppikirjapalvelut@celialib.fi , http://www.celialib.fi/ .
Vakuutuskirjasto on nykyään nimeltään Finanssialan Keskusliiton tietopalvelu. Sen osoite on Bulevardi 28, 00120 Helsinki.
http://www.fkl.fi/asp/system/empty.asp?P=2307&VID=default&SID=794597969…
Tavallinen syy mikroaaltouunissa kipinöintiin on se, että sulatusastiana on käytetty metalliastiaa. Myös uunin likaisuus tai kierrätyspaperista valmistetut tuotteet (voivat sisältää epäpuhtauksia) aiheuttavat kipinöintiä.
Jäisten marjojen tai kasvispalojen kipinöintiin antaa Helsingin Energian asiakaslehti Helen (nro 4, 2005) myös tällaisen syyn:
"Jäiset palat ja ilma aiheuttavat yhdessä
uunin mikroaaltokenttään ns. kentäntihentymiä,
jotka ilmenevät kipinöintinä. Ilmiöstä ei ole mitään
haittaa. Kun jäiset kasvikset pannaan astiaan ja
pohjalle tilkka vettä, ei kipinöintiä esiinny."
http://www.helen.fi/palvelut/helen/0504Helen.pdf
Carl (myös Karl)Albert Ludwig Büchsel syntyi 2.5.1803 Uckermarkin Schönfeldissä Brandenburgin osavaltiossa ja kuoli 14.8.1889 Berliinissä.
Teologian opintojensa jälkeen hän toimi evankelisena pappina ensin kotipaikkakunnallaan (kuten hänen isänsä ja isoisänsäkin) ja siirtyi sieltä Brüssowiin lääninrovastiksi (=Superintendent). Sieltä hänet pyydettiin Berliinin Matthäus-kirkon kirkkoherraksi. 1852 hänestä tuli sen lisäksi tuomiokapitulineuvos ja vuotta myöhemmin Neumarktin ja Niederlausitzin alueiden päälääninrovasti (=Generalsuperintendent) (vanhassa suomalaisessa käännöksessä käytetään sanaa ”kenraali-superintendentti”).
C. Büchsel oli naimisissa Henriette Simonettin kanssa ja heillä oli v. 1849 syntynyt poika Johannes Büchsel.
Hänen…
HelMet -kirjastoon ei hankita lisää VHS -kasetteja, joten pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kautta tätä videokasettia ei valitettavasti saa. Kannattanee kääntyä siis itse tallennemyynnin puoleen ja kokeilla jos sieltä vaikka kerrottaisiin missä sellaisissa kirjastoissa, joista kaikki saavat lainata, video löytyisi.
Kynsinauhaksi kutsutaan kynnen tyveä päällystävää ohutta ihoa. Sen pehmentäminen ja työntäminen kynnen päältä pois estää kynsinauhaa kasvamasta kiinni kynteen. Mikäli näin käy, kynsinauhat alkavat helposti repeillä, mistä aiheutuu juuri mainitsemasi kaltaisia ongelmia kynsien juureen.
Vinkkejä kynsien ja kynsinauhojen hoitoon löytyy esim. täältä: http://www.muotinetti.com/tekstit/meikkikoulu_kynnet.html
Lisätietoa kynnen rakenteesta:
http://www.solunetti.fi/fi/histologia/kynsi/
Deinopsis heimosta käytetään Suomessa yleisesti nimitystä heittoverkkohämähäkki. Alan harrastajat käyttävät melkein poikkeuksetta hämähäkkien tieteellisiä nimityksiä välttääkseen sekaannuksia - esim. monella tarantula lajilla on useampikin ”puhekielinen” nimi. ”Virallisia” nimiä ei kovin usein vakiinnu ulkomaisille lajeille.
Tavallisin selitys verenpisaran kukkien tai nuppujen putoamiseen on liian vähäinen kastelu: sekä nuput että kukat voivat pudota, jos kasvi kuivuu pahasti. Yksi ainoa kuivuminen saattaa aiheuttaa sekä nuppujen että kukkien putoamisen.
