Kyseessä on Aaro Hellaakosken runo Paragraafi kokoelmasta Maininki ja vaahtopää (1924). Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimasta Maininki ja vaahtopää -teoksesta:https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1925625?term=Hoi!%20papp…Hiukan toisessa muodossa runo sisältyy myös teokseen Runot (1947). Tässä runo on saanut nimen Tyhjin käsin.https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1926827?term=arkeen&term…
Tulisiivet-sarjan The Lost Continent- kirjaa ei vielä ole suomennettu. Tällä hetkellä viimeisin sarjan suomennettu osa on numero 10, Kavala sydän (Darkness of dragons).On kuitenkin ilmeistä että tiedustelemasi kirja suomennetaan piakkoin, suosittelen seuraamaan kirjaston ja kustantajan (Gummerus) uutuusluetteloita.
Sitaatti on peräisin Tšehovin 28.11.1888 päivätystä kirjeestä Aleksei Suvorinille (tarkalleen ottaen Tšehov puhuu "merkityksellisestä elämästä": " -- осмысленная жизнь без определенного мировоззрения – не жизнь, а тягота, ужас.") Tämä kirje ei ole mukana Martti Anhavan toimittaman kolmiosaisen Tšehovin kirjevalikoiman ensimmäisessä niteessä Kirjeitä vuosilta 1877–1890, joten suomennos on peräisin jostakin valitettavasti tunnistamattomaksi jääneestä lähteestä – mahdollisesti jostakin aforismi- tai mietelausekokoelmasta. Joitain tällaisia toiveikkaasti tutkailinkin. Myöskään paljon sitaatteja sisältävästä Henri Troyatin Tšehov-elämäkerrasta sitä en löytänyt.
Taidat tarkoittaa alla olevan linkin nuottikirjaa. Klikkaamalla näet kirjastot, joista se on saatavilla.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2460606?sid=5158550867
Suhtkoht paljon löytyy aineistoa hautausmaiden hoidosta.Kirjoja, artikkeleita, E-aineistoa, opinnäytteitä ym.: https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=hautausmaat&lookfor0%5B%5D=hoito&type0%5B%5D=Subject&type0%5B%5D=Subject Vain verkossa luettavia kirjoja ym.: https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=free_online_boolean%3A1&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=hautausmaat&lookfor0%5B%5D=hoito&type0%5B%5D=Subject&type0%5B%5D=Subject Seurakuntapuutarhurit ry:n hautausmaan hoitosuunnitelman laadintaopas: https://evl.fi/plus/wp-content/…
Iijoki-sarjan toisen osan Tammettu virta kolmannessa luvussa Kallen isä tuo lapsille koiranpennun, joka saa nimen Tessu. Tessun tarinaa voi ehkä pitää jossain määrin traagisena: kuudennessa luvussa koulusta palaaville lapsille selviää, että isä on myynyt koiran. Ratkaisujen ajassa Kallen poiketessa vierailulle kotiväen luo vilahtaa ohimennen Kallioniemen uusi koira Nätti.Sarjan 20. osassa Iijoen kutsu Tessu ja sen kohtalo palaa Kallen mieleen, kun Aulis Lomma tarjoaa rakennusmestareille – Kalle ja Kasperi Lehtimaa – koiranpentua. Lehtimaa ei koirista piittaa, toisin kuin Kalle: "Minä taas olen aina tykännyt koirasta. Minulle jäi lapsena suoranainen vamma sieluuni, kun isäni myi Tessu-nimisen koiramme." Kalle ottaa pennun "…
Runo on Aale Tynnin Keisari kaalimaassa. Löydät sen Aale Tynnin kootuista runoista (WSOY, 2013) ja Yrjö Jyrinkosken teoksesta Runomuistelmat: ohjelmistoa 20 vuoden ajalta.
