Motala on kunta Keski-Ruotsissa, ja Motalan Nasevat näyttäisi olevan kunnan suomenkielisten järjestö, joka järjestää monenlaista toimintaa. Järjestön nimeä ei ole käännetty ruotsiksi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Motalan_kunta
http://www.ruotsinsuomalainen.com/moti.shtml
NetMot-sanakirjaston Kielitoimiston sanakirjan mukaan naseva tarkoittaa lyhyttä ja osuvaa, sattuvaa, terävää, näppärää ja ytimekästä. NetMotin mukaan vastaava ruotsinkielinen termi voisi olla träffande, slående, fyndig, slagkraftig tai dräpande.
Tässä vielä joitakin vinkkejä kirjoista, joissa käsitellään mm. yksinäisyyttä.
Joku on nukkunut vuoteessani / Kristiina Lähde
Pihtari : rakkausromaani / Elias Kalmisto
Mahdollisuuksien piiri : romaani / Jari Ehrnrooth
Perhoskerääjä : romaani / Joel Haahtela
Manner : esitys ystävyydestä, yksinäisyydestä ja kaipauksesta / näyttämösovitus Seija Holma (näytelmä siis)
Ero / Annamari Marttinen
Kung Po / Anu Silfverberg
Aallonmurtaja / Jussi Wahlgren
Vedenaliset / Maria Peura
Pesula / Hannele Huovi
HelMet-kirjastojen ensimmäinen muistutus myöhässä olevasta aineistosta lähetetään 14 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Se tulee sähköpostiosoitteeseen, jos sellainen on ilmoitettu kirjastolle. Muussa tapauksessa ilmoitus tulee postitse. Toinen muistutus lähetetään 28 vuorokauden kuluttua eräpäivästä, ja se tulee aina postitse.
Hei!
Symboliikka tarkoittaa sisällyksen ja merkitysten tutkimusta tai kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen tunnustuksien tutkimusta.
(Sivistyssanakirja: nykysuomen opas. WS 2002)
HelMet-tietokannasta löytyy joitakin aapisia 40- ja 50-luvuilta. Niiden säilytyspaikka on Pasilan pääkirjaston varasto. Kansalliskirjastosta luonnollisesti löytyy iso pino aapisia, joita voi tutkia paikan päällä.
Seuraavan kerran avoimet ovet HelMet-kirjavarastossa
12.12.2012 klo 13:00 - 18:00.
Etunimissä suosikit vaihtelevat ja niissäkin on oma muotinsa. Nyt 2000-luvulla suosittuja ovat vanhat suomalaiset nimet. Suomalaiset ovat yleensä kokeilevampia naisten nimien suhteen ja antavat tytöille uudisnimiä, kun taas miehet saavat perinteisiä nimiä. Omalle lapselle ei tavallisesti anneta ainakaan ensimmäiseksi etunimeksi nimeä, jonka kantajia on paljon vanhempien ikäluokassa. Vanhempien nimet saattavat olla jälleen suosittuja heidän lapsenlapsenlapsillaan. Yleisimpien nimien suosion sykli on yli sata vuotta: esimerkiksi 2000-luvulla lapsilla suosittu etunimi Emma on ollut viimeksi suosiossa 1800-luvun lopulla. On kuitenkin myös muutamia etunimiä, joiden kantajia on melko paljon kaikenikäisten joukossa. Monet tällaiset jokaiselle…
Etunimissä suosikit vaihtelevat ja niissäkin on oma muotinsa. Nyt 2000-luvulla suosittuja ovat vanhat suomalaiset nimet. Suomalaiset ovat yleensä kokeilevampia naisten nimien suhteen ja antavat tytöille uudisnimiä, kun taas miehet saavat perinteisiä nimiä. Omalle lapselle ei tavallisesti anneta ainakaan ensimmäiseksi etunimeksi nimeä, jonka kantajia on paljon vanhempien ikäluokassa. Vanhempien nimet saattavat olla jälleen suosittuja heidän lapsenlapsenlapsillaan. Yleisimpien nimien suosion sykli on yli sata vuotta: esimerkiksi 2000-luvulla lapsilla suosittu etunimi Emma on ollut viimeksi suosiossa 1800-luvun lopulla. On kuitenkin myös muutamia etunimiä, joiden kantajia on melko paljon kaikenikäisten joukossa. Monet tällaiset jokaiselle…