Nuppujen lakastuminen tai putoaminen voi johtua myös etyleenistä:
"Etyleeni on kaasu, jolle monet ruukkukasvit ovat herkkiä. -- Kasvit erittävät itsekin etyleeniä erilaisia määriä, mutta jos kasvi joutuu alttiiksi rasituksille, esimerkiksi kuivuudelle, liialliselle kastelulle tai mekaanisille vaurioille, tuotto lisääntyy merkittävästi. Kuljetuksen, varastoinnin ja myynnin aikana sekä kotioloissa ruukkukasvit voivat joutua alttiiksi korkeille etyleenipitoisuuksille, esimerkiksi jos ne joutuvat läheisiin…
Neljässä ensimmäisessä osasssa tapahtumapaikkana on Tampereen lähiseutu ja siellä Leppäkertunkuja. Viimeisessä viidennessä osassa käydään myös ulkomailla Santiago de Chilessä.
Lisätietoa Rauha S. Virtasesta ja Selja-sarjasta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonId=827&PageConten…
http://db3.oph.fi/netlibris/tiedot.asp?PA=322
Rahan keräilyarvoa koskeviin kysymyksiin on vastattu ennenkin. Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta löytyvät kysymykset vastauksineen hakusanalla "rahat".
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2008 : keräilijän opas, on rahojen arvot eri vuosilta. Sen mukaan 1963 vuoden 50-penninen on kuntoluokassa 0 arvoltaan 2 e, muille kuntoluokille ei keräilyarvoa ole määritelty. Vuoden 1988 5-markkainen on kuntoluokassa 0 arvoltaan 1,50 e ja kuntoluokassa 01 arvo on 1 e.
Ainakin tällainen löytyi, tätä ensimmäistä teosta en löytänyt Suomen kirjastoista:
Does the Horse Explode?: Visual Effects for Television (Paperback)
By (author) Peter Jarvis. Publisher: BBC Training and Development
Published: 01 April 1989
Format: Paperback 72 pages
Categories: Special Kinds Of Photography
ISBN 13: 9780948694356 ISBN 10: 0948694351
Jarvis on ollut mukana myös seuraavien pienten julkaisujen teossa, näitä löytyy Suomen kirjastoista (ovat siis kaukolainattavissa oman kirjastosi kautta):
Editing film and videotape / Ed Boyce, Mike Crisp, Peter Jarvis.
Julkaistu Hertfordshire : BBC Television Training, 1989.
Ulkoasu 32 s. : kuv.
Sarja ( BBC Television Training Manuals)
Sarja ( BBC Television Training Manuals )…
Brittien saarilla illallinen syödään kello 18.30 ja 20.00 välillä. Tämän jälkeen saatetaan syödä pientä makeaa ja rupatella päivän tapahtumista. Suklaan nimi viittaa tähän mukavaan yhteiseen hetkeen.
After eight -suklaan mainonnassa on korostettu ylellisyyttä ja luksusta. Suklaa on haluttu nähdä osana illallisjuhlien valikoimaa. Ilmeisesti vielä 60-luvulla After eight -suklaa oli sen verran kallista, että se oli lähinnä ylempien luokkien suosiossa.
Vanhoja lehtimainoksia löytyy täältä: http://www.york.ac.uk/inst/bihr/guideleaflets/womens/women_doc6_rowntre…
http://www.aftereight.co.uk/history/
Kirjastoon ei osteta kirjoja yksityishenkilöiden omista kokoelmista. Otamme kyllä vastaan lahjoituksina hyväkuntoisia kirjoja, joista on tarvetta kirjastossa ja jotka sopivat kirjaston aineistonvalintaohjeisiin.
Voisi ajatella, että nimi on yhdistelmä nimistä Eve ja Lia. Eve on englantilainen muoto nimestä Eva, joka pohjautuu heprean "elämää" ja "elämän antajaa" tarkoittavaan sanaan hawwah. Eveä on annettu viralliseksi etunimeksi jo 1800-luvulla, mutta se oli erittäin harvinainen nimivalinta 1900-luvun jälkipuoliskolle saakka. Eve on myös Eveliinan ja Eevan lempinimi ja aikoinaan myös Eeverttiä on kutsuttu Eveksi.
Lia (tai Liia) pohjautuu lia-päätteisiin naisennimiin, kuten Ameliaan, Deliaan, Emiliaan, Juliaan ja Nataliaan. Lian lähtökohta voi olla myös Lea tai Elisabet. Lia ja Liia ovat Suomessa harvinaisia nimiä. Molempia nimiä on tavattu jo 1800- ja 1900-lukujen taitteesta, mutta hiukan säännöllisemmin vasta vuosisadan jälkipuoliskolta.…