Aiheesta on mainio Kansallisarkiston tutkimus vuodelta 2011, Lars Westerlundin Itsetehostuksesta nöyryyteen: Suomensaksalaiset 1933-46. Etsittyä perhettä ei teoksessa mainita, mutta yleisellä tasolla kerrotaan Suomessa olleen poliisiviranomaisten arvion mukaan syyskuussa 1944 733 Saksan kansalaista. Tammikuuhun 1945 mennessä 470 henkilöä, eli noin kaksi kolmasosaa oli internoitu. Toisaalta poistumisia Saksaan, Ruotsiin tai Lappiin ei pyritty estämään, joten moni myös poistui maasta. Runsas sata sai 19.9.1944 Suomen kansalaisuuden. Internointi ja/tai maasta poistuminen olisivat siis olleet todennäköisiä vaihtoehtoja. Teoksessa on hyödynnetty mm. Valpon vuosina 1944-1947 muodostamaa erityistä Valtiollisen poliisin internoimisarkistoa,…
Parhaiten kuvausta vastaa Hiski Salomaan säveltämä ja sanoittama laulu "Savonpiijan Amerikkaan tulo" tai "Savonpojan Amerikkaan tulo". Näistä nimistä on julkaisuissa useita erilaisia versioita. Esimerkiksi vuonna 1928 äänitetyn levyn etiketissä lukee "Savonpijan Ameriikkaan tulo" (Columbia 3081-F). Laulu alkaa: "Myö tänne muaha(n) kottoo". Ensimmäistä muistamaasi säettä ei laulussa ole, mutta kaikki muut säkeet jossakin muodossa ovat mukana. Eri julkaisuissa on pieniä eroja, mikä ei ole ihme, kun on litteroitu savoa. Laulun sanat sisältyvät seuraaviin julkaisuihin:Hellgren, Nestori: Tahdon laulaa kupletteja : lyhyt oppimäärä kupletööriksi ja katsaus kupletin historiaan (Lahden ammattikorkeakoulu, opinnäytetyö, 2013, s. 47; Savonpiijan…
Laulua on kysytty aikaisemminkin palvelussamme, ja se on Ilja Shatrovin säveltämä ja Reino Helismaan (Rainer Kiskon salanimellä) sanoittama ja sovittama laulu Kun kesä on mennyt. Laulettuna sen ovat esittäneet ainakin Metro-tytöt, Viljo Vesterinen ja Veikko Ahvenainen taas haitariversioina. Tässä linkki aiempaan kysymykseen: https://www.kirjastot.fi/kysy/laulun-sanoja-tavaillaan-mutta-loput?language_content_entity=fi Kappale näyttäisi löytyvän muutamasta nuottijulkaisusta ja äänilevyiltä Suomen kirjastoissa (mukaan lukien Kansalliskirjasto): https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22kun+kes%C3%A4+on+mennyt%22&type=AllFields&limit=20&sort=relevance Valitettavasti näyttää siltä, että kirjastojen nuottijulkaisuissa ei ole…
Tässä tarkoitettaneen Ahdin kokoelmaan Iloiset harhaopit (WSOY, 1998) sisältyvän Merkintöjä-sikermän kohtaa 34: "Kaikilla niillä ihmisillä, joilla ei ole omaa taivasta, on yhteinen helvetti."
Näillä tiedoilla ei oikein tunnu olevan muuta vaihtoehtoa kuin Evelyn Waugh'n romaaniin perustuva Brideshead Revisited eli Mennyt maailma vuodelta 1981. Se tosin esitettiin Suomessa jo vuonna 1982. Laurence Olivier näytteli 80-luvulla myös televisiosarjoissa Lost Empires, Wagner, Pietari Suuri ja Pompeijin viimeiset päivät , mutta ei sellaisessa sarjassa, jonka suomenkielisessä nimessä olisi paluu. Hän kuoli vuonna 1989.
Hän ei ole käynyt Kajaanissa esiintymässä. Tina Turnerin ensimmäinen esiintyminen Suomessa tapahtui 24. elokuuta 1982 Kulttuuritalossa Helsingissä. Hän esiintyi Suomessa kaikkiaan kuusi kertaa 1982-2009. Siitä en löytänyt tietoa, onko hän käynyt Kajaanissa turistina.Lähteet:https://yle.fi/a/20-10004933https://www.is.fi/viihde/art-2000009609482.html
Kokoan tähän sinulle listan lähteistä, joista löydät tietoa Ahvenanmaan historiasta. Voit perehtyä aiheeseen niiden avulla.Ahvenanmaan historia – WikipediaAhvenanmaan historiaa - Visit ÅlandHirn, Marta: Oolannin sota 1854-1855 (WSOY, 2004)Johnsson, Raoul: Kauhia Oolannin sota: Krimin sota Suomessa 1854-1855 (John Nurmisen säätiö, 2013)Komulainen, Arvo: Taistelu Ahvenanmaasta: Oolannin iäisyyskysymys (Ajatus, 2005)Tarkka, Jukka: Ahvenanmaa: Itämeren voimapolitiikan pelinappula (Docendo, 2020)
Oikeassa olet, satakielen nimi tulee nimenomaan sen monipuolisesta laulusta. Voit lukea lisää lintujen nimien alkuperästä Kaisa Häkkisen teoksesta Suomalaisen linnunnimistön etymologinen sanakirja (Turun yliopisto, 2013).
Jyväskylän kaupunginkirjastoon ei tule Perusta-lehteä. Jos haluat ehdottaa lehden tilaamista kirjastoon, voit tehdä hankintaehdotuksen verkkolomakkeella tämän linkin kautta: Asiakkaan opas | Keski-Finna
Finna.fi on valtakunnallinen hakupalvelu, jossa voi hakea useiden arkistojen, kirjastojen, museoiden ja muiden toimijoiden kokoelmatietokantoja samalla kertaa. Finna.fi:tä voi käyttää ilman kirjautumista: kuka tahansa voi tehdä hakuja, selata aineistojen viitetietoja ja nähdä mitä kokoelmia Finna.fi:ssä on tarjolla. Esimerkiksi Sysmän kirjasto kuuluu Päijät-Hämeen Lastu-kirjastoihin, joiden verkkokirjasto lastu.finna.fi on osa Finna-palvelua. Kuten Finna.fi:ssä myös lastu.finna.fi:ssä tiedonhaku onnistuu asiakkaalta ilman kirjautumista. Mikäli asiakkaalla on kirjastokortti johonkin Lastu-kirjastoon, asiakas voi kirjautua lastu.finna.fi:hin kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla. Kirjautuneena sisään asiakas voi hallita omia…