Etunimissä suosikit vaihtelevat ja niissäkin on oma muotinsa. Nyt 2000-luvulla suosittuja ovat vanhat suomalaiset nimet. Suomalaiset ovat yleensä kokeilevampia naisten nimien suhteen ja antavat tytöille uudisnimiä, kun taas miehet saavat perinteisiä nimiä. Omalle lapselle ei tavallisesti anneta ainakaan ensimmäiseksi etunimeksi nimeä, jonka kantajia on paljon vanhempien ikäluokassa. Vanhempien nimet saattavat olla jälleen suosittuja heidän lapsenlapsenlapsillaan. Yleisimpien nimien suosion sykli on yli sata vuotta: esimerkiksi 2000-luvulla lapsilla suosittu etunimi Emma on ollut viimeksi suosiossa 1800-luvun lopulla. On kuitenkin myös muutamia etunimiä, joiden kantajia on melko paljon kaikenikäisten joukossa. Monet tällaiset jokaiselle…
Suomen kielen sana "kaatra" on sama kuin 'kaakkuri'(Inkerin murteiden "koatra"); virolaismurteen "kaader" on 'harmaa lokki'.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja I, 1955.
Kello löi jo viisi -sanoilla alkavan laulun nimi on Joulukirkkoon. Sen on säveltänyt R. Raala Immi Hellénin runoon. Runo Joulukirkkoon löytyy kokonaisuudessaan (kaikki 14 säkeistöä) esim. Immi Hellénin kirjasta Lasten runokirja (Valistus, 1930). Muistakin julkaisuista se voi löytyä, mutta yleensä kirjojen ja nuottien tiedoissa ei mainita, montako säkeistöä runossa tai laulussa on, joten julkaisu on nähtävä, ja tämä kirja oli ensimmäinen, josta löysin kaikki säkeistöt.
Laulun säveltäjästä R. Raalasta kertovassa kirjassa (Saraste, Maija: Kello löi jo viisi!: R. Raalan elämäntarina, Suomen musiikkikirjastoyhdistys, 2003) mainitaan, että Immi Hellénin runo Joulukirkkoon ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1898 Hellénin runokirjassa Lasten…
Talouslehti Forbesin mukaan maailman rikkain ihminen on Carlos Slim Helu.
Lähteet:
http://www.forbes.com/profile/carlos-slim-helu/
http://www.forbes.com/billionaires/
Pahkasian pahnueiden koko vaihtelee ympäristöolojen mukaan yhdestä kahdeksaan - keskimäärin kerralla syntyy kolme porsasta. Poikueita voi olla kaksi vuodessa. Pahkasikanaaras saavuttaa sukukypsyyden 18 kuukauden ikäisenä. Pahkasiat elävät noin 12-15-vuotiaiksi. Vaikka vaihdevuosi-ilmiötä on havaittu muillakin nisäkkäillä kuin ihmisellä, se on eläinkunnassa hyvin harvinainen eikä sitä juurikaan ole tutkittu luonnollisessa ympäristössään elävillä villieläimillä. Voitaneen kuitenkin otaksua niiden säilyttävän lisääntymiskykynsä elämänsä loppuun saakka.
Lähteet:
Grzimek's animal life encyclopedia. Vol. 15, Mammals IV
Maailman eläimet. Nisäkkäät 2
Joensuun pääkirjaston lukusali Vipusessa, 1. krs, on digitointipiste, jossa asiakkaat voivat itse digitoida mm. VHS-kasettejaan. Käyttö on ilmaista, mutta jos haluaa ostaa kirjastosta tyhjiä dvd-levyjä, ne maksavat 1,70 euroa/kpl.
