Ikävä kyllä kirjastokortin saavat vain henkilöt, joilla on osoite Suomessa. Lisäksi kortti on haettava kirjastosta henkilökohtaisesti ja esitettävä henkilötodistus korttia haettaessa. Alla esimerkiksi tietoa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kortista:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
e-aineistojen tulo kirjastojen kokoelmiin on lisännyt kiinnostusta saada kirjastokortti myös muiden kuin kotikunnan kirjastoon, samoin kuin kirjaston palvelujen käyttöön ulkomailla. Toivottavasti löydetään hyvä ratkaisu näiden verovaroin tuotettujen palvelujen käyttöön.
Molemmat etsityt tekstit näyttävät olevan todella hankalia tapauksia. Puolen tunnin googlaamisen ja muun verkkoetsiskelyn tulos oli pyöreä nolla. Tekstin lauluun Le coeur somnambule on tehnyt Michel Jouveaux, mutta siitäkään tiedosta ei tuntunut olevan apua. Toivottavasti joku toinen on taitavampi etsijä :)
Kummastakin laulusta löytyy YouTubesta Marie Myriamin esitys, josta sanat saattaisi hyvä ranskan kielen taitaja pystyä nappaamaan.
Le coeur somnambule: http://www.youtube.com/watch?v=7yyQWyBnZY8
Trois fleurs et du vent: http://www.youtube.com/watch?v=xB5PiO5xsC0
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Muinaissuomalaista Kaipa-kantaista nimiryhmää tavataan Suomessa Lounais-Suomesta Karjalaan. Sen on oletettu johtuneen kaivata-verbistä ja se on tulkittu ns. toivenimeksi: lapsi, jota on toivottu ja kaivattu, on saanut nimen Kaipia, Kaipio, Kaivattu, Kaivas tms. Nimiryhmän eri muunnoksista on kiteytynyt ja nykyaikaan säilynyt toistakymmentä sukunimeä, esim. Kaipaala, Kaipainen, Kaipala, Kaipanen, Kaipia, Kaipiala, Kaipiainen, Kaipila, Kaipinen, Kaipio, Kaipola ja Kaiponen.
Lähde:
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet
Helmet-kirjastojen käytössä olevasta Aleksi-tietokannasta voi hakea mm. Gloria-lehden artikkelitietoja, mutta valitettavasti tätä lehteä vasta vuodesta 2010 alkaen.
Helmet-kirjastoista Pasilan kirjasto on säilyttänyt lehdet sen ilmestymisestä (1987) alkaen. Lehtiä ei lainata, mutta voit halutessasi tulla selaamaan lehtiä Pasilan kirjastoon.
Ebsco-tietokannoissa on sekä artikkeliviitteitä että osasta lehtiä myös artikkelien koko sisältö html- ja/tai pdf-muodossa.
Family Handyman -lehti, josta artikkeli löytyy, ei kuulu Ebsco-tietokantojen kokotekstiaineistoihin, eli kyseisestä artikkelista on tietokannassa ainoastaan viitetiedot.
Artikkelin saa luettavakseen ainoastaan hankkimalla käsiinsä kyseisen lehden, tässä tapauksessa Family Handymanin vuoden 2009 numeron 6.
HelMet-kirjastojen asiakkaana voit lukea Family Handyman -lehteä sähköisessä muodossa Zinio-lehtipalvelun kautta.
Katso lisätietoa Ziniosta täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Digihelmet/Digihelmet/Nyt_voit_lukea_elehtia…
Sana "choir-master" esiintyy Charles Dickensin teoksessa "The Mystery of Edwin Drood" eli "Edwin Droodin arvoitus" ainakin kahdessa luvussa, luvuissa 12 ja 23. Risto Lehmusoksa on suomentanut sanan luvussa 12 'kuoromestariksi' ja luvussa 23 hän on käyttänyt sanaa 'kuoronjohtaja.
Lähteet:
http://www.online-literature.com/dickens/edwindrood/
http://www.online-literature.com/dickens/edwindrood/24/
Dickens, Charles: Edwin Droodin arvoitus (Gummerus, 1973)
Turun kaupunginkirjastossa ei ole aineistoa tällaiseen pääsykokeeseen (mahdollisia tenttikirjoja lukuunottamatta). Sinun kannattaa olla yhteydessä kyseiseen ammattikorkeakouluun ja kysyä lähempiä tietoja pääsykokeesta.
Jos kyseessä Turun ammattikorkeakoulu, sen yhteystiedot löytyvät sivun alareunasta:
http://www.studentum.fi/education/kirjasto-ja-tietopalvelu-aikuiskoulut…
Japani on perustuslaillinen monarkia. Japanin varhaisin asutus on jääkaudelta, noin vuodelta 100 000 eaa. Japani oli Yhdysvaltojen miehittämä 2. maailman sodan jälkeen vuosina 1945-1952. Vuonna 1952 Japanille kuitenkin palautettiin sen itsenäisyys. Tarkkaa itsenäistymis-vuotta ei siis ole määritelty, sillä Japani on ollut koko historiansa ajan itsenäinen valtio lukuun ottamatta Yhdysvaltain miehitysaikaa.
Japanin suurimpiin metropolialueisiin kuuluvat Suur-Tokio 36.507 milj, Osaka-Kobe 11.325 milj, Suur-Nagoya 3.257 milj,Fukuoka-Kitakyushu 2.809 milj ja Sapporo 2.673 milj. Tiedot ovat vuodelta 2009.
Lähteet ja lisätietoa:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=17223&contentlan=1&…
https://www.cia.gov/library/…
Kirjoitin HelMet-hakuun seuraavan rimpsun: 1980-luku aikuistuminen Helsinki. Arvasin (toivottavasti oikein) että etsitään suomenkielisiä teoksia. Vastaukseksi tuli seuraavia kaunokirjoja: Lähiöoksennus, Betoniyö, Älä käy yöhön yksin, Tytöt. Tietokirjoja (vähän eri hakusanoilla piti näitä etsiä): City on sinun : kuinka uusi kaupunkikulttuuri tuli Helsinkiin, Hip-hoppareita, lähiöläisiä ja kultturelleja : nuorisoryhmistä 80-luvun lopun Helsingissä / Jaana Lähteenmaa. 1990-lukua koskeva kaunoteosten haku ei tuottanut vastauksia samalla haulla kuin 1980-lukuun liittyvä haku. Kokeilin sitten hakua 1990-luku nuoret Helsinki ja sain seuraavia kaunokirjoja: Tom Tom Tom, Jalkapallotaivas, Lucky Dan. Tietokirjat: City on sinun : kuinka uusi…
Etsimäsi William Faulknerin novelli on suomennettu nimellä "Navetta palaa" ja se löytyy mm. William Faulknerin novellien kokoelmasta "Karhu ja muita novelleja" (Tammi, 1969). Kyseinen novelli sisältyy myös kokoelmiin "21 Nobel-kirjailijaa Björnstjerne Björnsonista Ivo Andricíin" (toim. Jarl Hellemann, Tammi, 1962) ja "27 Nobel-kertojaa" (toim. Jarl Hellemann, Tammi, 1987). Kaikki edellä mainitut teokset löytyvät HelMet-kirjastojen kokoelmista.
http://www.kirjasampo.fi/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjan pelastamiseksi mahdollisia toimenpiteitä:
Konservointi ja restaurointi
Kopiointi tai digitointi
Alkuperäinen neutraaliin suojakoteloon
Museoviraston sivulla on tietoja vanhojen kirjojen käsittelystä:
http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/kirjasto/tietoa_vanhoista_kirjoista
Kirjansitomoja, joissa kunnostetaan vanhoja kirjoja löytyy Internet-haulla käyttämällä hakusanaa "kirjansitomo".
Seuraavalta sivulta löytyy lisätietoja:
http://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-10268.html
Lukutelineitä ei ole tietääkseni ainakaan yleisissä kirjastoissa käytössä, mutta niitäkin löytyy alan liikkeistä, esim.:
http://www.umodel.fi/
Liikkeitä löytyy Internetistä hakusanalla "lukuteline". Hankinnassa kannattaa huomioida, että teline soveltuu…
Ulkoasiainministeriön Turvallisuusohjeita matkalle -tiedotteessa sanotaan mm. näin:
"Tarkista ajoissa, että matkustusasiakirjat ovat kunnossa (passi
voimassa vähintään 6 kuukautta matkan päättymisen jälkeen)."