Varauksen voi tehdä lukusali Vipuseen joko paikan päällä tai puh. 0504435001. Aikarajoitusta ei muuten ole, mutta palvelu on suosittu, joten aikoja on rajoitetusti. Henkilökunta opastaa laitteen käytössä.
Kyseessä lienee Amy Chuan kirja Tiikeriäidin taistelulaulu (Siltala, 2011).
Esittelyteksti kertoo kirjasta näin:
"Mistä johtuu, että kiinalaislapset pärjäävät ja menestyvät kansainvälisissä vertailuissa muita paremmin? Yalen yliopiston oikeustieteen professori Amy Chua kertoo kuinka hän kasvatti kaksi tytärtään traditionaalisen kiinalaiskasvatuksen mukaisesti - päämäärätietoisesti ja kunnianhimoisesti. Chuan lapset eivät saaneet kutsua kavereita yökylään, katsoa televisiota eivätkä pelata tietokonepelejä. He eivät saaneet itse valita harrastuksiaan. Äiti salli ainoastaan kiitettävät numerot koulutehtävistä. Lapset eivät saaneet soittaa mitään muuta instrumenttia kuin pianoa tai viulua. Amy Chuan tavoitteena oli, että tytöt pääsisivät…
Linnut eivät eritä nestemäistä virtsaa, vaan niiden virtsa on valkoista ja selvästi havaittavaa ainetta, kiteistä virtsahappoa, jonka linnut erittävät yhdessä ulosteen kanssa. Ulosteet poistuvat linnun elimistöstä ns. yhteissuolen (viemärisuolen) eli kloaakin kautta, jonka kautta kehosta poistetaan myös munat. Linnuilla nestemäinen virtsa-aine ei tulisi kysymykseen, sillä se - toisin kuin liukenematon virtsahappo - aiheuttaisi munankuoren sisässä tapahtuvan alkion myrkytystilan.
Lähteet:
Erkki Pulliainen, Kanan historia, biologia ja tuotanto
Helena Telkänranta, Kanojen maailma
Katsoin Frankista http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/ josta löytyy kirjastojen aineistoa. Turun kaupunginkirjastossa on
Beat poets, 1961. Mikäli olet kiinnostunut em. teoksesta, voit pyytää lähikirjastoasi kaukolainaamaan sen.
Ilmestynyt on esimerkiksi:
- Beat voices : an anthology of beat poetry, 1996
- Beat poems (Everyman's library pocket poets) 2002
Erillisiä teoksia beat-runoilijoilta kirjastoissa, on esimerkiksi seuraavilta tekijöiltä: Ginsberg Allen, Kerouac Jack, Corso Gregory .
Muista on tietoa esimerkiksi Oulun kaupunginkirjastosta löytyvässä
teoksessa Penguin book of the beats.
Netissä on sivusto, josta voit etsiä yksittäisiä runoja
http://www.poemhunter.com
Michelangelo Antonionin elokuvaa Seikkailu (L'Avventura, 1960) ei ole missään Suomen kirjastoissa. Ilmeisesti elokuvalla ei ole lainausoikeuksia, jotka pitää olla, jotta sitä voisi lainata kirjastoista.
En löytänyt varmistettua tietolähdettä Riiska-nimen etymologiasta. (Yksi mahdollinen on: Gregorios, kr. ’valpas’ = Itä-Suomessa Riiko, Riiska, Rissa). Kannattaa tutustua myös seuraavaan kirjaan, josta asia saattaisi selvitä:
Sakkolan Riiska: muistojen kotikylä Suvannon etelärannalla / [toimitus: Antti Tenkanen ; toimikunta: Irma Havumäki ... et al.]
[Lempäälä]: Sakkola-Säätiö, 2011. Tämä teos löytyy Kansalliskirjastosta
https://finna.fi
Lähteet:
http://www.luovutetunetelakarjalanpitajat.fi/Kirjallisuusluettelo.iw3
apumatti.helsinki.fi/admin/filecontrol/file_popup.php?download...