Ohjeet ovat yleisiä, eivät siis koske mitään maata erityisesti. Kokonaisuudessaan ohjeet löytyvät täältä:
http://formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=24145&GUID={559DB272-6229-4535-B071-450005962426}
Juna ei näytä kulkevan Montenegron Podgoricasta Albanian Skoderiin (kirjoitetaan ainakin myös Shkoder tai Skader):
http://www.zcg-prevoz.me/timetable-international.html
Tällä aiemmin käytössä olleella junayhteydellä näyttää olleen korjaustöitä jo pidemmän aikaa.
Myöskään bussiyhteyttä kaupunkien välillä ei ilmeisesti ole:
http…
Stadin slangisanakirjan mukaan ihmisestä puhuttaessa käsi -sanalla tarkoitetaan tunaria tai möhläriä. Olla käsi tarkoittaa, että on todella huono jossain, esim. "Olen ihan käsi matikassa". Saman sanan johdannainen on myös sanonta mennä käsille, mikä tarkoittaa että jokin menee pilalle tai epäonnistuu pahasti.
Tässä merkityksessä käytettynä käsi -sanaa sekä siitä johdettuja sanontoja on käytetty Helsingin nuorisoslangeissa 1990-luvulta lähtien, mistä se lienee levinnyt nuorison puhekieleen muuallekin.
Lähde: Paunonen, Heikki: Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja.
Pieni nukke -kappaleen nuotti ja sanat löytyvät mm. Suuresta poptoivelaulukirjasta.
Internetin kautta vapaasti tulostettavaa nuottiversiota ei näyttäisi olevan.
Mikään tieto, kuva tai sivuston osa ei varmasti säily netissä loputtomiin, mutta myöskään ei voi olla täysin varma, että ne ovat sieltä kadonneet.
Sivusto on saatettu lopettaa, ja sen myötä suuri osa sivustosta on kadonnut, mutta jotkin osat ovat voineet esimerkiksi linkityksen kautta siirtyä muualle ja säilyä.
Aiheesta lisää tietoa mm. Tietosuojavaltuutetun toimiston Lapsille ja nuorille -sivulta:
http://www.tietosuoja.fi/51785.htm
Kulttuurikortti on käytössä ainakin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kaikilla se on kuitenkin vähän omanlaisensa. Tietoa esim. näistä linkeistä:
http://www.kulturkortet.se/
http://www.ungdomma.no/?ac_id=65&PHPSESSID=5e7bb6dfd83881f7d57633b82679…
http://kulturkort.dk/medieinfo.pdf
Suomessakin se on käytössä Turun ja Ähtärin lisäksi myös monessa muussa kunnassa.
Taiteilija Kaija Väreestä ei tosiaan ole tietoa taiteilijamatrikkeleissa tai historiikeissa. Hän on maalannut muotokuvia mm. näyttelijä Ansa Ikosesta ja Tarmo Mannista. Tarmon Mannin muotokuva on näytteillä Saarijärven museossa. Valokuva muotokuvasta löytyy tämän blogin sivulta:
http://jalkaisin.blogspot.fi/2012/07/saarijarvi-muotokuvia.html
Yksi lehtiartikkeli löytyy. Glorian antiikki -lehdessä (2010, nro 2, s. 75) on Muotokuva kertoo -artikkelisarjassa artikkeli Kaija Väreen Ansa Ikosen muotokuvasta. Lehti löytyy muutamista Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28glorian%20antiikki%29%20…
Suomen murteiden sanakirja määrittelee koppakaarin "huutokaupassa viimeiseksi, yhdellä kertaa myytäväksi (sekalaiseksi t. arvottomaksi) tavaraeräksi". Perunkirjassa se merkitsee sekalaista, erikseen luokittelematonta omaisuutta tai varallisuutta.
